Kauppalehti (15.1.) teki oikaisevan jatkojutun ”Napsitko vitamiinilisiä?”-juttuun ja totesi, että ravintolisät ovat turvallisia. "Suomalaistutkija rauhoittelee: Ravintolisät harvoin syynä sairauksiin" -jutussa Kelan johtava tutkija, filosofian tohtori, dosentti Paula Hakala sanoo, että keskustelu ravintolisistä ja esimerkiksi niiden liikakäytöstä ei ole aina kohdallaan. Kun ihminen sairastuu tai alkaa voida huonosti, syyksi siihen saatetaan epäillä jonkin ravintoaineen puutetta tai toisaalta, jonkin ravintolisän runsasta käyttöä. Tällöin vitamiineista tai vaikkapa kalsiumista tehdään mörköjä, joita ne eivät oikeasti ole, todetaan Kauppalehdessä. Suositusten mukaisesta ravintolisien käytöstä ei Hakalan mukaan ole haittaa, ei D-vitamiinin, ei muidenkaan lisäravinteiden kohdalla.
Kauppalehti haastatteli jatkojuttuun myös Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoa. Totesin Kauppalehdelle, että suhtaudun dramaattisiin vitamiiniuutisiin ja –keskusteluihin aina hyvin kriittisesti. Asia koskee yhtä lailla väitteitä tietyn vitamiinin kyvystä hoitaa kaikki vaivat tai sen haitallisuudesta. Negatiiviset uutiset jostain syystä kiinnostavat enemmän kuin myönteiseen tutkimustulokseen päätyneet. Toisaalta ne aiheuttavat myös suuremman reaktion. Ehkä se osaltaan selittää sen, miksi uutisointeihin usein valikoituu negatiivisia aiheita. Hyvää on se, että ihmiset ovat kiinnostuneita terveyteensä vaikuttavista tekijöistä.
Painotin Kauppalehdelle sitä, että täydennettyjen elintarvikkeiden ja ravintolisien sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaantiriskiä on huomioitu Euroopassa muun muassa elintarvikeviranomaisen EFSAn toimesta. EFSA on laatinut eräille vitamiineille ja kivennäisaineille turvallisen käytön ylärajat (ns. UL-arvot), joita elintarvikeviranomainen kansallisesti huomioi. Lähtökohtana tässäkin on elintarvikkeiden turvallinen käyttö. Tiedeyhteisö käy sitten omaa debattia vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävästä määrästä tai näistä liikasaannin rajoista. Yksittäisten tutkimustulosten yleistäminen suoraan markkinoilla oleviin tuotteisiin saattaa johtaa lukijaa ja ravintolisien käyttäjää harhaan.
Kuluttajille ohjeeni joskus sensaatiohakuisten otsikoiden pyörityksessä on se, että suomalaisesta kaupasta ravintolisiä ostaessaan kuluttaja voi olla turvallisin mielin.
terveisin
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Kauppalehti haastatteli jatkojuttuun myös Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoa. Totesin Kauppalehdelle, että suhtaudun dramaattisiin vitamiiniuutisiin ja –keskusteluihin aina hyvin kriittisesti. Asia koskee yhtä lailla väitteitä tietyn vitamiinin kyvystä hoitaa kaikki vaivat tai sen haitallisuudesta. Negatiiviset uutiset jostain syystä kiinnostavat enemmän kuin myönteiseen tutkimustulokseen päätyneet. Toisaalta ne aiheuttavat myös suuremman reaktion. Ehkä se osaltaan selittää sen, miksi uutisointeihin usein valikoituu negatiivisia aiheita. Hyvää on se, että ihmiset ovat kiinnostuneita terveyteensä vaikuttavista tekijöistä.
Painotin Kauppalehdelle sitä, että täydennettyjen elintarvikkeiden ja ravintolisien sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaantiriskiä on huomioitu Euroopassa muun muassa elintarvikeviranomaisen EFSAn toimesta. EFSA on laatinut eräille vitamiineille ja kivennäisaineille turvallisen käytön ylärajat (ns. UL-arvot), joita elintarvikeviranomainen kansallisesti huomioi. Lähtökohtana tässäkin on elintarvikkeiden turvallinen käyttö. Tiedeyhteisö käy sitten omaa debattia vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävästä määrästä tai näistä liikasaannin rajoista. Yksittäisten tutkimustulosten yleistäminen suoraan markkinoilla oleviin tuotteisiin saattaa johtaa lukijaa ja ravintolisien käyttäjää harhaan.
Kuluttajille ohjeeni joskus sensaatiohakuisten otsikoiden pyörityksessä on se, että suomalaisesta kaupasta ravintolisiä ostaessaan kuluttaja voi olla turvallisin mielin.
terveisin
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
RSS Feed