Terveyskauppojen historia nivoutuu yhteen usean muun terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyvän alan kanssa. Kaukaisimmillaan historia liittyy fytoterapiaan eli kasvilääkintään, jonka perintö ulottuu tuhansien vuosien taakse maailman eri kulttuureihin. Varsinkin Aasian lääkintäjärjestelmissä kasvien lääkekäyttö on pysynyt suurelta osin katkeamattomana nykyaikaan saakka. Länsimaissa kasvien käyttö perustuu antiikin Kreikassa ja Roomassa eläneiden suurten lääkärien opetuksille.
Ihmiskunta oli aikoinaan kokonaan luonnon antimien varassa ja sai luonnosta sekä ravintonsa, että lääkeaineensa. Luontaistuoteala ja varsinkin terveyskauppa on aina pitänyt luontoa suuressa arvossa ja pyrkinyt kunnioittamaan luonnon meille tarjoamia antimia. Luontaistuotealalla on arvostanut kasvien tuntemista ja niiden ravitsemuksellisten ja lääkkeellisten ominaisuuksien osaamista.
Terveyskaupassa on pyritty näkemään ihminen kokonaisvaltaisesti ja terveyden ylläpitämisessä huomioidaan ihmisten yksilölliset ominaisuudet ja erilaisuus. Terveyskaupan ammatillisessa koulutuksessa painotetaan tutkimustietoa, anatomiaa, fysiologiaa, kemiaa ja farmakognosiaa, mutta kliinisten kaksoissokkotutkimusten lisäksi arvoa annetaan myös kasvien ja muiden luonnontuotteiden perinteiselle käyttötiedolle.
Kasvien ja muiden luonnontuotteiden käyttö liittyy kiinteästi suomalaiseen kansanparannus-perinteeseen, jonka käyttöön ottamat kasvit ovat edelleen suurelta osin löydettävissä terveyskauppojen valikoimista joko ravintolisinä tai tavanomaisina elintarvikkeina sekä myös lääkelainalaisina kasvirohdosvalmisteina. Fytoterapiaa käytetään laajasti Suomessa itsehoidollisesti ja sen käytössä opastavat varsinkin terveyskaupat, fytonomit, fytoterapeutit, luontaisterapeutit sekä ravintoneuvojat.
Kasvilääkintä on laajasti käytössä monissa Euroopan maissa myös lääkärin työssä ja osa maista on myös integroinut sen terveydenhoidon järjestelmiin. Esimerkiksi Saksassa jopa 70% tavallisista lääkäreistä määrää fytoterapivalmisteita. Euroopassa rohdoskäytössä on noin 1.500 kasvia, joista osasta on valmistettu yhteisötason monografioita.
Biolääketieteen kiinnostus luonnonaineisiin on lisääntynyt valtavasti. Maailmalta löytyy useita tutkimustietokantoja, joihin on koottu rohdoksiin ja ravintolisiin liittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi Natural Database sisältää monografian noin 1.000 luontaistuotteen ainesosasta. Suomessa rohdostutkimusta tehdään mm. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.
Reformikauppojen syntyy Euroopassa vaikuttivat vahvasti teollinen vallankumous, joka oli voimakasta 1800-luvulla. Teollistumisen myötä elintarviketeollisuus alkoi kehittyä merkittävästi. Samoihin aikoihin ravitsemustiede erottautui muista luonnontieteistä omaksi tutkimusalakseen. Tieto ravinnon ja terveyden välisistä vuorovaikutuksista lisääntyi. Saksassa syntyi epäilijöiden joukko, joka pohti mitä terveydellisiä vaikutuksia ravinnon yhä lisääntyvä käsittely aiheuttaa ihmisille.
Epäilijät perustivat erilaisia aatteellisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Oli syntynyt ”lebensreform” eli elämäntapoja uudistava liike 1900-luvun vaihteessa. Liike kannatti luonnonmukaisia elämäntapoja, joista tärkeimpiä olivat terveellinen ruokavalio ja luonnonsuojelu. Elämäntapoja uudistavan liikkeen piiristä syntyivät ensimmäiset ”reformikauppiaat” ja pienet tuotantoyksiköt, jotka tuottivat ideologian mukaisia luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita.
Elämäntapoja uudistava ideologian lebensreformin leviäminen Suomeen sai vauhtia 1940-luvulla, kun suomalaissyntyinen ja Keski-Euroopassa vaikuttanut Are Waerland vieraili Suomessa kertomassa ruokavalion tervehdyttävästä vaikutuksesta. Vuonna 1948 Waerland luennoi Helsingin yliopistossa tuoreruoan, kasvisruokavalion, paaston ja joogan terveysvaikutuksista. Waerlandin motto oli ”Perustan näkemykseni ensi sijassa luonnon todistusaineistoon…”. Waerland vieraili myös Ruotsissa kertomassa näkemyksiään hyvistä elämäntavoista. Luonnonkasvien ja ravitsemuksen merkityksestä valistivat Suomen kansaa aktiivisesti mm. professori Toivo Rautavaara ja suomalaisen terveysliikkeen tienraivaajana tunnettu lähetystöneuvos Teo Snellman. Keski-Eurooppalaista kasvilääkintätietoutta Suomeen toi mm. sveitsiläinen Alfred Vogel.
Terveyskaupat erikoiskaupan omana toimialanaan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1956, kun Helsinkiin Kalevankadulle perustettiin ensimmäinen terveyskauppa kasvisravintola Vegetan yhteyteen. Terveysravintokauppoja syntyi pian myös muualle Suomeen, kuten Vaasaan, Tampereelle, Jämsään ja Ouluun.
Pian yrittäjät huomasivat tärkeäksi järjestäytyä ja saada aikaiseksi yhteistyötä. Vuonna 1966 joukko terveyskaupan ja tukkuliikkeen yrittäjiä kokoontui Tampereelle pohtimaan alan tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Vuonna 1967 rekisteröitiin Suomen Terveysravintokauppiaitten Liitto, joka edusti tuolloin 17 alan tukkuliikkettä ja terveyskauppaa.
23.4.2017 tuli täyteen tasan 50 vuotta, kun luontaistuotealan ensimmäinen järjestö perustettiin Suomeen. Nykyisin tämä terveyskauppoja edustava järjestö on nimeltään Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto.
Kaikissa liiton noin 220 jäsenmyymälässä on luontaistuotealan ammatillisen koulutuksen käyneitä ammattilaisia, jotka auttavat terveydestään kiinnostuneita kuluttajia tekemään valintoja terveyden edistämiseksi.
Tämä vuosi on terveyskauppojen ja liiton terveyden edistämisen juhlavuosi.
Mika Rönkkö, toiminnnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaitten Liitto
Ihmiskunta oli aikoinaan kokonaan luonnon antimien varassa ja sai luonnosta sekä ravintonsa, että lääkeaineensa. Luontaistuoteala ja varsinkin terveyskauppa on aina pitänyt luontoa suuressa arvossa ja pyrkinyt kunnioittamaan luonnon meille tarjoamia antimia. Luontaistuotealalla on arvostanut kasvien tuntemista ja niiden ravitsemuksellisten ja lääkkeellisten ominaisuuksien osaamista.
Terveyskaupassa on pyritty näkemään ihminen kokonaisvaltaisesti ja terveyden ylläpitämisessä huomioidaan ihmisten yksilölliset ominaisuudet ja erilaisuus. Terveyskaupan ammatillisessa koulutuksessa painotetaan tutkimustietoa, anatomiaa, fysiologiaa, kemiaa ja farmakognosiaa, mutta kliinisten kaksoissokkotutkimusten lisäksi arvoa annetaan myös kasvien ja muiden luonnontuotteiden perinteiselle käyttötiedolle.
Kasvien ja muiden luonnontuotteiden käyttö liittyy kiinteästi suomalaiseen kansanparannus-perinteeseen, jonka käyttöön ottamat kasvit ovat edelleen suurelta osin löydettävissä terveyskauppojen valikoimista joko ravintolisinä tai tavanomaisina elintarvikkeina sekä myös lääkelainalaisina kasvirohdosvalmisteina. Fytoterapiaa käytetään laajasti Suomessa itsehoidollisesti ja sen käytössä opastavat varsinkin terveyskaupat, fytonomit, fytoterapeutit, luontaisterapeutit sekä ravintoneuvojat.
Kasvilääkintä on laajasti käytössä monissa Euroopan maissa myös lääkärin työssä ja osa maista on myös integroinut sen terveydenhoidon järjestelmiin. Esimerkiksi Saksassa jopa 70% tavallisista lääkäreistä määrää fytoterapivalmisteita. Euroopassa rohdoskäytössä on noin 1.500 kasvia, joista osasta on valmistettu yhteisötason monografioita.
Biolääketieteen kiinnostus luonnonaineisiin on lisääntynyt valtavasti. Maailmalta löytyy useita tutkimustietokantoja, joihin on koottu rohdoksiin ja ravintolisiin liittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi Natural Database sisältää monografian noin 1.000 luontaistuotteen ainesosasta. Suomessa rohdostutkimusta tehdään mm. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.
Reformikauppojen syntyy Euroopassa vaikuttivat vahvasti teollinen vallankumous, joka oli voimakasta 1800-luvulla. Teollistumisen myötä elintarviketeollisuus alkoi kehittyä merkittävästi. Samoihin aikoihin ravitsemustiede erottautui muista luonnontieteistä omaksi tutkimusalakseen. Tieto ravinnon ja terveyden välisistä vuorovaikutuksista lisääntyi. Saksassa syntyi epäilijöiden joukko, joka pohti mitä terveydellisiä vaikutuksia ravinnon yhä lisääntyvä käsittely aiheuttaa ihmisille.
Epäilijät perustivat erilaisia aatteellisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Oli syntynyt ”lebensreform” eli elämäntapoja uudistava liike 1900-luvun vaihteessa. Liike kannatti luonnonmukaisia elämäntapoja, joista tärkeimpiä olivat terveellinen ruokavalio ja luonnonsuojelu. Elämäntapoja uudistavan liikkeen piiristä syntyivät ensimmäiset ”reformikauppiaat” ja pienet tuotantoyksiköt, jotka tuottivat ideologian mukaisia luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita.
Elämäntapoja uudistava ideologian lebensreformin leviäminen Suomeen sai vauhtia 1940-luvulla, kun suomalaissyntyinen ja Keski-Euroopassa vaikuttanut Are Waerland vieraili Suomessa kertomassa ruokavalion tervehdyttävästä vaikutuksesta. Vuonna 1948 Waerland luennoi Helsingin yliopistossa tuoreruoan, kasvisruokavalion, paaston ja joogan terveysvaikutuksista. Waerlandin motto oli ”Perustan näkemykseni ensi sijassa luonnon todistusaineistoon…”. Waerland vieraili myös Ruotsissa kertomassa näkemyksiään hyvistä elämäntavoista. Luonnonkasvien ja ravitsemuksen merkityksestä valistivat Suomen kansaa aktiivisesti mm. professori Toivo Rautavaara ja suomalaisen terveysliikkeen tienraivaajana tunnettu lähetystöneuvos Teo Snellman. Keski-Eurooppalaista kasvilääkintätietoutta Suomeen toi mm. sveitsiläinen Alfred Vogel.
Terveyskaupat erikoiskaupan omana toimialanaan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1956, kun Helsinkiin Kalevankadulle perustettiin ensimmäinen terveyskauppa kasvisravintola Vegetan yhteyteen. Terveysravintokauppoja syntyi pian myös muualle Suomeen, kuten Vaasaan, Tampereelle, Jämsään ja Ouluun.
Pian yrittäjät huomasivat tärkeäksi järjestäytyä ja saada aikaiseksi yhteistyötä. Vuonna 1966 joukko terveyskaupan ja tukkuliikkeen yrittäjiä kokoontui Tampereelle pohtimaan alan tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Vuonna 1967 rekisteröitiin Suomen Terveysravintokauppiaitten Liitto, joka edusti tuolloin 17 alan tukkuliikkettä ja terveyskauppaa.
23.4.2017 tuli täyteen tasan 50 vuotta, kun luontaistuotealan ensimmäinen järjestö perustettiin Suomeen. Nykyisin tämä terveyskauppoja edustava järjestö on nimeltään Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto.
Kaikissa liiton noin 220 jäsenmyymälässä on luontaistuotealan ammatillisen koulutuksen käyneitä ammattilaisia, jotka auttavat terveydestään kiinnostuneita kuluttajia tekemään valintoja terveyden edistämiseksi.
Tämä vuosi on terveyskauppojen ja liiton terveyden edistämisen juhlavuosi.
Mika Rönkkö, toiminnnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaitten Liitto
RSS Feed