Ruokavirasto on tehnyt linjauksen, jonka mukaan raakasuklaa-termiä ei tule käyttää suklaatuotteiden nimessä. Viranomaisen mukaan raakasuklaa elintarvikkeen nimenä on epämääräinen ilmaisu. Viranomaisen mukaan toimija voi kuitenkin kertoa suklaan valmistustavasta, vaikka raakasuklaa-termiä ei saa käyttää. Viranomaisen linjaus on aiheuttanut hämmennystä valmistajien, vähittäiskaupan ja myös kuluttajien keskuudessa. Raakasuklaa-termin kieltämisen sijaan terveyskaupat ehdottavat linjaukseen aikalisää ja raakasuklaa-termin käytön kriteerien määrittelemistä lainsäädäntöön. Raakasuklaa-termi kuvaa hyvin tuotteen ominaisuuksia ja on vakiintunut käytössä, vaikka virallinen määritelmä raakasuklaa-termiltä puuttuukin. Kansainvälisesti raakasuklaasta käytetään raw chocolate-termiä. Raakasuklaan suosio on kasvanut 2000-luvulla.

Yleisen määritelmän mukaan raakasuklaa on suklaa, jonka raaka-aineena käytetään raakakaakaopapuja- tai jauhetta. Raakasuklaan valmistusprosessin lämpötila ei nouse yli 42 celsiusasteen. Raakasuklaa sisältää mahdollisesti hieman suurempia määriä vitamiineja, antioksidantteja ja mineraaleja (mm. kupari, mangaani, sinkki, niasiini) kuin tavanomainen suklaa.

Ruokaviraston linjaus raakasuklaa-termin käytön kieltämiseksi on monelta osin ongelmallinen ja aiheuttaa yrityksissä ylimääräisiä kustannuksia sekä asettaa suomalaiset valmistajat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotka käyttävät raw chocolate-termiä ulkomaisissa nettikaupoissaan. Ruokaviraston antaman tiedon mukaan maahantuotujen raakasuklaavalmisteiden raw chocolate-nimeen kuitenkin tultaisiin puuttumaan.

Lisäksi viranomaisen linjaus synnyttä turhaa jätettä, kun satojen eri raakasuklaa -tuotteiden pakkausmateriaaleja joudutaan hävittämään ja toisaalta suunnittelemaan, painamaan ja valmistamaan tuotteisiin uudet pakkaukset. Myös raakasuklaa-valmisteiden esite- ja infomateriaalit joudutaan hävittämään ja tuottamaan uudet materiaalit.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on selvittänyt raakasuklaavalmistajien ja -markkinoijien näkemyksiä raakasuklaa-nimen kiellosta. Valmistajien hyvin yksimielinen kanta oli, että termin sallimista kannatetaan ja termin määrittelylle on tarvetta, jotta vakiintunut raakasuklaa-termi jälleen sallittaisiin.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on ehdottanut viranomaiselle, että raakasuklaa-termin linjauksen osalta otettaisiin aikalisä ja raakasuklaa-/raw chocolate -termin virallista määrittelemistä ryhdyttäisiin valmistelemaan Euroopan komissiolle. Raakasuklaa-termin määrittelyssä ja käytön kriteereissä huomioitaisiin mm. se, mikä tekee tuotteesta raakasuklaan (esim. vaadittu raaka-aine ja valmistusprosessissa sallittu maksimilämpötila). Määrittelyssä tulisi huomioida myös raw chocolate-termin mahdolliset viralliset määrittelyt muissa maanosissa.

​
Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Etelä-Suomen Sanomat, Karjalainen ja Uusimaa sekä mahdollisesti muutkin lehdet levittävät väärää tietoa täydentävien hoitojen (Complementary and Alternative Medicin, CAM) tilanteesta Ruotsissa. Lehdissä ollut tieto, että ”Ruotsissa ei-lääketieteellisten hoitojen käyttöä ollaan tiukentamassa kovalla otteella”, on virheellinen. Väärä tieto täydentävien hoitojen Ruotsin lainsäädäntötilanteesta on aiheuttanut hämmennystä täydentävien hoitojen toimijoiden sekä täydentäviä hoitoja käyttävien kansalaisten keskuudessa.
 
Lehtiä on pyydetty tarkistamaan väitteensä faktat ja tutustumaan kahteen tuoreeseen raporttiin. Ne on laatinut Ruotsin hallituksen asettama arvovaltainen selvitysmies ja laaja komitea. Niistä Ruotsin sääntelyasia täydentävistä hoidosta on tarkistettavissa. Lehtiä on pyydetty myös oikaisemaan väärä tieto siitä, että Ruotsissa oltaisiin tiukentamassa lainsäädännöllisesti täydentävien hoitojen asemaa.
 
Aihetta käsitellessään useat mediat lietsovat tarkoitushakuisesti vastakkainasettelua käyttäessään halventavia nimityksiä kirjoittaessaan täydentävien hoidoista, joita tutkimusten mukaan Suomessa yli miljoona ihmistä käyttää ja joista suurin osa raportoi saaneensa apua vaivoihinsa. Suomessa tulisi pyrkiä Ruotsin mukaisesti lisäämään yhteistyötä eikä vastakkainasettelua.
 
Ruotsin valtioneuvoston kanslian virallisilta verkkosivuilla on luettavissa Ruotsin uusi lakiehdotus koskien täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja Ruotsissa. Selvityksen mukaan Ruotsissa on tarkoitus sallia kaikkien sairauksien oireiden ja erilaisten vaivojen ja kipujen lieventämiseen liittyvät toimenpiteet myös muille kuin terveydenhuollon ammattihenkilöille.
 
Alle 8-vuotiaiden lasten ja joidenkin vakavien sairauksien hoitaminen on kielletty Ruotsin nykyisessä potilasturvallisuuslaissa. Uusi sääntelyehdotus sallisi vakavienkin sairauksien oireita lievittävän hoidon ja lisäisi siten vakavasti sairaiden ihmisten mahdollisuuksiin saada valita itse oireitansa lievittävää hoitoa. Lisäksi myös kaikenikäiset lapset voisivat saada oireita lievittävää hoitoa, mikä tähän asti ei ole ollut mahdollista. 
 
Kokonaisuudessaan Ruotsin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen selvitysraporttien ehdotukset, muun muassa täydentäviä hoitoja koskevan alan opetuksesta terveydenhuollon henkilöstölle ja asiallisen ja riippumattoman kansalaisinformaation lisäämisestä tähtäävät potilasturvallisuuteen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin täydentävien hoitojen valinnassa, mitä voidaan pitää pyrkimyksenä vastakkainasettelun lieventämiseen. Ehdotukset osaltaan parantaisivat täydentävien hoitojen asemaa Ruotsissa.
 
Myös Suomessa pohditaan täydentävien hoitojen sääntelyn mahdollisuuksia. Aihetta käsittelevien lehtiartikkeleiden sisällöllä ei tule epäasiallisin keinoin vaikuttaa säädöksiä valmisteleviin virkamiehiin, Suomen hallitukseen tai eduskuntaan taikka yksipuolisesti lukijoiden mielipiteeseen täydentäviä hoitoja kohtaan.
 
ps. Helsingin yliopistossa järjestetään Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot-seminaari 14.1.2020. Seminaarissa luennoi mm. Ruotsin hallituksen asettama selvityshenkilö, emeritusprofessori, Kjell Asplund, joka selostaa Ruotsin hallituksen teettämän täydentäviä hoitoja koskevan selvityksen ja siltä pohjalta lainsäädäntö- ja muiden esitysten sisällöstä ja taustasta.
 
 
professor emerita Global Health, dosentti Anneli Milén, Tampereen yliopisto
 
terveystieteiden tohtori Kaija Helin
 
toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Täydentävien hoitomuotojen suosio kasvaa maailmalla. Monessa maassa niitä on liitetty viralliseen terveydenhuoltoon. Arvioiden mukaan runsas miljoona suomalaista on käyttänyt täydentäviä hoitoja terveyden edistämiseksi. Kansalaisaloitteella halutaan turvata näiden suosittujen ja turvallisten hoitojen saantia myös tulevaisuudessa.
 
Suomessa arvioidaan olevan 6.000 – 8.000 täydentävien hoitojen koulutettua ammatinharjoittajaa. Lisäksi ravintolisiä, vitamiinivalmisteita ja kasvirohdosvalmisteita myydään päivittäistavarakauppojen, apteekkien ja verkkokauppojen lisäksi noin 300 terveyskaupassa. Täydentävät hoidot ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut työllistävät monella toimialalla tuhansia henkilöitä tavoitteenaan edistää kansalaisten hyvinvointia. Terveyskauppa on jo yli puoli vuosisataa erikoitunut luonnonmukaisen terveydenhoidon opastukseen ja kouluttautunut ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden parhaiksi osaajiksi. 
 
Esimerkiksi terveyskaupoissa luontaistuoteneuvojat ja fytonomit kohtaavat vuosittain miljoonia kertoja omasta terveydestään kiinnostuneita kuluttajia ja opastavat kohti parempaa terveyttä. Tällä työllä on kansanterveydellistä vaikutusta. 
 
Tutkituille täydentäville hoidoille ei tule asettaa rajoituksia tai kieltoja, jotka rajaisivat valinnanvapautta oman terveyden hoidon osalta. Joissain keskusteluissa on väläytelty sääntelyä, jossa tietyt ihmisryhmät, esimerkiksi lapset, diabeetikot ja syöpää sairastavat, rajattaisiin täydentävien hoitojen ulkopuolelle. 
 
Vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoitteena on turvata kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja. Täydentäville hoidoille mahdollisesti asetettavat rajoitukset tulisivat valinnanvapauden kaventumisen lisäksi aiheuttamaan täydentävien hoitojen ammatinharjoittajien työttömyyttä ja haittaisi merkittävästi myös täydentävien hoitojen parissa toimivia yrityksiä.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tukee kansalaisaloitetta, jolla pyritään turvaamaan täydentävät hoidot kaikille!
 
Jos haluaa, että tulevaisuudessakin kansalaiset voivat päättää itse käyttää tutkittuja täydentäviä hoitoja, niin kannattaa käydä allekirjoittamassa kansalaisaloite ja osoittaa tuki tutkituille täydentäville hoidolle.
 
Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava. www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto