Kauppalehden alkuperäisestä jutusta ei käynyt ilmi sitä, mistä lehden epämääräiset väitteet ovat peräisin ja Terveystuotekauppiaiden Liitto pyysi Kauppalehdeltä selvitystä harhaanjohtavaksi katsomansa tiedon perusteista. Kauppalehti lähetti liitolle kymmenkunta linkkiä, joihin oli koottu maailmalta lähes yksinomaan negatiivisia tutkimustuloksia vitamiineista, pääosin D-vitamiinista. Liitto hämmästelee sitä, että Kauppalehti on valikoinut valtavasta vitamiinien tutkimusaineistosta juttuun vain mieleisensä tutkimukset ja niistäkin jopa jättänyt kertomatta myönteiset havainnot vitamiinien vaikutuksista. Esimerkiksi D-vitamiinista on PubMed-tietokannassa yli 65.000 viitettä ja yksinomaan viime vuonna tieteellisiä julkaisuja on reilu 4.000. D-vitamiinin hyödyistä on moninkertainen määrä tutkimuksia. Kauppalehti ei ole halunnut jutussaan tätä tosiasiaa noteerata, vaan väittää oudosti, että D-vitamiinin hohto on hiipumassa.
Kauppalehden antama selvitys vahvisti liiton epäilykset siitä, että Kauppalehden väitteille ei liiton mielestä löydy perusteita ja on pyytänyt Kauppalehteä pikaisesti oikaisemaan harhaanjohtavat tiedot.
Liitto kävi läpi Kauppalehdeltä saadut linkit. Niissä mainitut muutamat yksittäiset vitamiinit ja kivennäisaineet, tutkimuksessa käytetyt yhdisteet ja käytetyt pitoisuudet eivät sovellu suoraan yleistettäväksi Suomen markkinoilla oleviin ravintolisiin ja täydennettäviin elintarvikkeisiin. Suomen markkinoilla on noin 6.000 ravintolisää ja tuhansia vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita, joita myydään terveyskaupoissa, apteekeissa ja päivittäistavarakaupoissa. Kauppalehti ei ollut haastatellut juttuunsa yhtäkään asiantuntijaa, eikä elintarvikeviranomaista.
Elintarvikeviranomaiselta jo aikaisemmin saatujen tietojen mukaan viranomainen pitää harhaanjohtavana yleistää yksittäisiä ainesosatietoja koskemaan laajaa elintarvikeryhmää, kuten ravintolisiä. Liian ylimalkainen tieto saa kuluttajan välttämään aiheetta kaikkia ravintolisiä ja vitaminoituja elintarvikkeita, koska kuluttaja ei tiedän jutun perusteella, mistä elintarvikkeista jutussa erityisesti varoitetaan.
Kauppalehti mainitsee jutussaan vain D-vitamiinin, E-vitamiinin, seleenin ja kalsiumin. Näistä kaikista löytyy runsaasti myös myönteisiä tutkimustuloksia ja ne on todettu turvallisiksi ainesosiksi elintarvikkeissa.
Suomen elintarvikevalvonta ja elintarvikelainsäädäntö lähtevät siitä, että markkinoilla olevat elintarvikkeet (kuten ravintolisät) ovat käyttöohjeen mukaan käytettynä turvallisia.
Elintarvikkeissa käytettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden turvallisuudesta huolehtii myös Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA. Kauppalehden jutussa mainittujen vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA ei ole nähnyt tarvetta antaa käyttökieltoja tai merkittäviä rajoituksia. Osalle vitamiineista ja kivennäisaineista on asetettu turvallisen käytön yläraja (UL-arvo). Kaikista keskeisistä vitamiineista ja kivennäisaineista on asetuksella säädetty elintarvikkeissa sallitut kemialliset muodot ja ne on todettu turvallisiksi elintarvikkeiden ainesosiksi esimerkiksi lisättynä elintarvikkeisiin tai käytettynä ravintolisien ainesosana.
Erityisesti Kauppalehden D-vitamiinia käsittelevät väitteet koetaan terveystuotealalla outoina. Kauppalehti väittää, että D-vitamiinista ei ole minkäänlaista hyötyä terveydelle. D-vitamiinin fysiologiset vaikutukset ovat kuitenkin laajalti tunnustettuja ja D-vitamiinille on Euroopassa hyväksytty useita terveysväitteitä tieteellisen näytön perusteella. Lisäksi Kauppalehden väitteet vitamiinien ja erityisesti D-vitamiinin tehottomuudesta saattaa olla kansanterveyden kannalta haitallista, sillä myös viranomaisten mukaan osa väestöstä tarvitsee ravintolisiä ja varsinkin D-vitamiinilisää. Viranomainen suosittelee, että varsinkin lapset, odottavat ja imettävät äidit ja vanhukset ottaisivat D-vitamiinia ravintolisänä.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto harkitsee jatkotoimia Kauppalehden epäasiallisen uutisoinnin johdosta.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto