Luontaishoitojen päivän tarkoitus on tuoda kansalaisille lisää tietoa ja ymmärrystä jo laajasti suomalaisten käytössä olevista hoidoista, joilla on monta nimeä luontaishoitojen lisäksi kuten täydentävät hoidot, vaihtoehtoiset hoidot, CAM-hoidot (complementary and alternative medicine) ja Hyve-hoidot (hyvinvointia ja terveyttä edistävät hoidot). Luontaishoitojen päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021. 

Oma teemapäivä on tärkeä askel kohti asiallisempaa keskustelukulttuuria luontaishoidoista sekä mahdollisuus syventää tietoutta muun muassa kuluttajien oikeudesta mennä luontaishoitoihin, ihmisten oikeudesta kertoa avoimesti terveydenhuollon ammattihenkilöille käyttämistään luontaishoidoista osana itsehoitoaan sekä koulutettujen ammatinharjoittajien oikeudesta tehdä työtä luontaishoitajana. 
Luontaishoidot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten omaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tutkimusten mukaan luontaishoitoja käyttää runsas miljoona suomalaista useista eri syistä. Suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti luontaishoitojen käyttöön ja haluaa mahdollistaa luontaishoidolle hyvät puitteet yhteiskunnassa. 

Hyvän koulutuksen omaavat luontaishoitajat ja koulutuksen mahdollistavat kouluttajat ovat avainasemassa luomassa turvallista ja laadukasta luontaishoitokulttuuria Suomeen. Suomen Terveysjärjestön julkaisemassa oppaassa Hyvinvointia ja terveyttä edistävät hoidot Suomessa ja Euroopassa kerrotaan lisää lukuisista eri luontaishoidoista ja niiden asemasta Suomessa ja ulkomailla. Julkaisu on luettavissa Suomen Terveysjärjestön nettisivuilla.  
​
Toivomme, että Suomessa suhtaudutaan asiallisesti luontaishoitoihin, luontaishoitojen käyttäjiin ja itsensä luontaishoidoilla työllistäviin yrittäjiin. Luontaishoidot tulee nähdä voimavarana ja vahvana osana kansalaisten itsehoitoa. 

Useat täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen järjestöt ovat tekemässä yhteistä kantelua Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) toiminnasta. Kantelu koskee Tukesin uskomushoito-termin käyttämistä viranomaisviestinnässä. Tukes käyttää ”vaihtoehto- ja uskomushoito”-ilmaisua kuvaamaan täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen toimijoiden kuluttajille tarjoamia palveluita.

Järjestöt ovat useamman kerran vedonneet Tukesiin asiallisen termin käyttämiseksi täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista (CAM). Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja useat muut järjestöt pitävät uskomushoito-termiä epäasiallisena ja loukkaavana.

Vetoomuksista ja yhteistyötapaamisesta huolimatta Tukes on päättänyt jatkaa uskomushoito-termin käyttämistä viestinnässään. Tukes perustelee linjaustaan Sanna Marinin hallitusohjelmakirjauksella, jossa mainitaan sanapari ”Vaihtoehto- ja uskomushoidot”.

Tukesin perustelu ja vetoaminen hallitusohjelmaan ei ole kestävällä pohjalla, sillä sosiaali- ja terveysministeriö ei hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta käytä uskomushoito-termiä. Ministeriö on ilmoittanut, että ”virkavalmistelussa sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii määrittelemään käytetyt termit siten, että ne asiallisesti ilmentävät kyseessä olevaa teemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käyttänyt tästä teemasta termejä CAM-hoidot ja/tai vaihtoehtohoidot.”

CAM-järjestöjen keskuudessa hämmästellään Tukesin motiivia jatkaa loukkaavan ja epäasiallisen termin käyttämistä. Hyvän hallinnon mukaista on, että viranomainen pitäytyy neutraalissa asiakielessä.

Tukesin toiminta on päätetty viedä eduskunnan oikeusasiamiehen arvioitavaksi, sillä asiallisella terminologialla on suuri merkitys alan toimijoille ja yrittäjille sekä näitä hoitoja käyttäville henkilöille.

Kantelu Tukesin toiminnasta on tarkoitus jättää eduskunnan oikeusasiamiehelle helmikuun 2023 aikana.

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
​Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto