Milloin olet viimeksi käyttänyt luontaistuotteita? ”No sanotaanko, että noin viikko sitten. Silloin otin piparminttuteetä kun vatsa vähän vihoitteli”, nuori nainen kertoo haastattelijalle. Milloinka olet viimeksi käyttänyt vitamiinivalmistetta? Sama naishenkilö vastaa, että ”aamulla tuli D-vitamiinia otettua”. Haastateltava kokee, että hänen käyttämänsä piparminttutee on luontaistuote, mutta D-vitamiinivalmiste ei sitä sitten olekaan.
Tämä esimerkki haastattelutilanne osoittaa sen, minkä kuluttajatutkimuksia tekevät tahot jo tietävätkin. Ihmisten käsitys termeistä vaihtelee ja tämä on haaste myös luontaistuotteita koskevissa käyttäjätutkimuksissa. Vastaamme kysymyksiin niiden mielikuvien perusteella, joita meillä on. Kuluttajatutkimusten haasteena on laatia kysymykset, joissa tulkinnan varaan olisi mahdollisimman vähän.
Luontaistuotealan määritelmän mukaan luontaistuotteiden tuoteryhmiä ovat:
1. Luontaiselintarvikkeet (mm. kylmäpuristetut kasviöljyt, täysjyvävalmisteet, erityisruokavaliovalmisteet, hunaja, yrttiteet)
2. Ravintolisät (mm. vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet, kasviperäiset ravintolisät, probioottivalmisteet, kuituvalmisteet, aminohappovalmisteet, kalaöljyvalmisteet)
3. Lääkelain alaiset valmisteet (mm. kasvirohdosvalmisteet, homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet)
4. Luonnonkosmetiikka
5. Kulutus- ja käyttötavarat (mm. luonnonmukaiset pesuaineet, mittarit, vaatteet)
Tämä tuoteryhmäjako perustuu luontaistuote- ja terveyskauppojen tuotevalikomaan.
Tällaisen määritelmän mukaan nähtävästi lähes 100 % suomalaisista on käyttänyt luontaistuotteita jossain elämänsä vaiheessa. Lisäksi Suomessa D-vitamiinia suositellaan annettavaksi jokaiselle lapselle kahden viikon iästä lähtien. Eli jälleen voisimme todeta, että lähes 100 % suomalaisista on käyttänyt jossain elämänsä vaiheessa luontaistuotteita.
Tällaisiin tuloksiin johtavat tutkimukset eivät olisi kovin käytännöllisiä, joten yleensä kuluttajatutkimuksissa luontaistuotteet rajataan käsittelemään ravintolisiä ja lääkelainalaisia kasvirohdosvalmisteita tai sitten kysytään esimerkiksi vitamiinivalmisteiden ja ravintolisien käyttöä.
Käytännössä kyseessä on mm. seuraavia valmisteita:
-vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet
-kasviperäiset tuotteet (mm. yrtit, kasvirohdosvalmisteet, levävalmisteet, viherjauheet)
-rasvahappovalmisteet (mm. GLA, EPA, DHA, CLA, lesitiini)
-probiootit (maitohappobakteerit)
-mehiläistuotteet (mm. siitepöly ja propolis)
-sienivalmisteet (mm. pakurikääpä)
-eläinperäiset ravintolisät (mm. vihersimpukka, maidon peptidit, ternimaito)
-aminohappovalmisteet
-entsyymivalmisteet
-kuitu- ja laihdutusvalmisteet
Tällaisia luontaistuotteita on 61 % suomalaisista käyttänyt jossain elämänsä vaiheessa, kun kyse on ollut 15 – 75 vuotiaista (TNS Gallup. 2007).
Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista 64 % ja miehistä 43 % käytti jotakin ravintolisää edellisenä vuonna.
Lääkeyhtiö Actaviksen vuonna 2013 teettämään tutkimuksen mukaan 67 % suomalaisista käyttää ainakin yhtä vitamiinivalmistetta ja jopa 92 % on joskus käyttänyt niitä. Lisäksi yli puolet vastaajista kertoo vitamiinivalmisteiden käytön lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Eviran PlantLIBRA-hankkeessa (EU-hanke) keräämien kuluttajatietojen mukaan kasviperäisiä ravintolisiä (mm. punahattu, piparminttu, salvia, nokkonen, helokki, punariisi) käyttää 55 % suomalaisista yhtä valmistetta ja noin 45 % useampaa valmistetta.
Kun syvähaastattelussa (TNS Gallup. 2007. Kvalitatiivinen tutkimus) kuluttajilta kysyttiin syitä omasta terveydestä huolehtimiseen, niin vastauksena saatiin, että
1. Halutaan elää pitkään ja terveenä. Siksi pitää huolehtia kunnostaan ja välttää sairauksia.
2. Halutaan pysyä kunnossa myös lyhyellä tähtäimellä. Yleiskunto ja mielenlaatu on siksi syytä pysyä hyvinä.
3. Jaksaminen. Stressinsietokyky kasvaa, pystyy tekemään töitä paremmin ja päivittäiset askareet sujuvat terveenä paremmin.
4. Mielihyvä. Liikunnasta ja terveydestä tulee hyvän olon tunne.
Käyttäjät kertoivat, että he käyttävät ravintolisiä täydentämään ravintoa, ennaltaehkäisemään sairauksia tai erilaisten pienten vaivojen itsehoitoon.
Kuluttajatutkimusten perusteella voi hyvin vetää sen johtopäätöksen, että suomalaiset ovat ahkeria käyttämään ravintolisiä ja muita luontaistuotteita. Kuluttajat kokevat ne yhtenä terveyteensä myönteisesti vaikuttavana tekijänä.
Tämä kasvava kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin on vahvistuva trendi ja se vaikuttaa myönteisellä tavalla suomalaisten kansanterveyteen ja sillä on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Mitä terveempiä olemme, sitä paremmin ja pidempään pysymme työkykyisinä.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Tämä esimerkki haastattelutilanne osoittaa sen, minkä kuluttajatutkimuksia tekevät tahot jo tietävätkin. Ihmisten käsitys termeistä vaihtelee ja tämä on haaste myös luontaistuotteita koskevissa käyttäjätutkimuksissa. Vastaamme kysymyksiin niiden mielikuvien perusteella, joita meillä on. Kuluttajatutkimusten haasteena on laatia kysymykset, joissa tulkinnan varaan olisi mahdollisimman vähän.
Luontaistuotealan määritelmän mukaan luontaistuotteiden tuoteryhmiä ovat:
1. Luontaiselintarvikkeet (mm. kylmäpuristetut kasviöljyt, täysjyvävalmisteet, erityisruokavaliovalmisteet, hunaja, yrttiteet)
2. Ravintolisät (mm. vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet, kasviperäiset ravintolisät, probioottivalmisteet, kuituvalmisteet, aminohappovalmisteet, kalaöljyvalmisteet)
3. Lääkelain alaiset valmisteet (mm. kasvirohdosvalmisteet, homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet)
4. Luonnonkosmetiikka
5. Kulutus- ja käyttötavarat (mm. luonnonmukaiset pesuaineet, mittarit, vaatteet)
Tämä tuoteryhmäjako perustuu luontaistuote- ja terveyskauppojen tuotevalikomaan.
Tällaisen määritelmän mukaan nähtävästi lähes 100 % suomalaisista on käyttänyt luontaistuotteita jossain elämänsä vaiheessa. Lisäksi Suomessa D-vitamiinia suositellaan annettavaksi jokaiselle lapselle kahden viikon iästä lähtien. Eli jälleen voisimme todeta, että lähes 100 % suomalaisista on käyttänyt jossain elämänsä vaiheessa luontaistuotteita.
Tällaisiin tuloksiin johtavat tutkimukset eivät olisi kovin käytännöllisiä, joten yleensä kuluttajatutkimuksissa luontaistuotteet rajataan käsittelemään ravintolisiä ja lääkelainalaisia kasvirohdosvalmisteita tai sitten kysytään esimerkiksi vitamiinivalmisteiden ja ravintolisien käyttöä.
Käytännössä kyseessä on mm. seuraavia valmisteita:
-vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet
-kasviperäiset tuotteet (mm. yrtit, kasvirohdosvalmisteet, levävalmisteet, viherjauheet)
-rasvahappovalmisteet (mm. GLA, EPA, DHA, CLA, lesitiini)
-probiootit (maitohappobakteerit)
-mehiläistuotteet (mm. siitepöly ja propolis)
-sienivalmisteet (mm. pakurikääpä)
-eläinperäiset ravintolisät (mm. vihersimpukka, maidon peptidit, ternimaito)
-aminohappovalmisteet
-entsyymivalmisteet
-kuitu- ja laihdutusvalmisteet
Tällaisia luontaistuotteita on 61 % suomalaisista käyttänyt jossain elämänsä vaiheessa, kun kyse on ollut 15 – 75 vuotiaista (TNS Gallup. 2007).
Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista 64 % ja miehistä 43 % käytti jotakin ravintolisää edellisenä vuonna.
Lääkeyhtiö Actaviksen vuonna 2013 teettämään tutkimuksen mukaan 67 % suomalaisista käyttää ainakin yhtä vitamiinivalmistetta ja jopa 92 % on joskus käyttänyt niitä. Lisäksi yli puolet vastaajista kertoo vitamiinivalmisteiden käytön lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Eviran PlantLIBRA-hankkeessa (EU-hanke) keräämien kuluttajatietojen mukaan kasviperäisiä ravintolisiä (mm. punahattu, piparminttu, salvia, nokkonen, helokki, punariisi) käyttää 55 % suomalaisista yhtä valmistetta ja noin 45 % useampaa valmistetta.
Kun syvähaastattelussa (TNS Gallup. 2007. Kvalitatiivinen tutkimus) kuluttajilta kysyttiin syitä omasta terveydestä huolehtimiseen, niin vastauksena saatiin, että
1. Halutaan elää pitkään ja terveenä. Siksi pitää huolehtia kunnostaan ja välttää sairauksia.
2. Halutaan pysyä kunnossa myös lyhyellä tähtäimellä. Yleiskunto ja mielenlaatu on siksi syytä pysyä hyvinä.
3. Jaksaminen. Stressinsietokyky kasvaa, pystyy tekemään töitä paremmin ja päivittäiset askareet sujuvat terveenä paremmin.
4. Mielihyvä. Liikunnasta ja terveydestä tulee hyvän olon tunne.
Käyttäjät kertoivat, että he käyttävät ravintolisiä täydentämään ravintoa, ennaltaehkäisemään sairauksia tai erilaisten pienten vaivojen itsehoitoon.
Kuluttajatutkimusten perusteella voi hyvin vetää sen johtopäätöksen, että suomalaiset ovat ahkeria käyttämään ravintolisiä ja muita luontaistuotteita. Kuluttajat kokevat ne yhtenä terveyteensä myönteisesti vaikuttavana tekijänä.
Tämä kasvava kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin on vahvistuva trendi ja se vaikuttaa myönteisellä tavalla suomalaisten kansanterveyteen ja sillä on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Mitä terveempiä olemme, sitä paremmin ja pidempään pysymme työkykyisinä.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
RSS Feed