Fytoterapia tänään

Modernit fytoterapeuttiset valmisteet

Lääkekasveilla on merkittävä asema tämän päivän lääkinnässä. Nykyäänkin kaikista länsimaisista lääkemääräyksistä noin neljäsosa sisältää vaikuttavana aineena jotakin luonnon tuottamaa, useimmiten kasviperäistä ainetta. Määrän arvellaan kasvavan niin, että lähiaikoina jo joka toinen lääkemääräys Euroopassa sisältää kasvilääkkeitä.
​
Kasvilääkkeiden käyttö vaihtelee Euroopassa eri maiden kesken. Saksa on johtava maa kasvipohjaisten lääkkeiden käytössä. Siellä niillä on tärkeä rooli lääkinnässä, ja niitä määrätään rutiininomaisesti. Monet Saksassa käytetyistä lääkkeistä sisältävät sekä kasviperäisiä että farmaseuttisia (synteettisiä) aineosia. Tällainen erilaisten komponenttien yhdisteleminen tullee yleistymään. Meillä tunnetaan esimerkiksi ginsengin ja synteettisten vitamiinien yhdistelmävalmisteet.


Mitä tarkoitetaan yrteillä, rohtoyrteillä, rohtokasveilla tai lääkekasveilla?

Rohtoyrtit määritellään eri tavoin riippuen yhteydestä, missä termiä käytetään.

• Kasvitieteellisesti nimitys rohtoyrtti viittaa aina ruohovartiseen, siemeniä tuottavaan kasviin, joka kuolee kasvukauden päätyttyä
• Ruoanlaitossa yrtti-nimitystä käytetään maustamiseen tarkoitetuista kasveista
• Lääketieteessä rohtoyrtti-käsite on rajatumpi kuin lääkekasvi. Sillä tarkoitetaan käsittelemätöntä kasviperäistä raaka-ainetta, jota käytetään (pääasiallisesti kroonisten) sairauksien hoitoon ja parantamaan tai säilyttämään terveyttä.

Joitakin yrttejä käytetään joko vain ruoaksi tai mausteeksi (esimerkiksi kumina) tai vain lääkkeeksi (esimerkiksi ginkgo). Joitakin taas käytetään molempiin tarkoituksiin riippuen käyttäjän tarkoitusperistä. Esimerkiksi valkosipuli on ruokaa, kun sitä käytetään mausteeksi ruoanlaitossa, mutta lääkettä kun sitä nautitaan verenpaineen tai kolesterolitason alentamiseksi. Monet käyttävätkin rohtoyrttejä samanaikaisesti molempiin tarkoituksiin. Yleensä kuitenkin rohtoyrttiä käytetään selvästi joko vain lääkkeeksi tai ruoaksi.


Forte- ja mitefytoterapeutikat
​
Fytoterapeuttiset kasvivalmisteet eli fytoterapeutikat jaetaan kahteen pääryhmään. Näistä käytetään termejä forte (voimakkaat) ja mite (miedot) fytoterapeutikat. Näiden luokkien väliin jää suuri joukko rohtokasveja (semiforte).

Esimerkkkejä erilaisten fytoterapeuttisten kasvien luokittelusta

Taulukko osoittaa, etteivät läheskään kaikki kliinisesti käytetyt rohtokasvit ole mietoja eli mite-fytoterapeutikoita. Yllä oleva luokittelu on perustunut käytännöstä saatuihin kokemuksiin. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan voida osoittaa minkäänlaista standardia tai mitattavaa keinoa rohtokasvin tehon arvioimiseksi. Silloin valitaan jokin kasville tyypillinen vaikuttava aine ns. merkkiaineeksi, jonka laadulla ja pitoisuudella kuvataan kasvin hoitolaatua. Tällainen on esimerkiksi mäkikuisman hyperisiini, jota on oltava ”hyvässä” valmisteessa tietty määrä. Kuitenkin tiedetään, että mäkikuisman vaikutukset masennukseen johtuvat ainakin yhtä paljon sen sisältämistä hyperforiinista ja flavonoideista. Yhden tehoaineen mittaaminen ei takaa kokonaisvaikutuksen tasalaatuisuutta.

Tiettyjen kasvien kuten lemmonmarjan, sormustinkukan ja oopiumunikon osalta luokitus on selvä. Samoin myös sellaiset rohtokasvit kuin kamomilla, neidonhiuspuu (ginkgo) sekä rohtovirmajuuri eli valeriaana tiedetään vaikutukseltaan miedoiksi, eikä niiden käytön ole todettu aiheuttavan vakavia sivuvaikutuksia.

​
Terapeuttinen indeksi

Termi mite eli mieto ei tarkoita, etteikö kyseisellä rohtokasvilla olisi vaikutusta. Termi pikemminkin kuvaa rohtokasvin suhteellista turvallisuutta,  tai toisin ilmaistuna, sen korkeaa terapeuttista indeksiä (käytettävyyttä).  

Käsitettä terapeuttinen indeksi käytetään farmasiassa osoittamaan farmaseuttisen valmisteen hyöty/haittasuhdetta. Teoreettisesti (ja matemaattisesti) suhde kuvaa niiden käyttäjien lukumäärää, jotka hyötyvät valmisteesta suhteutettuna niiden lukumäärään, joille valmiste aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia, joista äärimmäinen on kuolema. Korkea indeksi ilmaisee näin ollen, että valmiste on suhteellisen turvallinen ja että sen käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Miedoille rohtokasveille on tunnusomaista nimensä mukaisesti mieto, mutta laajaalainen vaikutus. Forte-valmisteisiin verrattuna mite-fytoterapeutikoiden miedomman ja hitaamman vaikutuksen vastapainona on käytön turvallisuus. Hyvä esimerkki on  valeriaana, jonka vaikutuksen voimakkuus ja nopeus ovat riittävät sen käyttöön rauhoittavana, nukahtamista helpottavana kasvilääkkeenä.

Valeriaana on erinomainen rohtokasvi hermostollisiin häiriöihin. Parhaimmillaan se on anksiolyyttinä (pelko- ja jännitystiloihin käytettävänä lääkkeenä). Sitä käytetään myös antidepressiivisenä eli masennuksia torjuvana rohtokasvina.

​
Lähde: Vogel Instituutin Fytoterapia-koulutusaineisto

Tiesitkö jo, että Vogelin Fytoterapia-koulutus alkaa uudelleen? Tämän suositun koulutuksen on käynyt yli 1.000 henkilöä.

Seuraa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton Facebook-sivua, niin saat tietää ensimmäisten joukossa, milloin koulutus jälleen alkaa.