Biomed Oy:n Luuliemijauhe on valittu vuoden 2020 terveystuotteeksi. Voittaja ratkesi yleisöäänestyksellä Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton asiantuntijaraadin valitsemista finalistituotteista. 
”Toimme luuliemen Suomen markkinoille pakasteena pari vuotta sitten ja se löysi nopeasti oman suosikkikuntansa. Pakastettu tuote asetti kuitenkin omat rajoitteensa tuotteen vähittäismyynnille ja kuluttajille. Luuliemijauheen kehitystyö onnistui hyvin ja helppokäyttöisenä ravintolisänä sen suosio kasvoi nopeasti. Olemme kiitollisia saamastamme palkinnosta, joka samalla mielestämme osoittaa, että suomalaisia puhtaita ja laadukkaita elintarvikkeita kuten ravintolisiä kannattaa kehittää ennakkoluulottomasti ja kuluttajia kuunnellen”, toteaa Biomedin toimitusjohtaja Elias Jaakkola. 


Luuliemen käytöllä pitkä historia
Luuliemi on ollut osana eri kulttuureja jo pitkän aikaa. Se omaakin pitkän käyttöhistorian, joka yltää jopa yli 2 500 vuoden taakse. Siihen aikaan luista haudutettua lientä käytettiin osana perinnehoitoja. Luuliemellä huomattiin olevan positiivisia vaikutuksia hengitysteiden vaivojen hoidossa. Ensimmäiset merkit hoitokäytöstä löytyy Kiinasta, jossa sitä käytettiin muun muassa parantamaan vastustuskykyä ja veren laatua, mutta erityisesti suoliston ja munuaisten kunnon parantamiseen. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen lääkärit painottivat nimenomaan luuytimen merkitystä liemen parantaviin ominaisuuksiin omassa hoitokulttuurissaan. 


Luuliemi ravintoa ja ravinteiden lähteenä
Sittemmin luuliemestä on rakentunut oleellinen osa maailman ruokakulttuuria eri keittiöissä. Luuliemi onkin niin sanotusti mausteliemien äiti. Nykypäivänä hauduttamista ja liemen lämpötilaa on helpompi kontrolloida, joten jo vuorokauden mittainen haudutus riittää samaan lopputulokseen, johon ennen meni useita vuorokausia. Pitkä ja lempeä haudutus pehmentää luuainesta, vapauttaa kollageenin ja sulattaa ravinteikkaan luuytimen liemen joukkoon. ”Ihovitamiinina” tutun kollageenin lisäksi luuliemen vaikuttavia ainesosia ovat gelatiini, eri aminohapot kuten proliini, glysiini ja arginiini, kondroitiinisulfaatti sekä eri mineraalit kuten kalsium, fosfori, magnesium ja kalium. Monet näistä ravintoaineista ovat tuttuja luuston ja nivelten vahvistajia. 


Luu kuin luu?
Luuliemessä raaka-aineella on iso merkitys. Luun ollessa luuliemen pääraaka-aine, tulee sen olla laadukas ja paras mahdollinen. Tähän tarkoitukseen optimaalisin on mahdollisimman villin eläimen, eli riistan tai poron luu. 


Ympäristöystävällinen näkökulma
Nykypäivänä syömme eläinkunnan tuotteita kovin yksipuolisesti, sillä ravinnoksi tuotettavista eläimistä käytetään pääasiassa pelkkä luustolihas. Hyödynnettäviä osia on kuitenkin valtavasti enemmän. Esimerkiksi luiden hyödyntäminen on paitsi ympäristöystävällistä, tuotantotehokasta, myös terveydelle edullista. Niin sanottujen jämäpalojen hyödyntäminen säästää paitsi maapalloa, myös lihantuotannosta syntyvän jätteen määrää. 


Palkitun Biomed Luuliemijauheen ominaisuudet:
- Onnistunut tuotekehitys ja laaja positiivinen kuluttajapalaute
- Sopii terveydestään huolehtivalle kuluttajalle ravintolisäksi ja itsehoitotuotteeksi
- Puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet (suomalainen lähdevesi, luomu omenaviinietikka ja Suomen Lapissa laiduntaneiden porojen luu)


Suomalaisten ravintolisien edelläkävijä Biomed Oy:n tuote valittiin jo toisen kerran peräkkäin vuoden terveystuotteeksi yleisöäänestyksellä. 


Lisätiedot:
Biomed Oy, fytonomi Birgit Stenroos, puh. 0400 976 420, birgit.stenroos@biomed.fi
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi


TAIMI-koulutus Oy on terveystuotealan koulutus- ja viestintäyritys. www.taimikoulutus.fi
Tiedote luettavissa ePressi-palvelusta.

Ruokavirasto on tehnyt linjauksen, jonka mukaan raakasuklaa-termiä ei tule käyttää suklaatuotteiden nimessä. Viranomaisen mukaan raakasuklaa elintarvikkeen nimenä on epämääräinen ilmaisu. Viranomaisen mukaan toimija voi kuitenkin kertoa suklaan valmistustavasta, vaikka raakasuklaa-termiä ei saa käyttää. Viranomaisen linjaus on aiheuttanut hämmennystä valmistajien, vähittäiskaupan ja myös kuluttajien keskuudessa. Raakasuklaa-termin kieltämisen sijaan terveyskaupat ehdottavat linjaukseen aikalisää ja raakasuklaa-termin käytön kriteerien määrittelemistä lainsäädäntöön. Raakasuklaa-termi kuvaa hyvin tuotteen ominaisuuksia ja on vakiintunut käytössä, vaikka virallinen määritelmä raakasuklaa-termiltä puuttuukin. Kansainvälisesti raakasuklaasta käytetään raw chocolate-termiä. Raakasuklaan suosio on kasvanut 2000-luvulla.

Yleisen määritelmän mukaan raakasuklaa on suklaa, jonka raaka-aineena käytetään raakakaakaopapuja- tai jauhetta. Raakasuklaan valmistusprosessin lämpötila ei nouse yli 42 celsiusasteen. Raakasuklaa sisältää mahdollisesti hieman suurempia määriä vitamiineja, antioksidantteja ja mineraaleja (mm. kupari, mangaani, sinkki, niasiini) kuin tavanomainen suklaa.

Ruokaviraston linjaus raakasuklaa-termin käytön kieltämiseksi on monelta osin ongelmallinen ja aiheuttaa yrityksissä ylimääräisiä kustannuksia sekä asettaa suomalaiset valmistajat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotka käyttävät raw chocolate-termiä ulkomaisissa nettikaupoissaan. Ruokaviraston antaman tiedon mukaan maahantuotujen raakasuklaavalmisteiden raw chocolate-nimeen kuitenkin tultaisiin puuttumaan.

Lisäksi viranomaisen linjaus synnyttä turhaa jätettä, kun satojen eri raakasuklaa -tuotteiden pakkausmateriaaleja joudutaan hävittämään ja toisaalta suunnittelemaan, painamaan ja valmistamaan tuotteisiin uudet pakkaukset. Myös raakasuklaa-valmisteiden esite- ja infomateriaalit joudutaan hävittämään ja tuottamaan uudet materiaalit.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on selvittänyt raakasuklaavalmistajien ja -markkinoijien näkemyksiä raakasuklaa-nimen kiellosta. Valmistajien hyvin yksimielinen kanta oli, että termin sallimista kannatetaan ja termin määrittelylle on tarvetta, jotta vakiintunut raakasuklaa-termi jälleen sallittaisiin.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on ehdottanut viranomaiselle, että raakasuklaa-termin linjauksen osalta otettaisiin aikalisä ja raakasuklaa-/raw chocolate -termin virallista määrittelemistä ryhdyttäisiin valmistelemaan Euroopan komissiolle. Raakasuklaa-termin määrittelyssä ja käytön kriteereissä huomioitaisiin mm. se, mikä tekee tuotteesta raakasuklaan (esim. vaadittu raaka-aine ja valmistusprosessissa sallittu maksimilämpötila). Määrittelyssä tulisi huomioida myös raw chocolate-termin mahdolliset viralliset määrittelyt muissa maanosissa.

​
Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Etelä-Suomen Sanomat, Karjalainen ja Uusimaa sekä mahdollisesti muutkin lehdet levittävät väärää tietoa täydentävien hoitojen (Complementary and Alternative Medicin, CAM) tilanteesta Ruotsissa. Lehdissä ollut tieto, että ”Ruotsissa ei-lääketieteellisten hoitojen käyttöä ollaan tiukentamassa kovalla otteella”, on virheellinen. Väärä tieto täydentävien hoitojen Ruotsin lainsäädäntötilanteesta on aiheuttanut hämmennystä täydentävien hoitojen toimijoiden sekä täydentäviä hoitoja käyttävien kansalaisten keskuudessa.
 
Lehtiä on pyydetty tarkistamaan väitteensä faktat ja tutustumaan kahteen tuoreeseen raporttiin. Ne on laatinut Ruotsin hallituksen asettama arvovaltainen selvitysmies ja laaja komitea. Niistä Ruotsin sääntelyasia täydentävistä hoidosta on tarkistettavissa. Lehtiä on pyydetty myös oikaisemaan väärä tieto siitä, että Ruotsissa oltaisiin tiukentamassa lainsäädännöllisesti täydentävien hoitojen asemaa.
 
Aihetta käsitellessään useat mediat lietsovat tarkoitushakuisesti vastakkainasettelua käyttäessään halventavia nimityksiä kirjoittaessaan täydentävien hoidoista, joita tutkimusten mukaan Suomessa yli miljoona ihmistä käyttää ja joista suurin osa raportoi saaneensa apua vaivoihinsa. Suomessa tulisi pyrkiä Ruotsin mukaisesti lisäämään yhteistyötä eikä vastakkainasettelua.
 
Ruotsin valtioneuvoston kanslian virallisilta verkkosivuilla on luettavissa Ruotsin uusi lakiehdotus koskien täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja Ruotsissa. Selvityksen mukaan Ruotsissa on tarkoitus sallia kaikkien sairauksien oireiden ja erilaisten vaivojen ja kipujen lieventämiseen liittyvät toimenpiteet myös muille kuin terveydenhuollon ammattihenkilöille.
 
Alle 8-vuotiaiden lasten ja joidenkin vakavien sairauksien hoitaminen on kielletty Ruotsin nykyisessä potilasturvallisuuslaissa. Uusi sääntelyehdotus sallisi vakavienkin sairauksien oireita lievittävän hoidon ja lisäisi siten vakavasti sairaiden ihmisten mahdollisuuksiin saada valita itse oireitansa lievittävää hoitoa. Lisäksi myös kaikenikäiset lapset voisivat saada oireita lievittävää hoitoa, mikä tähän asti ei ole ollut mahdollista. 
 
Kokonaisuudessaan Ruotsin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen selvitysraporttien ehdotukset, muun muassa täydentäviä hoitoja koskevan alan opetuksesta terveydenhuollon henkilöstölle ja asiallisen ja riippumattoman kansalaisinformaation lisäämisestä tähtäävät potilasturvallisuuteen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin täydentävien hoitojen valinnassa, mitä voidaan pitää pyrkimyksenä vastakkainasettelun lieventämiseen. Ehdotukset osaltaan parantaisivat täydentävien hoitojen asemaa Ruotsissa.
 
Myös Suomessa pohditaan täydentävien hoitojen sääntelyn mahdollisuuksia. Aihetta käsittelevien lehtiartikkeleiden sisällöllä ei tule epäasiallisin keinoin vaikuttaa säädöksiä valmisteleviin virkamiehiin, Suomen hallitukseen tai eduskuntaan taikka yksipuolisesti lukijoiden mielipiteeseen täydentäviä hoitoja kohtaan.
 
ps. Helsingin yliopistossa järjestetään Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot-seminaari 14.1.2020. Seminaarissa luennoi mm. Ruotsin hallituksen asettama selvityshenkilö, emeritusprofessori, Kjell Asplund, joka selostaa Ruotsin hallituksen teettämän täydentäviä hoitoja koskevan selvityksen ja siltä pohjalta lainsäädäntö- ja muiden esitysten sisällöstä ja taustasta.
 
 
professor emerita Global Health, dosentti Anneli Milén, Tampereen yliopisto
 
terveystieteiden tohtori Kaija Helin
 
toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Täydentävien hoitomuotojen suosio kasvaa maailmalla. Monessa maassa niitä on liitetty viralliseen terveydenhuoltoon. Arvioiden mukaan runsas miljoona suomalaista on käyttänyt täydentäviä hoitoja terveyden edistämiseksi. Kansalaisaloitteella halutaan turvata näiden suosittujen ja turvallisten hoitojen saantia myös tulevaisuudessa.
 
Suomessa arvioidaan olevan 6.000 – 8.000 täydentävien hoitojen koulutettua ammatinharjoittajaa. Lisäksi ravintolisiä, vitamiinivalmisteita ja kasvirohdosvalmisteita myydään päivittäistavarakauppojen, apteekkien ja verkkokauppojen lisäksi noin 300 terveyskaupassa. Täydentävät hoidot ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut työllistävät monella toimialalla tuhansia henkilöitä tavoitteenaan edistää kansalaisten hyvinvointia. Terveyskauppa on jo yli puoli vuosisataa erikoitunut luonnonmukaisen terveydenhoidon opastukseen ja kouluttautunut ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden parhaiksi osaajiksi. 
 
Esimerkiksi terveyskaupoissa luontaistuoteneuvojat ja fytonomit kohtaavat vuosittain miljoonia kertoja omasta terveydestään kiinnostuneita kuluttajia ja opastavat kohti parempaa terveyttä. Tällä työllä on kansanterveydellistä vaikutusta. 
 
Tutkituille täydentäville hoidoille ei tule asettaa rajoituksia tai kieltoja, jotka rajaisivat valinnanvapautta oman terveyden hoidon osalta. Joissain keskusteluissa on väläytelty sääntelyä, jossa tietyt ihmisryhmät, esimerkiksi lapset, diabeetikot ja syöpää sairastavat, rajattaisiin täydentävien hoitojen ulkopuolelle. 
 
Vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoitteena on turvata kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja. Täydentäville hoidoille mahdollisesti asetettavat rajoitukset tulisivat valinnanvapauden kaventumisen lisäksi aiheuttamaan täydentävien hoitojen ammatinharjoittajien työttömyyttä ja haittaisi merkittävästi myös täydentävien hoitojen parissa toimivia yrityksiä.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tukee kansalaisaloitetta, jolla pyritään turvaamaan täydentävät hoidot kaikille!
 
Jos haluaa, että tulevaisuudessakin kansalaiset voivat päättää itse käyttää tutkittuja täydentäviä hoitoja, niin kannattaa käydä allekirjoittamassa kansalaisaloite ja osoittaa tuki tutkituille täydentäville hoidolle.
 
Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava. www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Miksi Yle alati lähtee tähän vaihtoehtoisten hoitojen tuomitsemiseen mukaan, ei ole tiedossa, mutta luulen syyn olevan Ylen sisällä vellovasta uskomuksesta, että vain lääketiede olisi ”oikeaa” hoitoa. 

MOT-ohjelmassa (16.12.2019) käytiin nyt bioresonansterapeuttien kimppuun. Terapeuteista tehtiin ohjelmassa huijareita ja nimiteltiin monin tavoin. Ohjelmassa lääkäriopiskelijaksi esittäytynyt, mutta terapeutille anonyymiasiakkaana käynyt äänitti yksityisen terapeutin puheita tarkoitukseen salaa. Äänityksestä valikoitiin ”parhaat” palat ja esitettiin TV:n välityksellä koko kansalle. 

Jos tämä on hyväksyttävää toimintaa, niin silloin kuka vaan voi nauhoittaa toimistolla mitä vaan, ja tehdä siitä julkista. Kukaan meistä ei varmasti välttyisi harmeilta, jos valikoidut puheemme näin tietämättämme äänitetään ja julkaistaan? Jokainen poliitikko joutuisi varmasti eroamaan, virkamiehet menettäisivät virkansa ja lääkärit oikeutensa ja toimittajat työnsä. Työtön toimittajakaan tuskin enää nimittäisi sitä tutkivaksi journalismiksi.    

Salakuuntelusta koskevan pykälän mukaan (24 luku 5 §) mukaan:  Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Laissa siis sanotaan, että myös muualla kuin kotirauhan puitteissa ei saa tallentaa, jos puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan puhettaan. 

Tulee mieleen tapaus "Risumies", jossa kuvaaja sai tuomion (hovia myöten), kun nauhoitti salaa miehen raivon ja julkaisi sen netissä. Julkaisu leimasi miehen ja aiheutti miehelle ongelmia.

Tai kun Ravintoloitsija rähjäsi. Joku nauhoitti salaa, toinen julkaisi ja se tuotti yksittäiselle yrittäjälle mieliharmin lisäksi haittaa elinkeinolle. Nauhoittaja ja julkaisija saivat tuomiot.

Oikeusasiamiehen ratkaisu 14.6.2005 (dnro 405/4/03), koski tiedotusvälineeltä edellytettyä kuvauslupaa. "Salakatselusäännöstöä sovelletaan myös julkisrauhan piirissä oleviin huoneistoihin. Näitä julkisrauhan piirissä olevia tiloja ovat: virastot, liikehuoneistot, tuotantolaitokset, toimistot, kokoustilat ja vastaavat paikat. Lisäksi edellytetään, että kyseiset paikat ovat yleisöltä suljettuja ja kuvaaminen tapahtuu yksityisyyttä loukaten. Yleisöltä suljetulla paikalla tarkoitetaan paikkaa, johon yleisöllä ei ole pääsyä. 

Tällaisia yleisöltä suljettuja tiloja ovat: suljetut kokoukset ja oleskelut sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Arvioitaessa milloin salakatselu loukkaa henkilön yksityisyyttä, on kiinnitettävä huomiota kuvaajan ja kuvattavan väliseen suhteeseen, katselun ja kuvaamisen tarkoitukseen, kestoon, paikkaan, ajankohtaan, kuvattavaan tilanteeseen, kuvaamisen yllätyksellisyyteen, kuvattavan kieltäytymisen tai poistumisen mahdollisuuteen ja muihinkin seikkoihin, joilla saattaa olla merkitystä teon loukkaavuuden arvioimisessa. "

Missä sitten menee oikeus nimitellä yrittäjää?
Saako julkisesti yksittäisiä elinkeinonharjoittajia tai heidän työtänsä nimitellä ikävillä nimillä ja keksityillä teorioilla, kuten: ”uskomushoidoiksi, terveyshuuhaaksi, rahastukseksi” tai jotenkin ”vaaralliseksi?” – esittämättä todellisia uhreja, tuomioita tai todisteita? Kyseiset nimitykset viittaavat tällöin tarkoituksella leimaaviksi ja vahingoittamistarkoitukseen keksityiltä nimiltä.  

Suomen laissa semmoinen myös kielletään. Sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa, joihin tässä saattoi syyllistyä toisen ammattikunnan, eli lääketieteen edustaja, joka puheillaan ja nimityksillään tarkoituksenaan halusi heikentää toisen ammattikunnan elinkeinoa:

Sopimaton menettelyn kielto elinkeinon toiminnassa sisältää mm. seuraavia yleisluonteisia kieltoja (1-2§:t): Elinkeinossa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä (1.1§)

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää myöskään totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elintoimintaa ja on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa (2.1§).

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa (2.2§)

Huomattavasti suuremman ammattikunnan keksimät nimitykset pienelle ammattikunnalle: ”uskomushoito, terveyshuuhaa, rahastus- ja vaarallisuusväitteet”, ovat kiistatta ja tarkoituksella omiaan heikentämään toisen koulukunnan elinkeinoa. Tämmöinen toiminta haavoittaa luonnollisesti yksittäisen yrittäjän elinkeinoa, mutta myös hänen yksityiselämäänsä ja mainetta. Voi myös kysyä, onko tämä yhteiskunnallisesti tarpeellinen asetelma: lääketiede ja Yleisradio, vastaan yksittäiset ja harmittomat terapeutit?

MOT-ohjelmassa salakuunneltu tai nimittelyn kohteeksi joutuneet, eivät olleet myöskään poliitikkoja, julkisuuden henkilöitä tai uhkia yhteiskunnalle, joiden perusteella tarvitsisi salakuunnella tai käsitellä asiaa julkisuudessa ilman heidän lupaa. Ainakin osa ohjelmassa julkisuuteen nimenä tai salakuunteluna joutuneista, oli ohjelman mukaan kieltäytynyt yhteistyöstä. 

He eivät olleet syyllistyneet myöskään mihinkään rikokseen, vaan toimineet täysin laillisessa työssään, josta heidän asiakkaat eivät olleet valittaneet. Vastaavilla perusteillahan voisi hyökätä minkä tahansa yrittäjyyden kimppuun ja esittää herjaavia nimityksiä ja teorioita tosina. 

Salakuunteluun ja nimittelyn yleistämiseksi joutuneiden terapeuttien kannattaisi ehkä tarkistaa asiantuntijan kanssa oikeusturvansa asiassa.   
 

CAM-terapeutti
Jouni Jämsä

Myyjä, Life Valkeakoski

Haluatko työskennellä laadukkaiden terveystuotteiden parissa ja siten auttaa asiakasta löytämään tasapainon ravitsemuksen, liikunnan ja levon välillä? Oletko valmis antamaan asiakkaan lähtökohdat huomioivia vinkkejä, neuvoja ja opastusta oikeiden tuotteiden valinnassa ja toimit ratkaisukeskeisesti? Uudet ideat ja toimintatavat innostavat sinua etkä pelkää uusia haasteita. Ajatusmaailmasi on sitoutuva, haastava ja välittävä. Olet valmis tarttumaan pienen myymälän kaikkiin työtehtäviin joustavuudella ja innolla. 

Etsimme joukkoomme positiivista, myyntihenkistä ja energistä myyjää Valkeakoskelle! Etsimämme henkilö on kiinnostunut myyntityöstä, hyvinvoinnista ja terveystuotteista. Kaupallinen ja terveys-/ hyvinvointialan koulutus ovat eduksi. 

Työaika 80% eli 30h/vk.

Life on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin terveyden ja hyvinvoinnin erikoisliike! Joukossamme työskentelee lähes 400 terveysalan asiantuntijaa! Life Finland Oy on Life Europe AB:n tytäryhtiö, joka toimii yli 80 Life myymälän voimin Suomessa. Palvelu, asiantuntijuus sekä laadukas Life-tuotesarja ovat avaintekijöitä opastaessamme jokaista asiakasta yksilöllisesti terveyden ylläpitämiseen! Myymälöiden tunnuslauseemme on "Expert advice from people who care- Asiantuntijan neuvoja ihmisiltä, jotka välittävät"!

Lisätietoja:
Päivi Hakala 044 3133301
paivi.hakala@lifekauppias.fi

Ylen MOT-ohjelma käsitteli täydentäviä hoitoja ja erityisesti bioresonanssi-nimistä hoitomuotoa. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa täydentäviin hoitomuotoihin tai esimerkiksi bioresonanssi-nimiseen hoitomuotoon, vaan käsittelen Ylen journalistisia toimintatapoja, joista on herännyt keskustelua luontaishoitoalan toimijoiden keskuudessa ja nähtävästi myös laajemminkin.

Ylen MOT-ohjelmassa ja myös Spotlight -ohjelmassa lääkäriopiskelijat olivat äänittäneet salaa käyntinsä täydentävien hoitojen ammatinharjoittajien vastaanotolla. Ehkä Yle on toiminut näin monesti aikaisemminkin, mutta tietojeni mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun salaäänitystä käytetään täydentävien hoitojen ammatinharjoittajia koskevassa ohjelmassa. Ensimmäinen kerta on aina se uusi kokemus, jota on syytä pysähtyä pohtimaan ja joka kiinnostaa ilmiönä.
 
Ylen MOT-ohjelman poikkeukselliset journalistiset toimintatavat ovat herättäneet huolta laajemminkin yrittäjien yksityisyydensuojasta ja painostuksesta julkisiin haastatteluihin. Ketään ei saisi pakottaa julkisuuteen vastoihin hänen omaa tahtoaan. Erityisen merkityksellistä tämä on silloin, kun henkilö mahdollisesti joutuu huonoon valoon ohjelmassa. Tällöin journalistin ohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää ja huomionarvoista yksilön oikeusturvan kannalta. Joskus voi nimittäin käydä niin, että jokin lehtijuttu tai uutinen ajaa yrittäjän suuriin vaikeuksiin, vaikka hänen toiminnassaan ei lopulta löytyisikään moitittavaa tai aihetta jatkotoimiin.


Äänittämisen kanssa tulee käyttää harkintaa
Maallikolle tulee salaäänittämisestä tai salakuuntelusta ensimmäisenä mieleen se, etteivät ne ole sallittua. Mutta rikoslaissa mainittuun salakuunteluun ei syyllisty silloin, kun tallennettava keskustelu on tarkoitettu sen tallentavan henkilön kuultavaksi. Esimerkiksi oman puhelinkeskustelun saa tallentaa kertomatta keskustelukumppanille tallentamisesta. Laittomasta salakuuntelusta on kyse silloin, kun henkilö oikeudettomasti tallentaa keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa tai silloin, kun henkilö tallentaa oikeudettomasti muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan.

Siitä, onko äänittäminen itsessään laillista vai laitonta, tulee erottaa kysymys tällaisen äänitteen levittämisestä eli saattamisesta lukuisten ihmisten saataville sekä kysymys kunnianloukkauksesta. Jos henkilö ilman toisen lupaa tai muuten oikeudettomasti levittää tällaista tallennetta ja teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on kyse yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Jos äänitettä käytetään tarkoituksella toisen halventamiseen, kyseessä on myös kunnianloukkaus.  (Lähde: Minilex)

 
Lääkärin vastaanoton saa nauhoittaa vaikka salaa, mutta ei levittää julkisuuteen
Potilaan Lääkärilehdessä pohdittiin vuonna 2015, sitä täytyykö lääkärin suostua vastaanottotilanteen nauhoittamiseen. Lääkärin vastaanoton äänittäminen on yleistynyt älypuhelimen aikakaudella. Lääkärin vastaanotolla saa äänittää, vaikka salaa, mutta äänitettä ei pidä jakaa eteenpäin. ”Pahimmillaan nauhoitusta voidaan käyttää väärin ja leikata normaalista potilaan ja lääkärin välisestä keskustelusta yhteydestään irrotettuja kohtia, jotka saattavat lääkärin outoon valoon. Salatoimet nakertavat aina luottamusta ja niillä on seurauksensa”, Potilaan lääkärilehdessä todetaan.
 

Vastalääke.fi − Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan
Se, että Yle pyytää lääkäriopiskelijoita äänittämään salaa täydentävien hoitojen ammatinharjoittajia, on asetelmaltaan ohjelmassa nähtävästi ollut hyvä draaman keino. Tästä voi herätä samalla kysymys, että miksi lääketieteen opiskelijat vastustaa täydentäviä hoitoja ja haluaa osallistua melko kyseenalaiseen salaäänittämiseen Ylen toivomuksesta?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy Vastalääke ry:n kotisivuilta. Siellä todetaan, että "Emme vastusta mitään hoitoja periaatteen vuoksi. Suhtaudumme kriittisin mutta avoimin mielin kaikkeen tietoon terveydestä. Vaadimme yhtä lailla luotettavia tieteellisiä perusteita sekä lumevaikutusta parempaa näyttöä kaikista uusista ja vanhoista hoitomuodoista. Tiede kuitenkin kehittyy koko ajan ja pyrimme siihen, että pysymme ajan hermolla. Sitoudumme korjaamaan väitteitämme, mikäli uutta merkittävää tutkimustietoa ilmenee ja mikäli väitteissämme ilmenee asiavirheitä."

Vastalääke ry:n toiminta on ollut perin aktiivista ja suosittelen seuraamaan heidän toimintaansa jatkossakin. Nuorissa on tulevaisuus ja ehkä näissä nyt mediassa aktiivisesti esillä olevissa nuorissa on meidän tulevat terveydenhoidon muutoksen tekijät. Arvostan heidän rohkeuttaan, vaikkakaan en hyväksy heidän MOT-ohjelmassa käyttämää toimintatapaa esiintyä ns. valeasiakkaana ja äänittää salaa luottamuksellinen keskustelu elinkeinonharjoittajan tapaamisessa.


Ylelle tiedustelu journalistista toimintatavoista
Katsoisin, että Ylellä on MOT-ohjelman journalistisen sisällöntuotannon osalta suurin vastuu kohua herättäneestä salaäänityksestä. Siksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on tiedustellut Yleltä, miksi Yle käytti salaäänitystä ohjelman tekemisessä?
 
Eikö hyvään journalistiseen tapaa kuulu, että haastattelu hankintaan avoimin ja rehellisin keinoin haastateltavaa harhauttamatta. Haastattelu on tilanne, jossa haastateltavalta joutuu julkiseen vastuuseen sanomisistaan. Siksi haastateltavan pitäisi tietää, milloin tilanne on haastattelu. Jos hän ei tiedä, juttu voi perustua sille, mitä haastateltava kyllä sanoi, mutta ei siihen, mitä hän tarkoitti.
 
MOT-ohjelmasta on sosiaalisessa mediassa käyty hyvin aktiivista keskustelua, ja ohjelmassa salaäänityksen kohteeksi joutuneet ammatinharjoittajat ovat osin joutuneet kohtuuttoman vihapuheen kohteeksi.
 
 
Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto teki (11.10.2019) anonyymistä ”Eroon puoskareista”-ryhmän ministerikirjeestä toimenpidepyynnön Sosiaali- ja terveysministeriöön. Anonyymi ”Eroon puoskareista”-ryhmä pyytää Facebook-sivuillaan yksityishenkilöitä lähettämään ministeri Kiurulle esitäytetyn kirjeen, jossa väitetään joidenkin hoitojen aiheuttaneen Suomessa lapsien ja nuorten kuolemantapauksia. Ryhmän tekemässä esitäytetyssä kirjeessä vaaditaan, että ministeri Kiuru ryhtyy toimiin, jotta ihmishenkiä ei menetetä lisää näiden hoitojen vuoksi. Anonyymi ”Eroon puoskareista”-ryhmä käyttää näistä hoidoista ”uskomushoito”-nimitystä, mutta ei kattavasti tai yksilöidysti kerro, mitä nämä lasten ja nuorten väitettyjä kuolemantapauksia aiheuttaneet hoidot ovat.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton näkemyksen mukaan anonyymin ”Eroon puoskareista”-ryhmän levittämät epämääräiset väitteet voivat aiheuttaa kuluttajissa aiheetonta pelkoa ja toisaalta aiheuttaa haittaa laillisesti toimiville elinkeinonharjoittajille.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto sai (15.12.2019) Sosiaali- ja terveysministeriöltä vastauksen anonyymi ”Eroon puoskareista”-ryhmästä tekemäänsä toimenpidepyyntöön.
 
Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadussa vastauksessa ei suoranaisesti oteta kantaa anonyymin ​”Eroon puoskareista”-ryhmän esittämiin väitteisiin, vaan todetaan, että hallitusohjelman kirjausta näiden hoitomuotojen mahdollisista sääntelytarpeista tullaan toteuttamaan selvitystyön kautta. Selvitystyöhön kuuluu objektiivisen tiedon hankkiminen erilaisten käytössä olevien palveluiden vaikutuksista.
 
Nykyisellään täydentävien hoitojen sääntely ja valvonta rakentuu esimerkiksi kuluttajasuoja - ja kuluttajaturvallisuussääntelyn varaan.
 
Ministeriön vastauksessa todetaan, että ”sikäli kun julkisuudessa toimivien ryhmien viestinnässä olisi kyse yksilöidystä totuudenvastaisesta ja vahingollisesta väitteestä, jonka henkilöllinen suhde pystytään kohdentamaan, poliisi olisi toimivaltainen tutkimaan asiaa kunnianloukkaussääntelyn kautta.”
 

Miksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto teki ministeriölle toimenpidepyynnön anonyymin ”Eroon puoskareista”-ryhmän levittämistä väitteistä?
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto suhtautuu vakavasti väitteisiin, että Suomessa markkinoidaan vaarallisia ja mahdollisesti kuolematapauksiin johtaneita palveluita tai tuotteita. Liitto toivoi, että viranomainen ryhtyy selvittämään anonyymin ”Eroon puoskareista”-ryhmän levittämien väitteiden taustalla olevan tiedon oikeellisuuden ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tämä oli liiton mielestä välttämätöntä sekä kuluttajien turvallisuuden, että elinkeinonharjoittajien oikeusturvan kannalta.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto edustaa Suomessa toimivia luontaistuotealan erikoiskauppoja ja toimii yhteistyössä ravintolisien valmistajien ja maahantuojien kanssa. Ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden valmistus, maahantuonti, myynti ja markkinointi ovat tiukkaan säädeltyä. Alalla toimii satoja yrittäjiä ja ala työllistää tuhansia henkilöitä. Toimialan yrityksien toiminta perustuu omavalvontaan, jota valvovat mm. Ruokavirasto, kunnan terveystarkastajat, Tulli, Fimea, Tukes ja Valvira sekä Kuluttaja- ja kilpailuvirasto. Täydentäviin hoitoihin liittyvien asioiden yhteydessä ravintolisät ja kasvirohdosvalmisteet nostetaan toistuvasti ja virheellisesti mukaan ns. uskomushoito-teeman alle.

Ravintolisät, vitamiinivalmisteet ja kasvirohdosvalmisteet ovat lähtökohtaisesti turvallisia ja tutkittuja, eikä niistä voi käyttää kategorisesti uskomushoito-termiä. Osa ravintolisistä, vitamiinivalmisteista ja kasvirohdosvalmisteista ovat mukana käypä hoito-suosituksissa. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto katsoo, että tieteellisesti tutkitusta hoidosta tai valmisteesta käytettynä uskomushoito-termi tai muu vastaava vähättelevä termi aiheuttaa haittaa elinkeinonharjoittajille. Uskomushoito-termin käyttö tieteellisesti tutkitusta hoidosta tai tuotteista voidaan tulkita totuudenvastaiseksi tai harhaanjohtavaksi. 
 
Poliittisen päätöksenteon ja viranomaistoiminnan tulee perustua tutkittuun tietoon ja avoimeen toimintaan. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pitää tärkeänä, että laillisesti toimivien elinkeinonharjoittajien liiketoimintaa ei haitata tai vaikeuteta levittämällä epäasiallista tai virheellistä tietoa. 

Keskustelu täydentävistä hoidoista käy kuumana, joten ministeriön huomio on ajankohtainen. Sen perusteella Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto toivoo täydentävistä hoidoista käytävään keskusteluun asiallisuutta ja malttia.​


Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Pohjois-Amerikan intiaanit uskoivat muinoin auringonhatun varastoivan terveyttä. Ilmaisussa on kokemuksen viisautta ja symboliikkaa, mutta myös asian ydin. Tänä päivänäkin auringonhattua käytetään yleisimmin ennaltaehkäisevästi torjumaan vilustumissairauksien sekä infektioitten ensi oireet. Aktivoimalla kehomme omaa puolustusjärjestelmää se tukee luonnollisella tavalla elimistömme kykyä käydä erilaisten taudinaiheuttajien kimppuun. Tätä ajatusta tukevat käytännön kokemusten lisäksi myös lukuisat kansainväliset tutkimukset.
 
Kenties läntisen maailman vanhimpiin ja tutuimpiin rohtokasveihin kuuluvat punahatut kuuluvat Asteraceae-heimoon. Echinacea-sukuisia lajikkeita on lukuisia, mutta lääkinnällisiin tarkoituksiin käytetyimpiä ja viljellyimpiä ovat Echinacea purpurea sekä Echinacea angustifolia. Echinace-kasveista käytetään auringonhatun lisäksi myös nimiä punahattu tai punainen auringonhattu; englanninkielessä tästä monen avun tuojasta on suuri joukko kansan suussa syntyneitä nimiä.
 
Ulkonäöltään mykerökukkaiset auringonhatut ovat 10-180 cm korkuisia, pystyjä ruohokasveja, joiden karvapintaiset, kielimäiset laitakukat kaartuvat alaspäin lerppalieristä aurinkohattua muistuttaen. Kukinnot esiintyvät purppuran eri sävyissä, joskus lähes valkoisinakin. Kasvista on käytetty erilaisiin rohdosvalmisteisiin sen tuoreita, kukinta-aikana kerättyjä maanpäällisiä osia sekä juurta.
 
Punahattu on luontaisesti mannerilmaston kasvi, sillä se on alun perin kotoisin pohjoisen Amerikan preerioilta. Ilmasto-olosuhteidensa ansiosta Pohjois-Amerikka on edelleenkin rohdoskasvin suurin tuottaja. Suomessa auringonhattua on viljelty rohdoskasvina -80 luvulta.
 
Pohjois-Amerikan alkuperäisväestö on käyttänyt echinacea-kasvia rohtona jo vuosituhansia. Tosin vanhin arkeologisten havaintojen pohjalta syntynyt tieto on vasta 1600-luvulta, jolloin Dakota Sioux -intiaanien on tiedetty käyttäneen punahattua kipurohtona hammas- ja päänsärkyihin, palovammoihin, märkiviin haavoihin ja tulehduksiin, virtsatievaivoihin ja sukupuolitauteihin, jopa käärmeenpuremiin. Joidenkin heimojen tiedettiin myös pureskelleen juurta yskään ja kurkkukipuun. Ensimmäinen kirjallinen maininta echinaceasta löytyy Flora Virginica -teoksesta vuodelta 1762.
 
Eurooppaan tieto echinaceasta kulkeutui 1800-luvun lopulla ja senaikaiset tutkijat innostuivat siitä toden teolla. Pohjois-Amerikkaan uudisasukkaaksi lähtenyt saksalainen lääkäri H.C. F. Mayer valmisti tästä "intiaanien ihmerohdosta" ensimmäisen kaupallisen tuotteen, jonka uskottiin puhdistavan verta. Eurooppaan ensimmäiset echinacean siemenet toi tutkija Alfred Vogel vuonna 1952. Hänkin löysi echinacean vieraillessaan tutkimusmatkoillaan sioux-intiaanien luona. Intiaanien vahva luottamus kasviin teki häneen syvän vaikutuksen.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi punahatun vuoden 2008 rohdoskasviksi. Punahattua kutsutaan myös nimellä auringonhattu.
 
Vaikuttavat aineet
Punahatusta on pystytty eristämään voimakkaasti puolustusjärjestelmää aktivoivia tehoaineita kuten flavonoideja, polysakkarideja, vesiliukoisia sokeripolymeereja ja rasvaliukoisia amideja, joiden tiedetään vaikuttavan erilaisiin vasta-aineisiin ja tehoavan siten myös osaltaan infektioihin. Kasvista on eristetty myös mm. bakteerien lisääntymistä estäviä aineita (fenyylikosideja ja ekinakosideja) sekä haihtuvia antiseptisiä öljyjä. Punahatun vaikutus perustuu sen eri ainesosien tehokkaaseen yhteisvaikutukseen.
 
Vaikutus ja käyttö
Punahattua käytetään sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tällä hetkellä lähes joka kodin perusrohdoksiin kuuluvat punahattuvalmisteet ovat kenties tutkituimpia rohdoksiamme. Punahattua myydään nestemäisinä uutteina, puristemehuina, tinktuuroina sekä tabletteina. Siitä on julkaistu n. 400 erilaista tutkimusta ja sen immuniteettia tukevasta vaikutuksesta ollaan vakuuttuneita sekä omakohtaisten kokemusten että tutkimustulosten kautta. Auringonhatun tehon on huomattu perustuvan sen kykyyn kohottaa vastustuskykyä erilaisia tulehduksia vastaan, sillä se aktivoi valkosoluja ja lisää elimistön omaa kortikosteroidi- ja sidekudossolutuotantoa. Ennen antibioottien keksimistä monipuolinen echinacea on ollut varsinainen yleisrohto; se kuului vuodesta 1916 USA:n viralliseen lääkeluetteloon jääden lopulta antibioottien varjoon. Nykyisin tunnettuja antibioottien haittavaikutuksia vastaan auringonkukka on jälleen noussut arvoonsa: se on oivallinen rohdoskasvi antibioottikuurien jälkihoidoksi kohottamaan alentunutta immuniteettia.
 
Sisäisesti punahattua käytetään enimmäkseen influenssan ja vilustumisoireiden ennaltaehkäisyyn ja lievittämiseen, tilapäiseen yskään ja kurkunärsytykseen. Sillä on kyky vahvistaa kudoksia mikro-organismeja vastaan.
 
Ulkoisesti auringonhattua voidaan käyttää mm. märkiviin haavoihin, ihoärsytyksiin, hyönteisten puremiin, herpekseen, finneihin ja esimerkiksi kynsivallin tulehduksiin. Kasvin käyttö haavayrttinä perustuu sen kykyyn aktivoida sidekudostuotantoa ja vähentää tulehdusriskiä. Kemiallisten ja immunologisten kokeiden mukaan echinacean on todettu nostavan taudinaiheuttajien kimppuun käyvien leukosyyttien eli syöjäsolujen tuotantoa. Ne aktivoituvat puolustamaan kehoa, mittaustulosten mukaan jopa moninkertaisesti.
 
Käytössä huomioitavaa
Mykerökukkaisille allergiselle punahattu voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Muunlaiset sivuvaikutukset ovat erittäin harvinaisia. Varmuuden vuoksi punahattua ei suositella autoimmuuni- ja systeemisairauksien (MS, reuma, leukemia, tuberkuloosi ja kollageenisairaudet) yhteydessä, sillä teoriassa se saattaa vaikuttaa haitallisesti immuniteettiin näissä sairauksissa.
 
 
Teksti: RavintolisäWiki
 
 
Lähteet:
1. Henneicke-von Zepelin H, Hentschel C, Schnitker J, et al. Efficacy and safety of a fixed combination phytomedicine in the treatment of the common cold (acute viral respiratory tract infection): results of a randomised, double blind, placebo-controlled, multicentre study. Curr Med Res Opin 1999;15:214-27.
 
2. Giles JT, Palat CT III, Chien SH, et al. Evaluation of Echinacea for treatment of the common cold. Pharmacother 2000;20:690-7.
 
3. Percival SS. Use of echinacea in medicine. Biochem Pharmacol 2000;60:155-8.
 
4. Melchart D, Linde K, Fischer P, Kaesmayr J. Echinacea for preventing and treating the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000530.
 
5. Schwarz E, Metzler J, Diedrich JP, et al. Oral administration of freshly expressed juice of Echinacea purpurea herbs fail to stimulate the nonspecific immune response in healthy young men: results of a double-blind, placebo-controlled crossover study. J Immunother 2002;25:413-20.
 
6. Tragni E, Tubaro A, Melis S, Galli CL. Evidence from two classic irritation tests for an anti-inflammatory action of a natural extract, Echinacina B. Food Chem Toxicol 1985;23:317-9.
 
7. Schulten B, Bulitta M, Ballering-Bruhl B, et al. Efficacy of Echinacea purpurea in patients with a common cold. A placebo-controlled, randomised, double-blind clinical trial. Arzneimittelforschung 2001;51:563-8.
 
8. Lee AN, Werth VP. Activation of autoimmunity following use of immunostimulatory herbal supplements. Arch Dermatol 2004;140:723-7.
 
9. Coeugniet EG, Kuhnast R. Recurrent candidiasis: Adjuvant immunotherapy with different formulations of Echinacin. Therapiewoche 1986;36:3352-8.
 
10. Huntley AL, Thompson Coon J, Ernst E. The safety of herbal medicinal
 
11. products derived from Echinacea species: a systematic review. Drug Saf 2005;28:387-400.
 
12. Turner RB, Bauer R, Woelkart K, et al. An evaluation of Echinacea angustifolia in experimental rhinovirus infections. N Engl J Med 2005;353:341-8.
 
13. Anon. Echinacea: cold comfort. Consum Rep 2004;69:30-2.
 
14. Caruso TJ, Gwaltney JM Jr. Treatment of the common cold with echinacea: a structured review. Clin Infect Dis 2005;40:807-10.
 
15. Linde K, Barrett B, Wolkart K, et al. Echinacea for preventing and treating the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD000530.
 
16. Perri D, Dugoua JJ, Mills E, Koren G. Safety and efficacy of echinacea (Echinacea augustafolia, e. purpurea and e. pallida) during pregnancy and lactation. Can J Clin Pharmacol 2006;13:e262-7.

Turun yliopiston professori Juhani Knuutin asiantuntijalausunnossa ja Iltalehdessä (30.11.) ollut väite voikukan maksatoksisuudesta on aiheuttanut hämmennystä ravintolisäalalla. Asia nousi esille, kun Iltalehti teki aiheeseen liittyvän jutun (30.11.), jossa professori Juhani Knuuti kertoo, että voikukkaa sisältävät valmisteet olisivat aiheuttaneet raporttien mukaan kuusi vakavaa maksavauriota ja yhden kuoleman. Professori Juhani Knuuti toimi asiantuntijana Iltalehden (30.11.) julkaisemassa jutussa, jossa haastatellaan suomalaista henkilöä, joka on saanut maksatulehduksen. 

Professori Juhani Knuutin asiantuntijalausunnossa oli laittomasti myrkyllistä lääkeainetta (N-nitrosofenfuramiinia) sisältänyt Onshido-valmiste virheellisesti yhdistetty A. Vogel Oy:n laillisesti valmistettuun ja sallittuja ainesosia sisältävään Antitox-nimiseen ravintolisään. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pitää harhaanjohtavana verrata kyseistä Onshido-valmistetta yleisesti voikukkaa sisältäviin laillisesti valmistettuihin ja turvallisiin elintarvikkeisiin. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton selvityksen mukaan voikukka ei ole maksatoksinen ja Iltalehdessä ollut tieto tuntui jo alun perin oudolta. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto oli asiasta yhteydessä Iltalehteen, joka täsmensi asiaa saman uutisen myöhempään versioon.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto suhtautuu vakavasti siihen, että asiantuntijalausunnossa on tehty virheellisiä johtopäätöksiä voikukan maksatoksisuudesta. Tapaus on herättänyt huolten ravintolisiä koskevien asiantuntijalausuntojen luotettavuudesta. Varsinkin tässä tapauksessa, jossa asiantuntijalausunnossa on myös esitetty, että ravintolisäyrityksen tulisi maksaa rahallisia korvauksia lausunnon pyytäjälle.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on lähettänyt Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle kyselyn yliopiston nimissä tehtyjen asiantuntijalausuntojen tarkistus- ja hyväksymisprosessista.Lisäksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tiedustelee Turun yliopistolta, että millä mandaatilla tai oikeutuksella asiantuntijalausunnon laatija voi kehottaa, että yrityksen tulisi maksaa rahallisia korvauksia asiantuntijalausunnon pyytäneelle henkilölle.


Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto