Tutkimusten mukaan omega-3 kalaöljyjen saanti ravinnon mukana tai ravintolisinä vähentää merkitsevästi sydänverisuonisairauksien syntymistä. Useimmat väestötason tutkimukset osoittavat vähentynyttä yleistä kuolleisuutta, vähentyneitä sydänkuolemia ja sydäninfarkteja. Selviä hyötyvaikutuksia on havaittu myös henkilöillä, joilla jo on jokin sydänsairaus. Kliiniset tutkimukset osoittavat selkeästi, että kalaöljy-ravintolisien käyttö vähintään 6 kk ajan vähentää sydänkuolemien määrää 9 %:lla ja sepelvaltimosairauksia 18%:lla henkilöillä, joilla on aiemmin todettu jokin sydänongelma, kuten sydämen vajaatoiminta tai   angina pectoris . Kliiniset ja väestötason tutkimukset osoittavat, että syömällä rasvaista kalaa 2-3 kertaa viikossa tai ottamalla kalaöljy-valmisteita päivittäin voidaan vähentää kuoleman riskiä niillä, joilla on ollut sydäninfarkti. Kliiniset tutkimukset myös osoittavat, että kalaöljyvalmisteiden käyttö (1 gramma päivässä tai enemmän) vähentää merkitsevästi sydäninfarktiriskiä ja ennenaikaisia kuolemia.

Frost & Sullivan-tutkimuksen yhteenveto
Riippumaton tutkimuslaitos (Frost & Sullivan) on tehnyt kokoomatutkimuksen siitä, miten säännöllinen omega-3 kalaöljyvalmisteiden käyttö ehkäisee hoitoa vaativia sydänsairauksia yli 55 vuotiailla eurooppalaisilla. On arvioitu, että 24%:lla eurooppalaisesta väestöstä on merkittävästi kohonnut riski saada hoitoa vaativa    sydänsairaus. Tutkimusarvioiden mukaan 38,4 miljoonaa ihmistä tulee EU:ssa sairastumaan sydänsairauksiin vuosina 2016-2020. Näiden sairauksien hoitokustannusten on arvioitu kohoavan yli 1.328 miljardiin      euroon seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä tekee noin 34.637 euroa jokaista sairastunutta henkilöä kohden. Analyysin mukaan 1,5 miljoonaa hoitoa vaativaa sydäntapahtumaa voitaisiin estää viiden vuoden aikana, jos kaikki yli 55-vuotiaat käyttäisivät omega-3 kalaöljyjä päivittäin (1000mg EPA ja DHA-kalaöljyjä). Tästä seuraisi Euroopan laajuisesti jopa 64,5 miljardin euron säästöt viiden vuoden ajalta. Esimerkiksi Suomessa kalaöljyjen käyttö vähentäisi hoitoa vaativia sydäntapahtumia viiden vuoden aikana noin 4252 henkilöllä, tästä kertyisi 128 miljoonan euron säästöt hoitokustannuksissa vuodessa.
 
Frost & Sullivan-tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, voiko omega-3 kalaöljyravintolisien käyttö laajassa mittakaavassa vähentää sydänsairauksien hoitokuluja. F&S-tutkimuksessa käytiin läpi laadukkaita tutkimuksia, joissa oli käytetty omega-3 EPA + DHA ravintolisiä ja testattiin hypoteesia, jonka mukaan niiden säännöllinen käyttö voisi vähentää sydänverisuonisairauksien riskiä sekä niiden aiheuttamia kalliita hoitokustannuksia EU-maissa. Jos tämä hypoteesi pitää paikkansa, omega-3 kalaöljyjä voitaisiin suositella ihmisille, joilla on kohonnut riski sairastua sydänsairauksiin. Tämä johtaisi terveydenhoidon kustannusten merkittävään säästöön ja vähentäisi inhimillistä kärsimystä.
 
Tutkimuksen kohderyhmä
Kohderyhmä oli yli 55-vuotiaat EU-kansalaiset. Tutkimusarvion mukaan 38,4 miljoonaa yli 55- vuotiasta henkilöä EU-maissa sairastuu hoitoa vaativiin sydänperäisiin    sairauksiin tulevan viiden vuoden aikana (2016-2020). Kokonaiskustannukset näiden henkilöiden sairauksien hoitamiseksi tulevat olemaan noin 1.328 miljardia euroa    viiden vuoden aikana eli henkilöä kohden laskettuna 34.637 euroa.
 
Tutkimusmetodi
F&S-tutkimukseen käytettiin vain laadukkaita satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia (18 tutkimusta), joissa on selvitetty omega-3 EPA+DHA kalaöljyjen käytön       yhteyttä sydänsairauksien esiintymiseen. 
F&S- tutkimuksessa sydänsairaudet rajattiin seuraaviin ICD/ISHMT diagnooseihin:
1) verenpainesairaudet  0901
2) angina pectoris 0902
3) akuutti sydäninfarkti 0903
4) muu hapenpuutteesta johtuva sydänsairaus 0904
5) sydämen vajaatoiminta 0907
6) aivoverisuoniston sairaudet 0908
7) sepelvatimotauti 0909

Erillisten tutkimuksen löydökset koottiin yhteen, jonka jälkeen arvoitiin mahdollista sydänsairauksien riskin vähentymistä. Tästä saatua tulosta käytettiin hyväksi lasket-taessa taloudellisia säästöjä, joita terveydenhoitokustannuksissa voitaisiin saavuttaa, jos kaikki korkean riskin henkilöt käyttäisivät päivittäin omega-3 EPA+DHA kalaöljyjä. Teoreettis-ekonominen analyysimetodi suunniteltiin niin, että se pystyi antamaan   selkeitä euromääräisiä säästölukuja, joita saadaan aikaan omega-3 EPA+DHA kala-öljyjen säännöllisellä käytöllä riskiryhmässä.
 
Kalaöljyjen käytön terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset
Jos kaikki riskiryhmään kuuluvat yli 55-vuotiaat käyttäisivät 1000 mg omega-3 EPA-DHA kalaöljyvalmisteita, riski sairastua hoitoa vaativiin sydänsairauksiin vähenisi 4,9 %:lla. Tämä vastaa sitä, että 1,5 miljoonaa sairaalahoitoa vaativaa sydäntapahtumaa pystyttäisiin ehkäisemään koko EU:n alueella viiden seuraavan vuoden aikana. F&S-tutkimus ottaa huomioon myös sen, että riskiryhmään kuuluvista jo noin 20 % käyttää kalaöljyjä.  Bruttosäästöt kaikista ennaltaehkäistyistä sydänsairauksista olisivat vuositasolla 12,9 miljardia euroa ja nettosäästöt 7,3 miljardia euroa, jos 100% riskiryhmästä käyttäisi 1000mg omega-3 EPA+DHA kalaöljyvalmisteita.

Suomessa kalaöljyjen käyttö vähentäisi hoitoa vaativia sydäntapahtumia viiden    vuoden aikana noin 4252 henkilöllä ja tästä kertyisi 128 miljoonan euron bruttosäästöt hoitokustannuksissa vuodessa.
 
Tutkimuksen merkitys ja loppupäätelmät
F&S-tutkimus osoittaa, että merkittäviä kansanterveydellisiä säästöjä saavutettaisiin, jos kaikki yli 55-vuotiaat EU-kansalaiset saataisiin käyttämään säännöllisesti omega-3 EPA+DHA kalaöljyjä. Suurin osa taloudellisesta hyödystä, joka saavutetaan sydän-sairauksien ehkäisystä, kohdentuu kotisairaanhoitoon, lääkkeisiin, lääkinnällisiin laitteisiin, parantuneeseen työ-ja toimintakykyyn ja sitä kautta suoraan omega-3 valmisteen käyttäjiin. Ennaltaehkäistävistä sydäntapahtumista hyötyvät myös muut asianosaiset, kuten henkilön työnantaja (parantunut työteho), vakuutuslaitokset ja julkinen terveydenhuolto. Tämän hyödyn ymmärtäminen voi motivoida kuluttajan lisäksi terveydenhuoltoviranomaisia, lainsäätäjiä, vakuutuslaitoksia ja työnantajia tekemään suosituksia, joiden avulla pystytään vähentämään sairaudenhoidon kustannuksia ja maksimoimaan terveyshyötyjä.
 

Kirjoittanut FT Timo Lehto

Lisätietoja "Omega-3 ravintolisillä terveydenhoidon säästöjä"-julkaisu. Lataa julkaisu.

​”Tämän päivän valinnat rakentavat tulevaisuuden todellisuutta”, todetaan Sitran megatrendit 2016 julkaisussa. Tämä toteamus on helppo allekirjoittaa myös terveyskaupan osalta. Suomen yli 300 luontaistuote- ja terveyskauppaa ovat hyvä terveystrendien ja -ilmiöiden kristallipallo. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto selvitti, millaisia valintoja kuluttaja tällä hetkellä tekee asioidessaan terveystuotealan erikoiskaupassa.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto lähetti syyskuun lopussa jäsenmyymälöilleen trendikyselyn. Liitto tiedusteli, mitkä ovat tällä hetkellä suosittuja ravintolisiä tai niiden ainesosia, rohdoksia, tuoteryhmiä tai käyttöalueita. Lisäksi pyydettiin luontaistuotealan ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden trendeistä. Vastauksia tuli monipuolisesti kaikista terveyskaupan ketjuista ja myymälöistä eri puolelta Suomea.
 
Suomalaiset ahkeria ravintolisien käyttäjiä
Taustatietona ensin muutamia lukuja ravintolisien käytöstä yleisesti. Terve-Median selvityksen mukaan jo vuonna 2012 yli 80 prosenttia suomalaisista ilmoitti käyttävänsä jotain vitamiini- ja hivenainevalmisteita. TNS Gallupin vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista on joskus käyttänyt luontais- ja terveystuotteita. Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisistamiehistä 43 prosenttia ja naisista 64 prosenttia käytti jotakin ravintolisää.
 
Erilaiset käyttäjämäärätiedot näissä tutkimuksissa vaihtelevat nähtävästi siksi, että vastaaja käsittää termit ravintolisä, terveystuote tai luontaistuote eri tavalla. Lisäksi kysymysten muotoilu poikkeaa eri kyselyissä toisistaan. Luontaistuotteiden tai ravintolisien kyselytutkimuksista voisi kuitenkin vetää sellaisen johtopäätöksen ja arvion, että noin 60% suomalaisista on vuoden aikana käyttänyt jotain ravintolisää ja reilu 30% käyttää ravintolisiä kuukausittain.
 
Pääsääntöisesti kuluttaja käyttää ravintolisiä täydentämään ravitsemusta, yleisen terveydentilan edistämiseen, sairauden tai vaivan hoitoon, flunssaan tai flunssan ehkäisyyn tai väsymyksen torjuntaan tai mielialan kohentamiseen (TNS Gallup 2013).
 
Tämän päivän trendit terveyskaupassa
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton (syyskuu 2016) tekemän selvityksen mukaan suosittuja ravintolisien käyttöalueita ovat tällä hetkellä
- vatsan ja suoliston terveyteen liittyvät valmisteet (mm. probiootit, entsyymit ja kuidut)
- nivelten, luuston ja lihasten hyvinvointiin tarkoitetut tuotteet (mm. kollageeni, MSM ja magnesium)
- kauneuteen liittyvät, kuten ihon ja hiusten terveyteen liittyvät valmisteet 
Esille nousivat myös kilpirauhasvaivat, eturauhasongelmat, stressi/jaksaminen, immuunipuolustus, lasten ylivilkkaus ja diabetes, joihin kuluttajat hakevat itsehoidollisia ja ravitsemuksellisia tukihoitoja. Kuluttajien kiinnostus terveysteknologiasta näkyy ns. biohakkerointi-teeman nousuna ja erilaisten mittauspalveluiden (mm. luuntiheys, verenpaine, kolesteroli, B12- vitamiini, D-vitamiini) yleistymisenä terveyskaupassa.
 
Erilaiset ruokavaliot (vegaani, gluteeniton, maidoton) kiinnostavat myös kuluttajaa. Lisäksi proteiinin kulutuksen lisääntyminen on näkynyt muun muassa kasviproteiinivalmisteiden menekin kasvussa. Kasvis- ja vegaaniruokavalio kiinnostavat ja tämä näkyy mm. papupastojen, vegaanisten valmisruokien ja erilaisten siementen/pähkinöiden kysynnän nousuna. Tämä on nähtävästi jatkoa superfood-buumille.
 
Yksittäisiä ravintolisien ainesosia nousi trendikyselyssä esiin runsaasti. Näiden perusteella voi todeta, että D-vitamiinin suosiolle ei näy loppua. Vitamiinivalmisteiden joukossa kiinnostusta herättävät tällä hetkellä myös mm. B12-, K2- ja Q10. Kivennäisaineissa mm. sinkki ja magnesium. Rasvahappovalmisteissa mm. kookosöljy ja MCT-öljy.
 
Superfood-buumi näkyy edelleen terveyskaupassa ja kuluttajat hakevat smootheihin funktionaalisia ainesosia ja tuotteita. Tällaisia voivat olla mm. kasviöljyt, havupuu-uutejuoma, kuivatut marjajauheet ja pakuri.
 
Luonnonkosmetiikan nousua on uumoiltu jo pitkään ja nyt ennusmerkit ovat jälleen vahvoja.
Luonnonkosmetiikkahyllyssä kiinnostusta on herättäneet uutena mm. hiusvedet ja -öljyt ihoöljyjen rinnalla sekä värikosmetiikka. Luonnonkosmetiikan nousu näkyy myös ihoon liittyvien ravintolisien kiinnostuksen nousuna mm. kollageeni ja biotiini, joita on ihon kunnolle suunnatuissa valmisteissa.
 
Fytoterapian uusi tuleminen
Yksi mielenkiintoisimmista nousevista trendeistä on fytoterapeuttisten eli kasvilääkintään liittyvien tuotteiden suosion kasvu. Veikkaisin, että tämäkin on heijastuma superfoodbuumista, joka on tuonut vanhoja tuttuja rohdoskasveja uudelleen kuluttajien arkeen. Fytoterapeuttisten tuotteiden kiinnostukseen vaikuttaa myös nähtävästi yleisesti luomun ja luonnontuotteiden, kuten marjojen ja villiyrttien suosion kasvu. Suomalaiset ovat jo pitkään hoitaneet erilaisia pieniä vaivoja kasveilla ja erilaisilla rohdoksilla. Nyt flunssakautenakin monen lääkekaapista varmasti löytyy särkylääkkeiden ja vitamiinien lisäksi joitain rohdoksia (kuten punahattua, eteerisiä öljyjä höyryhengitykseen tai ruokakaapista yrttiteetä).
 
Nyt rohdoskasvien ja luonnontuotteiden rinnalle on nousemassa myös lääkinnälliset mausteet, muun muassa kurkuma, valkosipuli, inkivääri ja kaneli. Voidaankin hyvällä syyllä puhua jo modernista kasvilääkinnästä, jossa huomioidaan ja yhdistetään kasvien ravitsemukselliset, fysiologiset ja farmakologiset ominaisuudet samalla kertaa.
 
Tulevaisuuden trendit terveyskaupassa
Kuluttajien mielenliikkeitä ja kiinnostuksen kohteita on usein vaikea ennustaa. Terveyskaupan osalta tässä kuitenkin parhaiten varmasti onnistuvat ne henkilöt, jotka päivittäin kohtaavat myymälässä kuluttajan ja keskustelevat terveyden ja hyvinvoinnin asioista ihmisten kanssa henkilökohtaisesti. Terveyskaupan myyjät, luontaistuoteneuvojat, fytonomit sekä muut terveyskaupan ammattilaiset kohtaavat päivittäin juuri ne henkilöt, jotka päätöksillään tekevät tulevaisuuden trendit.
 
Näyttää siltä, että kuluttaja tulee yhä enemmän kiinnittämään huomioita tuotteiden luonnonmukaisuuteen, puhtauteen, lisäaineettomuuteen ja imeytyvyyteen. Ravintolisien käyttöalueissa ei ole odotettavissa järin suuria muutoksia. Muisti, kilpirauhanen, stressi, suolisto, nivelet ja vastustuskyky toistuivat terveyskauppojen arvioissa. Ravintolisissä perinteisten uutteiden, kapseleiden ja tablettien rinnalle uumoillaan yhä vahvemmin myös erilaisia suihkemuotoisia annostustapoja.  Olisi myös ihme, jos luonnonkosmetiikan nousu ei jatkuisi, sillä se tuli myös useasti esiin.
 
Terveyskaupat uskovat tulevaisuuteen. Ravintolisien käyttö on noussut tasaisesti ja myös taloudellisesti tiukkoina aikoina terveyskaupat ovat usein pärjänneet keskimääräin paremmin kuin kaupan ala yleensä. Tämä johtuu siitä, että terveys ja hyvinvointi on trendinä vahvistunut edelleen ja kuluttajat vaativat yhä enemmän henkilökohtaista opastusta tuotteiden valinnassa ja käytössä. Terveystuotealan ammattilaisille uumoillaan vahvistuvaa roolia myös sote-keskustelun myöstä, kun yhteiskunnassa keskustellaan hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä. Terveyskaupat ovat tehneet työtä terveyden edistämisen ja ihmisten hyvinvoinnin parissa jo yli puoli vuosisataa. Ihmiset ovat vuosi vuodelta yhä kiinnostuneempia ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään.
 
Yhteiskunnalta säästyisikin pitkä sentti, jos ihmisiä yhä enemmän kannustettaisiin huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sairauksien hoito on edullisempaa, kun sen aloittaa jo terveenä.  
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Elintarvikkeiden, kuten ravintolisien markkinointia on pyritty yhtenäistämään Euroopassa jo kohta kymmenen vuotta. Harmonisointi käynnistyi vuonna 2008, kun EU:n jäsenmaat toimittivat komissiolle tiedot kansallisesti käytössä olevista elintarvikkeiden terveysväittämistä. Jäsenmailta tuli huikeat 44.000 terveysväittämää, joita tuolloin oli käytössä. Näistä koottiin 4.600 terveysväitteen lista. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ryhtyi arvioimaan terveysväitteiden taustalla olevaa tieteellistä näyttöä ja vuonna 2012 komission asetuksella hyväksyttiin ensimmäisessä erässä 222 terveysväittämää. Lähes kaikki hyväksytyt terveysväittämät liittyvät vitamiinien ja kivennäisaineiden terveysvaikutuksiin elintarvikkeissa. 1.700 arvioitua terveysväitettä hylättiin. Tämän jälkeen komission on hyväksynyt jonkin verran lisää terveysväittämiä. Noin 2.000 pääasiassa kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväittämää jäi vielä odottamaan päätöstä.
 
Kasvien terveysväitteet jumiutuivat järjestelmään
Kasvi voi olla ruoka, mauste, yrtti, ravintolisä tai lääke. Kasvit jumittivat EU:n terveysväitejärjestelmän, kun tuli ilmi, että useat kasvit saisivat lääkkeenä käyttöindikaation, mutta elintarvikkeena (esim. ravintolisänä) saman kasvin terveysvaikutuksista ei saisi välttämättä sanoa mitään. Tämä johtuu siitä, että kasviperäisiltä aineilta vaaditaan elintarvikelain alaisena ravintolisinä myytäessä kliiniset tutkimukset kasvin vaikutuksista, mutta lääkelain alaisena kasvirohdosvalmisteena myytäessä vaikutuksen osoittamiseen hyväksytään näyttö myös perinteiseen käyttöön pohjautuvasta tiedosta.
 
Tämän ristiriidan vuoksi komissio ryhtyi pohtimaan, tulisiko kasviperäisten aineiden näytöksi hyväksyä nykyistä enemmän perinteistä käyttöhistoriaa.
 
Koska kasvien terveysväiteprosessi on vielä kesken, niin kasvien terveysvaikutuksista voi vielä kertoa markkinoinnissa sen mitä, niistä väitelistaan aikoinaan on toimitettu. EFSAlle arvioitavaksi toimitetut väitteet löytyvät EFSAn sivuilla olevasta rekisteristä. 
 
EU-lupaus: Kasvien terveysväitteet uudelleen liikkeelle ja pyörät pyörimään
EU:n terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis on luvannut, että kasvien terveysväitteiden pattitilannetta ryhdytään purkamaan ja komissiossa on aloitettu kartoitus eri jäsenmaiden tilanteesta. Tarkoitus on selvittää eri jäsenmaiden toiminta ja pyrkiä löytämään yhteinen etenemismalli. Haasteita tuo myös se, että jäsenmaat luokittelevat kasviperäisiä valmisteita lääkkeiksi eri tavalla. Jäsenmaiden toisistaan poikkeavat toimintatavat voivat aiheuttaa kaupan esteitä ja heikentää sisämarkkinoiden toimintaa elintarvikkeiden ja varsinkin ravintolisien osalta.
 
Ravintolisät työllistävät Euroopassa jo nykyisellään 600.000 henkilöä ja alalle toimii yli 2.000 yritystä. Maailmalla ravintolisien kysyntä kasvaa ja Euroopan ei tulisi pilata ravintolisiin liittyvää potentiaalia byrokratialla ja sisämarkkinoiden lainsäädännön kankeudella.
 
Mahdollinen toimintamalli
Kaikki tuntuvat olevan Euroopassa yhtä mieltä siitä, että kasvien terveysväitteiden sääntelyyn tarvitaan selkeyttä. Kasvien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että samalla kertaa tulee ottaa kantaa sekä elintarvikkeena, että lääkkeenä myytävien kasvien kohteluun jäsenmaissa.
 
Euroopan ravintolisätoimijat ovat esittäneet, että Euroopassa luodaan yhteinen luettelo ravintolisissä sallituista kasveista. Tällainen positiivilista on syntynyt esim. Belgian, Ranskan ja Italian yhteisessä BELFRIT-hankkeessa. Kasvien terveysväittämien arvioinnissa tulisi huomioida sekä kasvin perinteinen käyttö, että kliiniset tutkimukset yhdessä. Tavoitteena on hyödyntää jäsenmaissa jo pitkään hyväksi havaittuja käytäntöjä ja harmonisoida yhteisön lainsäädäntö tältä pohjalta. Lisäksi tulee kehittää hyväksymismenettely, jossa toisessa jäsenmaassa hyväksytty ravintolisä hyväksytään automaattisesti myös toisessa jäsenmaassa.
 
Luonnon kasvit osa biotaloutta ja maailman terveystrendiä
Kasvien ja erilaisten luonnontuotteiden potentiaali on huomattu myös Suomessa. Tästä on yhtenä osoituksena se, että luonnontuotealasta on tehty jo kaksi ministeriöiden toimialaraporttia. Näissä todetaan, että maailmanlaajuinen terveystrendi lisää luonnontuotteiden ja myös ravintolisien kysyntää. Suomen kannattaa olla kiinnostunut puhtaan luontomme tarjoamista mahdollisuuksista ja tukea luonnontuote- ja luomu- sekä ravintolisäalamme nostetta.
 
Kasvit ja erilaiset luonnontuotteet ovat osa biotaloutta. Merkittävää on myös se, että biotalous ja normien purkaminen ovat Suomen hallituksen ja Euroopan tason kärkihankkeita.  Kasvien terveysväitteiden tilanne on malliesimerkki siitä, miten päällekkäiset säädökset ja byrokratia heikentävät järjestelmän toimivuutta, vaikeuttavat yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hidastavat talouden kehitystä.
 
Jos luonnontuote- ja ravintolisäalalla orastaa näin hyvä kasvu, niin sitä ei tule tukehduttaa kohtuuttomilla normeilla, vaan tukea säädösten joustavuudella.
 
Kasviperäisten terveysväitteiden tilannetta käsitteli mm. NutraIngredients-uutispalvelu.
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

​Pellavansiementen terveyttä edistävät ominaisuudet ovat laajasti tunnettuja ja pellavansiemeniä käytetään elintarvikkeina monessa muodossa (mm. siemeninä, rouheena ja öljynä sekä ravintolisänä). Pellavansiemenen keskeiset terveysvaikutukset perustuvat sen sisältämään ravintokuituun, rasvahappoihin ja lignaaneihin.
 
Ruotsissa pellevansiemenistä nousi pieni kohu Aftonbladetin jutusta (6.11.2016), jossa Ruotsin Elintarvikeviraston johtaja varoitteli murskatun pellavansiemenen sisältämästä linamariinista. Suomessa elintarvikeviranomainen Evira totesi välittömästi, että pellavansiemeniä voi syödä turvallisesti suosituksen mukaan.
 
Kuten kaikkien elintarvikkeiden, niin myös pellavansiementen kohdalla on huomioitu elintarvikelainsäädännön edellyttämät käyttöturvallisuussäädökset. Ohjeen mukaan ja kohtuullisesti käytettynä pellavansiemenet ovat siis turvallisia. 
 
Evira: Pellavansiemeniä voi syödä turvallisesti suosituksen mukaan
Evira toteaa, että "Pellavansiementen haitta-aineista kuten linamariinista ei tarvitse olla huolissaan. Nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen." Eviran nettisivuilla kerrotaan, että "Pellavansiemenet sisältävät luontaisesti syanogeenistä glykosidiä, linamariinia. Linamariini hajoaa ruoansulatuksessa, jolloin siitä vapautuu syaanivetyhappoa eli syanidia. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole raportoitu pellavansiementen tai -rouheen aiheuttavan syanidimyrkytyksiä. Pellavan linamariinin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa ja sen mahdolliset haittavaikutukset ovat todennäköisesti vain välittömiä. Linamariini imeytyy helpommin pellavansiemenrouheesta kuin kokonaisista siemenistä. Myrkyllisen syanidin vapautuminen on kuitenkin niin hidasta, että pitoisuudet elimistössä eivät kohoa vaaralliselle tasolle, ellei rouhetta syödä hyvin suuria kerta-annoksia. Myös kuumennus vähentää syaanivedyn muodostumista tai estää sen kokonaan paahdetuissa pellavatuotteissa. Pellavalla kuten myös joillakin muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, etenkin kadmiumia."
 
Eviran suositus pellavansiemenen käytölle on: "Suosituksen mukaan aikuisten tulisi käyttää päivässä enintään 2 rkl (n. 15 g) pellavan- tai muiden öljykasvien siemeniä, tuotteita vaihdellen. Lasten annos voi olla noin puolet aikuisten annoksesta (1 rkl, 6-8 g). Pellavansiemeniä sellaisenaan, rouheena tai liuotettuna ei suositella lainkaan imeväisikäisille, eikä raskaana oleville tai imettäville."
​
Evira katsoo, että öljysiementen nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen suojelemaan kuluttajaa sekä raskasmetallien että linamariinin aiheuttamilta terveyshaitoilta.
 
Pellavan vaikuttavat aineet
Pellavansiemenissä on 40 - 55 % öljyä. Siementen rasvahappokoostumus on poikkeuksellinen, muihin kasviöljyihin verrattuna. Pellavan siemenöljy sisältää monityydyttymätöntä omega-3 sarjan alfalinoleenihappoa (ALA) 45 – 60 %, kun muissa kasviöljyissä alfalinoleenihapon määrä on muutamasta prosentista noin kymmeneen prosenttiin. Alfalinoleenihaposta muodostuu elimistössä hyödyllisiä EPA- ja DHA-rasvahappoja, joihin myös mm. kalan terveysvaikutukset perustuvat. Pellavansiemenöljy sisältää myös muita hyviä rasvahappoja, kuten linolihappoa (omega-6) ja öljyhappoa (omega-9).
 
Pellavansiemenet sisältävät liukenematonta (2/3) ja liukoista kuitua (1/3). Liukenemattomat kuidut (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) edistävät suolen toimintaa. Liukoinen kuitu auttaa kolesterolitasojen hallinnassa laskemalla huonoa eli LDL-kolesterolia. Tutkimuksien mukaan, kuidut suojaavat paksunsuolen syövältä. Pellavansiemenissä on jopa 100-1000 kertaa lignaaneja enemmän kuin muissa ruoka-aineissa. Lignaanit näyttävät tutkimusten mukaan suojaavan hormoniperäisiltä syöviltä ja sydänsairauksilta. Pellavansiemenet sisältävät arvokasta kasviproteiiniä noin 24% ja niiden aminohappokoostumus on monipuolinen. Pellavansiemenissä on myös E- ja B-vitamiineja.
 
Pellavan terveysvaikutukset
Pellavansiementen perinteinen rohdoskäyttö on liittynyt pääasiassa ruoansulatukseen ja rouhehauteina ulkoisesti erilaisiin ihovaivoihin. Sisäisesti pellavansiemenillä on hoidettu ummetusta, mahahaavaa ja vatsakatarria. Ruokavaliossa pellavansiemenrouhe on erinomainen luonnollisen kuidun lähde. Pellava sisältämä lignaani toimii myös kasviestrogeeninä ja vaikuttaa mm. vaihdevuosivaivoihin.
 
Kun ruokavalioon lisätään pellavansiemenöljyä, se nostaa alfalinoleenihapon määrää veressä ja jonkin ajan kuluttua myös muiden suotuisten rasvahappojen (EPAn, DPAn ja DHAn) määrä kohoaa. Pellavansiemenen sisältämät rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verenpaineeseen ja verihiutaleiden kasaantumiseen ja tätä kautta vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä parahtavat seerumin kolesteroliarvoja. Ne ovat tärkeitä myös hermostolle. Nauttimalla yksi ruokalusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä saadaan ravitsemussuositusten mukainen määrä alfalinoleenihappoa.
 
Pellavansiemenöljy imeytyy parhaiten elimistöön, kun se otetaan ruoan kanssa. Pellavansiemenöljyn voi sekoittaa mehuun, jogurttiin, raejuustoon tai muuhun ruokaan tai juomaan.
 
EFSAn hyväksymä terveysväittämä
Alfalinoleenihapon on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa ja auttavan lasten normaalia aivojen kehittymistä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan riittävä määrä alfalinoleenihappoa on 2 grammaa päivässä. Sen saa esimerkiksi teelusikallisesta pellavansiemenöljyä tai ruokalusikallisesta pellavarouhetta. Alfalinoleenihappo on omega-3-ryhmään kuuluva rasvahappo, joka on ihmiselle välttämätön ja sitä tuleekin saada ravinnosta.
 
Lopuksi vinkkinä vatsaa rauhoittava pellavasmoothie:
Vatsaa rauhoittava ja suolen toimintaa edistävä pellavapirtelö saadaan sekoittamalla 2 tl rouhetta lasilliseen vettä ja annetaan turvota 10 minuuttia. Banaani ja marjat tekevät pirtelöstä herkullisen. Rouhe sitoo nestettä ja tasapainottaa vatsan toimintaa.
 
terveisin
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
 
Lähteet: Aftonbladet, Evira.fi, Hyvaapellavasta.fi ja ravintolisawiki.fi

​Fytoterapia eli kasvilääkintä on ihmisten ja eläinten hoitamista kasveilla ja niistä tehdyillä valmistella. Maailman terveysjärjestö (WHO) on luetteloinut n. 20.000 rohdoskasvia, joita on käytetty fytoterapiassa eri puolilla maailmaa. Fytoterapiassa kasveja voidaan käyttää sisäisesti esimerkiksi teenä, mausteena, ravintolisinä tai kasvirohdosvalmisteina. Ulkoisesti fytoterapiaa voidaan käyttää esimerkiksi kylpyinä, hauteina, luonnonkosmetiikkana tai kasvien eteerisiä öljyjä hieronnassa ja höyryhengityksessä. Fytoterapiaan liittyvä tieteenhaara on farmakognosia eli rohdosoppi, joka tutkii kasvien ainesosia ja niiden vaikutuksia.
 
Fytoterapian historiallinen tausta ja nykytila
Fytoterapialla on tuhansien vuosien historia maailman eri kulttuureissa. Varsinkin Aasian lääkintäjärjestelmissä kasvien lääkekäyttö on pysynyt suurelta osin katkeamattomana nykyaikaan saakka. Amerikassa ja Euroopassa 1700-luvulla kemiallisten ja biokemiallisten menetelmien kehittyessä kasveista alettiin eristää Iääkkeellisiä tehoaineita ja kasvien käyttö lääkkeenä sellaisenaan väheni.
 
1980-luvulta lähtien suuntaus on kuitenkin muuttunut ja yhä enemmän tutkitaan, viljellään ja käytetään kasveja ennaltaehkäisemään sairauksia ja parantamaan niitä. Vuonna 1989 perustettiin European Scientific Cooperative for Phytotherapy (ESCOP) edistämään kasvilääkkeiden tieteellistä asemaa ja tasapuolistamaan Euroopan säädöstöä. ESCOP on tuottanut lääkekasvimonografioita, samoin kuin WHO, joka on tuottanut myös monia teoksia lääkekasvien turvallisuudesta, suojelusta, säädöksistä ja eri alueiden Iääkekasveista. Myös vuoden 1994 American Herbal Pharmacopoeia sisälsi jo 300 monografiaa ayurvedan, kiinalaisen lääkinnän ja länsimaisen lääkinnän käyttämistä rohdoista. Saksassa toimiva tutkijoiden ja terveysalan edustajien elin, Komissio E, on julkaissut raportit noin 380 rohdoskasvista todeten niistä noin kaksi kolmasosaa tehokkaiksi ja turvallisiksi farmakognosian mukaan. EMA:n (European Medicines Agency) alainen työryhmä HMPC (Committee on Herbal Medicinal Products) on perustettu vuonna 2004 ja se on myös ottanut tehtäväkseen valmistella yhteisömonografioita, joita on tällä hetkellä reilut sata kpl, ja joissa eritellään rohdosten perinne- ja vakiintunutta käyttöä.
 
Fytoterapia perustuu kasvien ravitsemuksellisiin, fysiologisiin ja farmakologisiin ominaisuuksiin. Vaikka fytoterapian juuret ovat monilta osin kansanperinteessä ja perinnekäyttöön perustuvassa lääkinnässä, on nykytutkimus osoittanut useat näistä käyttöalueista tieteellisesti toimiviksi.
 
Fytoterapia Suomessa
Suomessa fytoterapialla on satojen vuosien perinne kansanlääkinnässä ja 1600-luvulta alkaen apteekeilla oli omat rohdoskasvipuutarhansa. 1950-luvulla rohdoskasvien myynti alkoi siirtyä terveyskauppoihin, apteekkien keskittyessä myymään synteettisiä lääkevalmisteita. Nykyisin fytoterapiassa käytettyjä valmisteita myydään terveyskauppojen lisäksi mm. apteekeissa, päivittäistavarakaupoissa, terapeuttien vastaanotoilla, nettikaupoissa ja vaikkapa kuntosaleilla.
 
Suurin osa fytoterapeuttisista valmisteista on markkinoilla elintarvikkeina, kuten ravintolisinä, mutta osa myös lääkelain alaisina kasvirohdosvalmisteina. Voidaankin sanoa, että fytoterapia on jakaantunut perinnekäyttöön perustuviin valmisteisiin (ravintolisät ja perinteiset kasvirohdosvalmisteet) ja evidenssiin perustuviin (EBM = Evidence Based Medicine tai WEU = Well Established Use). Ulkoisesti käytettävät fytoterapeuttiset valmisteet ovat usein luonnonkosmetiikkaa tai erilaisia hoitotuotteita, kuten esimerkiksi hoitoljyt ja -turve.
 
Fytoterapia työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti yli 10.000 henkilöä ulottuen biotalouteen kuuluvasta luonnontuotealasta, elintarvike- ja lääketeollisuuteen, luontaishoitoloihin, terveyskauppoihin, apteekkeihin, päivittäistavarakauppoihin ja osin näiden toimialojen koulutukseen.
 
Fytoterapiaa käytetään laajasti Suomessa itsehoidollisesti ja sen käytössä opastavat varsinkin terveyskaupat, fytonomit, fytoterapeutit, luontaisterapeutit sekä ravintoneuvojat. Suomalaiset lääkärit eivät yleensä suosittele fytoterapiaa potilailleen, sillä lääkärikoulutus ei sisällä rohdoskasvioppia, vaikkakin jotkin rohdoskasvit ovat myös lääkelain alaisissa kasvirohdosvalmisteissa ja useita fytoterapeuttisia tuotteita on mainittu Käypä hoito-suosituksissa. Kasvilääkintä on laajasti käytössä monissa muissa Euroopan maissa myös lääkärin työssä ja osa maista on myös integroinut sen terveydenhoidon järjestelmiin. Esimerkiksi Saksassa jopa 70% tavallisista lääkäreistä määrää fytoterapivalmisteita. Euroopassa rohdoskäytössä on noin 1.500 kasvia, joista osasta on valmistettu yhteisötason monografioita.
 
Biolääketieteen kiinnostus luonnonaineisiin on lisääntynyt valtavasti ja yksinomaan kasvien haihtuvista öljyistä julkaistaan noin 20.000 tutkimusta vuodessa. Maailmalta löytyy useita tutkimustietokantoja, joihin on koottu rohdoksiin ja ravintolisiin liittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi Natural Database sisältää monografian noin 1.000 luontaistuotteen ainesosasta. Suomessa rohdostutkimusta tehdään mm. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.
 
Suomessa fytoterapiaa kouluttavat useat eri tahot. Yliopistollista koulutusta järjestetään Helsingin yliopistossa farmasian tiedekunnassa ja kasvikemiaa opetetaan myös Kuopion Itä-Suomen ja Turun yliopistoissa kasvikemian laitoksella sekä Tampereen yliopistossa biolääketieteen osastolla. Fytoterapiakoulutusta järjestävät myös mm. Frantsilan koulutuskeskus, Provita Oy, MDD Terveyspalvelut, Terveysopisto Salus, Perheniemen opisto, Kiinalaisen lääketieteen Instituutti, Suomen aromaterapeutit ja A. Vogel Instituutti.
 
Kirjoittajat:
Frantsilan Luomuyrttiltilan toimitusjohtaja ja Frantsilan Koulutuskeskuksen perustaja agronomi Virpi Raipala-Cormier
Helsingin yliopiston farmakognosian dosentti Yvonne Holm
Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö