Pellava

​Pellavansiementen terveyttä edistävät ominaisuudet ovat laajasti tunnettuja ja pellavansiemeniä käytetään elintarvikkeina monessa muodossa (mm. siemeninä, rouheena ja öljynä sekä ravintolisänä). Pellavansiemenen keskeiset terveysvaikutukset perustuvat sen sisältämään ravintokuituun, rasvahappoihin ja lignaaneihin.
 
Ruotsissa pellevansiemenistä nousi pieni kohu Aftonbladetin jutusta (6.11.2016), jossa Ruotsin Elintarvikeviraston johtaja varoitteli murskatun pellavansiemenen sisältämästä linamariinista. Suomessa elintarvikeviranomainen Evira totesi välittömästi, että pellavansiemeniä voi syödä turvallisesti suosituksen mukaan.
 
Kuten kaikkien elintarvikkeiden, niin myös pellavansiementen kohdalla on huomioitu elintarvikelainsäädännön edellyttämät käyttöturvallisuussäädökset. Ohjeen mukaan ja kohtuullisesti käytettynä pellavansiemenet ovat siis turvallisia. 
 
Evira: Pellavansiemeniä voi syödä turvallisesti suosituksen mukaan
Evira toteaa, että "Pellavansiementen haitta-aineista kuten linamariinista ei tarvitse olla huolissaan. Nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen." Eviran nettisivuilla kerrotaan, että "Pellavansiemenet sisältävät luontaisesti syanogeenistä glykosidiä, linamariinia. Linamariini hajoaa ruoansulatuksessa, jolloin siitä vapautuu syaanivetyhappoa eli syanidia. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole raportoitu pellavansiementen tai -rouheen aiheuttavan syanidimyrkytyksiä. Pellavan linamariinin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa ja sen mahdolliset haittavaikutukset ovat todennäköisesti vain välittömiä. Linamariini imeytyy helpommin pellavansiemenrouheesta kuin kokonaisista siemenistä. Myrkyllisen syanidin vapautuminen on kuitenkin niin hidasta, että pitoisuudet elimistössä eivät kohoa vaaralliselle tasolle, ellei rouhetta syödä hyvin suuria kerta-annoksia. Myös kuumennus vähentää syaanivedyn muodostumista tai estää sen kokonaan paahdetuissa pellavatuotteissa. Pellavalla kuten myös joillakin muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, etenkin kadmiumia."
 
Eviran suositus pellavansiemenen käytölle on: "Suosituksen mukaan aikuisten tulisi käyttää päivässä enintään 2 rkl (n. 15 g) pellavan- tai muiden öljykasvien siemeniä, tuotteita vaihdellen. Lasten annos voi olla noin puolet aikuisten annoksesta (1 rkl, 6-8 g). Pellavansiemeniä sellaisenaan, rouheena tai liuotettuna ei suositella lainkaan imeväisikäisille, eikä raskaana oleville tai imettäville."
​
Evira katsoo, että öljysiementen nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen suojelemaan kuluttajaa sekä raskasmetallien että linamariinin aiheuttamilta terveyshaitoilta.
 
Pellavan vaikuttavat aineet
Pellavansiemenissä on 40 - 55 % öljyä. Siementen rasvahappokoostumus on poikkeuksellinen, muihin kasviöljyihin verrattuna. Pellavan siemenöljy sisältää monityydyttymätöntä omega-3 sarjan alfalinoleenihappoa (ALA) 45 – 60 %, kun muissa kasviöljyissä alfalinoleenihapon määrä on muutamasta prosentista noin kymmeneen prosenttiin. Alfalinoleenihaposta muodostuu elimistössä hyödyllisiä EPA- ja DHA-rasvahappoja, joihin myös mm. kalan terveysvaikutukset perustuvat. Pellavansiemenöljy sisältää myös muita hyviä rasvahappoja, kuten linolihappoa (omega-6) ja öljyhappoa (omega-9).
 
Pellavansiemenet sisältävät liukenematonta (2/3) ja liukoista kuitua (1/3). Liukenemattomat kuidut (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) edistävät suolen toimintaa. Liukoinen kuitu auttaa kolesterolitasojen hallinnassa laskemalla huonoa eli LDL-kolesterolia. Tutkimuksien mukaan, kuidut suojaavat paksunsuolen syövältä. Pellavansiemenissä on jopa 100-1000 kertaa lignaaneja enemmän kuin muissa ruoka-aineissa. Lignaanit näyttävät tutkimusten mukaan suojaavan hormoniperäisiltä syöviltä ja sydänsairauksilta. Pellavansiemenet sisältävät arvokasta kasviproteiiniä noin 24% ja niiden aminohappokoostumus on monipuolinen. Pellavansiemenissä on myös E- ja B-vitamiineja.
 
Pellavan terveysvaikutukset
Pellavansiementen perinteinen rohdoskäyttö on liittynyt pääasiassa ruoansulatukseen ja rouhehauteina ulkoisesti erilaisiin ihovaivoihin. Sisäisesti pellavansiemenillä on hoidettu ummetusta, mahahaavaa ja vatsakatarria. Ruokavaliossa pellavansiemenrouhe on erinomainen luonnollisen kuidun lähde. Pellava sisältämä lignaani toimii myös kasviestrogeeninä ja vaikuttaa mm. vaihdevuosivaivoihin.
 
Kun ruokavalioon lisätään pellavansiemenöljyä, se nostaa alfalinoleenihapon määrää veressä ja jonkin ajan kuluttua myös muiden suotuisten rasvahappojen (EPAn, DPAn ja DHAn) määrä kohoaa. Pellavansiemenen sisältämät rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verenpaineeseen ja verihiutaleiden kasaantumiseen ja tätä kautta vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä parahtavat seerumin kolesteroliarvoja. Ne ovat tärkeitä myös hermostolle. Nauttimalla yksi ruokalusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä saadaan ravitsemussuositusten mukainen määrä alfalinoleenihappoa.
 
Pellavansiemenöljy imeytyy parhaiten elimistöön, kun se otetaan ruoan kanssa. Pellavansiemenöljyn voi sekoittaa mehuun, jogurttiin, raejuustoon tai muuhun ruokaan tai juomaan.
 
EFSAn hyväksymä terveysväittämä
Alfalinoleenihapon on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa ja auttavan lasten normaalia aivojen kehittymistä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan riittävä määrä alfalinoleenihappoa on 2 grammaa päivässä. Sen saa esimerkiksi teelusikallisesta pellavansiemenöljyä tai ruokalusikallisesta pellavarouhetta. Alfalinoleenihappo on omega-3-ryhmään kuuluva rasvahappo, joka on ihmiselle välttämätön ja sitä tuleekin saada ravinnosta.
 
Lopuksi vinkkinä vatsaa rauhoittava pellavasmoothie:
Vatsaa rauhoittava ja suolen toimintaa edistävä pellavapirtelö saadaan sekoittamalla 2 tl rouhetta lasilliseen vettä ja annetaan turvota 10 minuuttia. Banaani ja marjat tekevät pirtelöstä herkullisen. Rouhe sitoo nestettä ja tasapainottaa vatsan toimintaa.
 
terveisin
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
 
Lähteet: Aftonbladet, Evira.fi, Hyvaapellavasta.fi ja ravintolisawiki.fi