Kasvisruokavalion, marjojen, hedelmien ja juuresten ystävien määrä kasvaa kaiken aikaa. Toisilla syinä ovat terveysperusteiset valinnat ja parempi elämänlaatu, toisilla tavoitteet ovat eettiset ja liittyvät enemmän arvomaailmaan. Syynä voi olla myös ekologiset ja eläinsuojelulliset perusteet.
 Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on jättänyt 7.5.2020 oikeuskanslerinvirastoon kantelun Ruokaviraston tulkinnasta, joka liittyy tieteellisten tutkimusten jakamiseen.
Liittoon tuli huhtikuun 2020 alussa useita yhteydenottoja jäsenyrityksiltä ja myös ei-jäsenyrityksiltä, joissa kerrottiin, että kunnan terveystarkastaja on vaatinut elintarvikealan toimijaa poistamaan sosiaalisen median kanavastaan tai internet-sivuiltaan tieteellisiä tutkimuksia. Toimijat joutuivat poistamaan sosiaalisen median kanavistaan muun muassa koronaan liittyviä vitamiinitutkimuksia ja linkkejä lääkäreiden kirjoituksiin, jotka liittyivät vastustuskykyyn tai vitamiineihin. Toimijoille vaatimusta on perusteltu Ruokaviraston ohjeistuksella, jossa tieteellinen tutkimus tulkitaan myynnin edistämiseksi ja lääketieteellinen tutkimus lääkinnälliseksi väitteeksi. Ruokaviraston tulkinnasta nousi kohu ja useat eri tahot ottivat kantaa uudenlaiseksi tulkinnaksi koettuun viranomaisen ohjeistukseen. Ruokavirasto on kiistänyt, että kyseessä olisi uusi tulkinta. Ruokaviraston tulkinnan vaikutukset ja valvonnassa tehdyt linjaukset saattavat osoittautua myöhemmin hyvin ongelmallisiksi ja arvaamattomiksi. Tieteellisiä tutkimuksia koskeva linjaus koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita, vaikka sitä korona-ajan valvonnan yhteydessä nähtävästi on sovellettu vain pieneen joukkoon elintarvikealan toimijoita. Tieteellisiä tutkimuksia koskeva tulkinta koskee myös terveydenhuollon ja vähittäiskaupan ammattilaisille annettavaa aineistoa. Lisäksi tulkinta koskee yksityishenkilönä elintarvikealan ammatinharjoittajaa, elintarvikealan yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöä sekä jokaista, joka saa palkkion tai korvauksen elintarvikealan yritykseltä (mm. bloggarit, asiantuntijat, luennoijat jne). Tulkinta koskee myös suullista viestintää. Oikeuskanslerilta pyydetään linjausta ja kannanottoa muun muassa seuraaviin asioihin: Sananvapaus Ruokaviraston tulkinta koskee sähköisen ja kirjallisen viestinnän lisäksi muun muassa suullista viestintää. Ruokaviraston mukaan tieteellisten tutkimusten rajoitukset koskevat kaikkia yksityishenkilöitä, joilla on työsuhde elintarvikealan yritykseen tai jotka toimivat elinkeinonharjoittajina. Kiellot ja rajoitukset koskevat näitä henkilöitä nähtävästi myös työajan ja työpaikan ulkopuolella. Rajoittaako tieteellisten tutkimuksen viestimistä koskeva tulkinta elintarvikealan yrityksessä työsuhteessa toimivan henkilön tai elinkeinonharjoittajan sananvapautta aiheettomasti ja ylittääkö Ruokavirasto tältä osin toimivaltansa? Eri ministeriöiden ja viranomaisten hallinnonalat Ylittääkö Ruokavirasto ja sitä ohjaava maa- ja metsätalousministeriö toimivaltuutensa ottaessaan valvontaansa kantelussa kuvatun tulkinnan mukaisen terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun aineiston? Ylittääkö kunnan elintarvikevalvonta toimivaltuutensa valvoessaan terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitettua aineistoa? Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen Kantelun tekijän mukaan koronaepidemian aiheuttamaa poikkeustilaa ei tulisi käyttää uudenlaiseksi koettujen tulkintojen käyttöönottoon. Kantelua varten tehdyt muutamat selvitykset osoittavat, että elintarvikealan toimijat hyvin laajasti ja yleisesti jakavat viestinnässään tieteellisiä tutkimuksia. Joko tieteellisiin tutkimuksiin liittyvää tulkintaa ei ole noudatettu tai sitä ei ole juurikaan valvottu aikaisemmin. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että kaikkia saman hallinnon kanssa asioivia kohdellaan tasapuolisesti. Oikeuskansleria pyydetään ottamaan kantaa, onko Ruokavirasto tältä osin noudattanut hallintolakia ja kohdellut toimijoita tasapuolisesti, kun se on mahdollisesti puuttunut poikkeusoloissa toteutetussa valvonnassa vain pienen toimijajoukon tieteellisten tutkimusten jakamiseen ja samalla vuosikausia sallinut vastaavien tieteellisten tutkimusten jakamisen muilta elintarvikealan toimijoilta? Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi Lehdistötiedote TÄSTÄ.  Kohua herättänyt Ruokaviraston tulkinta tieteellisten tutkimuksien jakamisen rajoituksista ja kielloista herättää edelleen epätietoisuutta elintarvikealan toimijoiden piirissä. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tiedusteli 9.4. Ruokavirastolta mm. koskeeko tulkinta myös elintarvikealan toimijoiden suullista viestintää ja yrityksien työntekijöitä yksityishenkilöinä. Kyllä koskee, selviää Ruokaviraston 29.4. liitolle lähettämästä viranomaiskirjeestä. (Viranomaiskirje on luettavissa tästä).
Viranomaiskirjeestä ilmenee, että elintarvikkeiden markkinointi on valittu yhdeksi kansalliseksi elintarvikkeiden painopisteeksi vuodelle 2020. Viranomaisen tavoitteena on lisätä ja yhtenäistää valvontaa ja näin osaltaan varmistaa elintarvikealan toimijoiden tasavertainen kohtelu. Tieteellisten tutkimusten jakamisen kieltämisestä noussut kohu on nähtävästi tullut viranomaiselle yllätyksenä. Nyt maaliskuun lopulla kuntien valvontaan annettua valvontaohjeistusta perustellaan jo vuonna 2011 tehdyllä linjauksella. Lyhyt selvitystyö osoittaa, että Ruokaviraston (aik. Eviran) 2011 tekemää linjausta ei kuitenkaan ole noudatettu tai valvottu, sillä lähes kaikki suuret suomalaiset elintarvikealan toimijat kertovat edelleen tieteellisistä tutkimuksista, jotka liittyvät heidän valmistamiin elintarvikkeisiin. Tunnetut suuryritykset jakavat tieteellistä tutkimustietoa muun muassa ksylitolin vaikutuksesta lasten korvatulehduksiin, kasvistanolin vaikutuksia astmaatikkojen oireisiin, kalsiumin vaikutusta osteoporoosin ehkäisyyn jne. Kohu Ruokaviraston tulkinnasta nousi huhtikuun 2020 alussa, kun kunnan valvojat vaativat koronaan ja vastustuskykyyn liittyvien vitamiini- ja muiden tutkimuksien sekä lääkärien kirjoittamien artikkeleiden poistamista yrityksien sosiaalisen median kanavista ja nettisivuilta. Tuore viranomaiskirje auttaa osaltaan hahmottamaan tulkinnan vaikutuksia ja tuo esille uusia yllättäviäkin vaikutuksia. Tulkinta tulee nimittäin ulottumaan yksityishenkilöihin saakka ja tulee rajoittamaan varsinkin elintarvikeyritykseen työsuhteessa olevien henkilöiden sananvapautta. Suullinen viestintä Ruokaviraston (29.4.) kirjeessä todetaan, että tieteellisiin tutkimuksiin liittyvä tulkinta koskee myös suullista viestintää. Käytännössä tämä asettaa hyvin tiukat rajat keskusteluille, joissa elintarvikevalvonnan piirissä oleva toimija kertoo tieteellisistä tutkimuksista. Kaikki lääketieteellisiä tutkimuksia koskevat keskustelut ovat käytännössä kiellettyä. Tulkinnan käytännön vaikutuksia ja laajuutta on vielä vaikea arvioita. Elintarvikevalvojalta voi tiedustella rajoituksista tarkemmin, jos toimii elintarvikkeiden parissa esimerkiksi asiakaspalvelussa, kuluttajaneuvonnassa, kouluttajana tai tutkijana toimien samalla yrityksen edustajana. Koulutustilaisuudet ja seminaarit Ruokaviraston tulkinta koskee suullista viestintää myös terveydenhuollon ammattilaisille. Terveydenhuollon ammattilaisille sunnatuissa koulutustilaisuuksissa tai seminaareissa elintarvikealan toimija voi kertoa valmistamistaan, markkinoimistaan tai jakelemistaan elintarvikkeista vain rajallisesti tieteellisistä tutkimuksista. Lääketieteellisiä tutkimuksia ei elintarvikealan toimija todennäköisesti saa näissä seminaareissa käsitellä lainkaan. Yksityishenkilönä toimiminen Yksityishenkilö voi esittää mielipiteitään ja kokemuksiaan erilaisista tuotteista omissa some-kanavissaan, mutta vain, jos hänellä ei ole minkäänlaista yhteyttä elintarvikealan yritykseen. Siksi yksityisessäkään blogissa tai some-profiilissa ei saa esittää Ruokaviraston tulkinnan vastaisia tietoja henkilö, joka: • On elinkeinonharjoittaja elintarvikealalla • On työsuhteessa elintarvikealan yrityksessä • Saa jonkinlaisen korvauksen markkinoinnista elintarvikealan yritykseltä Ruokavirasto kuitenkin toteaa, että elintarvikealan yritystä ei voida kuitenkaan velvoittaa puuttumaan yksityisen henkilön omissa henkilökohtaisissa some-kanavissaan esittämiin mielipiteisiin tai väitteisiin, jos yrityksen ja yksityishenkilön välillä ei ole minkäänlaista toimeksianto- tai työsuhdetta. Muuhun kuin elintarvikealan yritykseen, joka mainostaa sellaisia elintarvikkeita, joita sillä ei itsellään ole myynnissä, suhtaudutaan vastaavasti kuin yksityishenkilöön. Tällainen muun alan yritys on esimerkiksi personal trainer-yrittäjä, joka kertoo some-profiilissaan itse käyttämistään tuotteista, mutta ei myy kyseisiä elintarvikkeita eikä saa minkäänlaista etua tai korvausta niiden suosittelusta. Elintarvikealan toimija vastuussa kuluttajien jakamasta tiedosta Elintarvikealan toimija on vastuussa kaikissa hallinnoimissaan blogeissa tai some-kanavissa, vaikka ne nimellisesti olisivat yksityishenkilön nimissä tai eivät muuten olisi yhdistettävissä yritykseen esimerkiksi sen vuoksi, että ne eivät ole yrityksen omilla verkkosivuilla. Elintarvikealan toimijan tulee poistaa lainsäädännön vastaiset tiedot hallinnoimistaan viestintäkanavista, vaikka ne olisivat kuluttajan kertomia. Tieteelliset tutkimukset myynnin edistämistä Ruokavirasto tulkitsee tieteelliset tutkimukset myynnin edistämiseksi ja lääketieteelliset tutkimukset lääkkeellisiksi väitteiksi. Tämä tulkinta johtaa siihen, että varsinkin uudet tieteelliset tutkimukset käytännössä tulevat poistumaan toimijoiden alan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Nyt kuntien valvonnan kautta jalkautettu, vaikkakin jo vuonna 2011 tehty, linjaus tieteellisten tutkimuksien kielloista ja rajoituksista tulee muuttamaan koko Suomen elintarvikealaa pysyvästi ja erittäin laajasti. Jos toimit elintarvikealalla tai asia muutoin kiinnostaa sinua, niin kannattaa tutustua Ruokaviraston tulkintaan, keskustella ja pohtia sen vaikutuksia omaan yritykseen tai toimenkuvaan. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto jättää vapun jälkeen Ruokaviraston tieteellisiä tutkimuksia koskevasta tulkinnasta kantelun oikeuskanslerille. Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto Tieteellisen tutkimustiedon jakamisen kieltämisen vaikutukset biotalouteen ja luonnontuotealaan19/4/2020  Ruokaviraston tulkinta kieltää tutkimustiedon jakaminen elintarvikealan toimijoilta voi aiheuttaa yllättäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia. Yksi viranomaistulkinnan piirin joutuvista toimialoista on suomalainen luonnontuoteala, jonka potentiaalia osana laajempaa biotaloutta on tuettu jopa usean ministeriön toimesta jo vuosien ajan. Laadukas tutkimus ja tuotekehitys ovat luonnontuotteita hyödyntävien toimintojen kilpailukyvylle keskeisen tärkeä.
Kotimaisten luonnontuotteiden hyödyntäminen vaatii eri tieteenalojen ja perinteisten toimialarajojen yli ulottuvaa yhteistyötä. Näitä voivat olla esimerkiksi elintarvikekemia, biotekniikka, kasvibiologia, metsä- ja maataloustiede, lääketiede, farmasia ja ravitsemustiede. Biotalouteen kuuluvat luonnontuoteala on hyvä esimerkki toimialasta, jossa yhdistyvät kansantalous ja kansanterveys. Suomalaisten marjojen terveellisyyden nimiin vannotaan jokaisen perheen ruokavalinnoissa ja marjat tuovat elantoa monen luonnontuotealan yrittäjän talouteen. Maailmalla vallitseva terveystietoisuus ja hyvinvointitrendi kasvattaa myös suomalaisten luonnontuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Puhtailla luonnontuotteillamme on maailmalla hyvä maine. Moni yritys hakee vientituotteelle tukea tutkimustiedosta ja luonnontuotteiden terveysvaikutuksista löytyy runsaasti tutkimustuloksia. Ruokaviraston tulkinta kieltää tutkimustiedon jakaminen tulee kuitenkin muuttamaan luonnontuotealalla toimivien viestinnän lopullisesti, sillä kuluttajien lisäksi tutkimustiedon välittäminen on kielletty myös elintarvikealalla työskenteleville ammattilaisille ja jopa terveydenhuollon ammattilaisille. Yksi käytännön esimerkki Ruokaviraston tulkinnan vaikutuksista konkretisoituu vuosittaisen Luonnontuotealan tutkimusseminaarin myötä. Tutkimusseminaarissa voidaan toki jatkossakin esitellä mielenkiintoisia luonnontuotealan tutkimuksia, kuten esimerkiksi puolukan vaikutukset verenpaineeseen ja verisuonten toimintaan tai karpalon vaikutuksesta ennaltaehkäistä virtsatietulehdusta. Elintarvikealan toimija ei voisi Ruokaviraston uuden tulkinnan mukaan esimerkiksi seminaarin aikana jakaa tätä tutkimustietoa sosiaaliseen mediaan, sillä toimijan omassa kanavassa tieteellinen tutkimustieto muuttuu viranomaisen tulkinnan mukaan myynnin edistämiseksi ja mahdollisesti kielletyksi "lääketieteelliseksi väittämäksi". Itseasiassa elintarvikealan toimijoiden tulisi nyt käydä poistamassa aikaisempien vuosien some-päivitykset, jos niissä on käsitelty tällaisia tutkimustietoja. Edellä kuvattu tilanne voi tuntua naivilta esimerkiltä, mutta Ruokaviraston tulkinnan näkökulmasta kaikki elintarviketoimijan tekemä viestintä on kaupallista viestintää ja myynnin edistämistä. Tähän on puututtu jo terveystuotealan toimijoiden viestinnässä, joten tulkinta koskee luonnollisesti kaikkia elintarvikealan toimijoita. Kannattaa kuitenkin pysähtyä pohtimaan, miten Ruokaviraston tulkinta vaikuttaa elintarvikealan yrittäjän tai yrityksen toimintaa myös pidemmällä aikavälillä. Tulkinta on jalkautettu toimialalle poikkeusoloissa, mutta jonain päivänä palaamme johonkin normaaliin, eikä tätä tulkintaa välttämättä tämän jälkeen kyetä muuttamaan. Ruokavirasto on perusteluissaan niin vahva, että siihen ei välttämättä toimijoiden resurssit edes riitä. Poikkeuksellinen korona-aika saatetaan myöhemmin muistaa hetkenä, joka muutti pysyvästi tieteellisten tutkimusten vapaan jakamisen muun muassa luonnontuotealalla ja laajemmin elintarvikealalla. Lopuksi on hyvä muistaa, että lainsäädännössä ei ole tapahtunut muutoksia, vaan kyse on Ruokaviraston uudesta tulkinnasta, jota parhaillaan jalkautetaan kuntien valvonnan kautta käytäntöön. Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto  Luontaistuote- ja terveyskaupoilla on monta eri roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Lainsäädännöllisesti ne ovat elintarvikemyymälöitä. Tilastokeskuksen luokittelussa päivittäistavaroiden erikoiskauppoja. Vähittäiskaupan tutkimuksissa terveyskaupat ovat osa terveys- ja hyvinvointialan erikoiskauppaa, kuten apteekki- ja kosmetiikkakauppa, optinen ala ja terveydenhoitoalan erikoiskauppa.
Terveystuotealan olemassaolon tarkoituksena on edistää terveellisiä elämäntapoja ja näin tukea ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kuluttajat hakevat terveyskaupasta opastusta vastustuskyvyn ylläpitämiseen. Käynnissä olevan koronavirusepidemian aiheuttaman kriisin aikana terveyskaupan rooli ihmisten terveyden edistämisen työssä on korostunut. Heti koronakriisin alussa terveyskaupan asiakaskunnassa huomattiin, kuinka mm. vastustuskyky-tuoteryhmän valmisteita ryhdyttiin hamstraamaan. Asiakastilanteissa kyseltiin opastusta vastustuskyvyn ylläpitämiseen normaalia flunssakautta enemmän. Normaalia vastustuskykyä tukevien valmisteiden lisäksi ihmiset hakevat terveyskaupan ammattilaisilta tukea omaan hyvinvointiin ja pyrkivät parhaansa mukaan huolehtimaan terveydestään. Ihmisten omaehtoiset toimenpiteet oman terveyden edistämiseksi luovat uskoa kriisiin yli pärjäämisessä. Terveyskaupat luovat omalta osaltaan turvallisuutta kuluttajien arkeen ja pystyvät näin tukemaan suurta joukkoa ihmisiä poikkeustilanteen ylitse.  Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on päättänyt tehdä oikeuskanslerille kantelun Ruokaviraston tulkinnasta kieltää elintarvikealan toimijoilta muun muassa vitamiinitutkimuksien jakaminen kuluttajille ja terveydenhuollon ammattilaisille ja vähittäiskaupan ammattilaisille.
Ruokaviraston toiminta on aiheuttanut laaja hämmennystä elintarvikealan toimijoiden ja myös kuluttajien keskuudessa. Aiheeseen liittyviä kirjoituksia on yksinomaan Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton Facebook-sivuilla käynyt lukemassa useat kymmenet tuhannet henkilöt. Sosiaalisen median keskusteluista voi päätellä, että Ruokaviraston tulkinta koetaan viranomaisen yrityksenä rajoittaa vapaata tieteellisen tukimuksen jakamista kansalaisille, terveydenhuollon ammattilaisille ja vähittäiskaupan ammattilaisille. Ruokavirasto on ilmoittanut (3.4.2020), että "toistaiseksi Ruokavirasto ei ole puuttuneet elintarvikealan toimijoita edustavien liittojen, yhdistysten, järjestöjen, jne. viestintään." Myöhemmin (7.4.2020) Ruokavirasto ilmoitti "Elintarvikealan toimijoita edustavat tahot, jotka eivät itse ole elintarvikealan toimijoita, eivät kuulu elintarvikevalvonnan piiriin." Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton mielestä Ruokaviraston vihjaus siitä, että jatkossa viranomainen rajoittaisi tai kieltäsi myös elintarvikealan toimijoita edustavien liittojen, yhdistysten, järjestöjen, jne. tieteellisiä tutkimuksia koskevan tiedon jakamista on uhkaus, joka saattaa vaarantaa laajemminkin muun muassa luonnontuote- ja terveystuotealan toimintaa tieteellisen tutkimustiedon saavutettavuuden ja alan ammatillisen koulutuksen jatkumisesta. Ruokaviraston tulkinnasta ollut hankala saada selvyyttä, sillä tietoa on hajallaan eri puolilla Ruokaviraston nettisivuja, osa tulkinnasta on tullut tietoon kunnallisen valvonnan kautta ja osa kysyttäessä suoraan Ruokavirastolta. Tieteellisten tutkimuksien jakamiseen liittyvien kieltojen ja rajoituksien vaikutukset elintarvikealan toimijoihin eivät kaikilta osin ole vielä hahmottuneet. Tulkinta koskee kaikkia elintarvikevalvonnan piirissä olevia toimivia, joten vaikutukset saattavat näkyä viiveellä. Huomionarvoista tilanteessa on se, että elintarvikkeisiin liittyvässä lainsäädännössä ei ole tapahtunut asiaan liittyviä muutoksia. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tulee kantelussaan pyytämään oikeuskansleria selvittämään, onko Ruokavirasto ja kunnallinen elintarvikevalvonta ylittänyt toimivaltuutensa elintarvikealan toimijoiden muun muassa vitamiinitutkimuksien jakamiskieltoon liittyvässä asiassa. Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto Elintarvikelaki ja elintarviketietoasetus kieltävät elintarvikkeiden lääkkeellisen markkinoinnin. Jos tuotetta halutaan markkinoida lääkkeellisillä väitteillä tai käyttötarkoituksilla, tuotteelle on haettava luokittelua lääkkeeksi Fimeasta.
Elintarvikealan toimijat eivät saa esittää, viitata tai muuten antaa kuvaa, että toimijan valmistamilla, markkinoimilla tai jakelemilla elintarvikkeilla tai niiden ainesosilla olisi lääkkeellisiä vaikutuksia. Tämä koskee kaikkea kaupallista viestintää, eli pakkausmerkintöjen lisäksi elintarvikkeiden markkinointia ja mainontaa kaikissa muodoissa sekä kaikissa viestintäkanavissa. Elintarvikealan toimijat eivät saa jakaa tutkimuksia, raportteja tai muita julkaisuja, joiden kautta luodaan mielikuvaa, että yrityksen valmistamilla, markkinoimilla tai jakelemilla elintarvikkeilla tai niiden ainesosilla olisi lääkkeellisiä vaikutuksia. Elintarvikelainsäädännön vaatimukset koskevat elintarvikealan toimijoita. Elintarvikealan toimijoita edustavat tahot, jotka eivät itse ole elintarvikealan toimijoita, eivät kuulu elintarvikevalvonnan piiriin. Elintarvikevalvonnan piiriin ei myöskään kuulu esimerkiksi julkisten terveysviranomaisten antama ravitsemusohjaus tai -neuvonta eikä lehdistössä ja tieteellisissä julkaisuissa tapahtuva ei-kaupallinen viestintä ja tiedotus. Ruokavirasto on tarkentanut seuraavia nettisivujaan:
Ruokavirasto on nostanut asian esiin muiden jäsenmaiden tavoin, jotta elintarvikealan toimijat eivät markkinoisi elintarvikkeita lääkkeellisesti myöskään koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Ruokavirasto kieltää yrityksiltä vitamiinitutkimuksien jakamisen kuluttajille ja ammattilaisille4/4/2020  Ruokavirasto vetoaa elintarvikelakiin ja kieltää yrityksiltä koronavirukseen liittyvien vitamiinitutkimuksien jakamisen sekä kuluttajille, että myös ammattilaisille.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto sai viikolla useita yhteydenottoja terveystuotealan toimijoilta, kun ilmeni, että kuntien elintarvikevalvojat olivat kieltäneet yrityksiä jakamasta koronavirukseen liittyviä C- ja D-vitamiinitutkimuksia sosiaalisessa mediassa tai internetsivuillaan. Ruokaviraston ohjeistus on herättänyt hämmennystä terveystuotealan toimijoissa. Toimijat kokevat, että viranomaiskielto rajoittaa heidän tiedonvälitystään. Ruokavirasto perustelee kieltoa vedoten elintarvikelakiin ja terveysväiteasetukseen. Kuluttajien lisäksi Ruokaviraston tulkinta kieltää yrityksiltä koronaan liittyvien vitamiinitutkimuksien antamisen myös ammattilaisille. Kielto ammattilaisille annettavasta tiedosta kattaa sekä terveydenhuollon ammattilaiset, että vähittäiskaupan eli muuan muassa apteekit, terveyskaupat ja päivittäistavarakaupat. Perusteluissaan viranomainen toteaa, että ”Ruokavirasto katsoo, että lääkkeellisiä väitteitä sisältävät viittaukset tieteellisiin tutkimuksiin tai muuhun tietoon sekä lääkkeellisten käyttötarkoituksien esiintuominen esim. linkkinä muihin internetsivustoihin tai videoiden, kuvien, kuluttajakommenttien, tms. kautta, on elintarvikelain 9 §:n vastaista. Niiden kautta kuluttajan annetaan ymmärtää, että yrityksen markkinoimilla elintarvikkeilla tai niiden sisältämillä ainesosilla on sairauksien ennaltaehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen vaikuttavia ominaisuuksia. Vaikka tutkimustuloksia julkaistaisiin erillään varsinaisista tuotteiden markkinointiaineistoista, ovat ne silti säädösten vastaisia, jos kuluttaja pystyy yhdistämään väitetyn ominaisuuden markkinoitaviin tuotteisiin. Myöskään ammattilaisille suunnattujen tuote- tai tutkimustietojen kautta ei saa antaa tietoa, että elintarvikkeena markkinoilla olevalla tuotteella tai sen sisältämillä ainesosilla on lääkkeellisiä vaikutuksia.” [Sitaatti on suora kopio Ruokavirastolta 3.4.2020 saadusta vastauksesta]. Elintarvikelain 9§:ssä säädellään elintarvikkeesta annettavia tietoja koskevia yleisiä vaatimuksia ja siinä muun muassa todetaan, että ”elintarvikkeella ei saa esittää olevan ihmisen sairauksien ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia eikä viitata sellaisiin tietoihin, ellei muualla lainsäädännössä toisin säädetä.” Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pitää Ruokaviraston tulkintaa kieltää yrityksiltä vitamiinitutkimuksien jakamisen monelta osin ongelmallisena. Ruokavirastolla ja toimijoilla on erilainen käsitys yrityksien viestinnästä. Ruokavirasto tulkitsee, että yrityksen jakama tutkimuksiin liittyvä informaatio on markkinointia. Terveystuotealan toimijat, kuten muutkin toimijat eri toimialoilla, tekevät kuitenkin markkinoinnin lisäksi myös muunlaista viestintää. Ei-kaupallista viestintää on monenlainen yrityksien tekemä informatiivinen viestintä. Ei-kaupallinen viestintä voi olla esimerkiksi toimialaa koskeva yleinen viestintä, kuten trendikatsaukset, myynnin kehitys, käyttäjätutkimukset, lehtien artikkelit ja tiedotusvälineiden uutiset sekä toimialaan liittyvä muut tieto esimerkiksi luomu-, luonnontuote- ja biotalouteen liittyvä informaatio. Myös monet yhteiskunnalliset ja kansainväliset asiat liittyvät toimialaan. Tieteellisien julkaisuiden viestintä ja tiedotus ovat yksi iso alue, jota yritykset tekevät osana toimialan asioiden viestimiseksi yhteiskuntaan päin. Jos vitamiinitutkimuksien jakaminen perustellusti voidaan kieltää yrityksiltä kuluttajille ja ammattilaisille, niin on syytä harkita lainsäädännön muuttamista joiltain osin. Tätä ennen on kuitenkin syytä käydä läpi muut demokraattiset keinot, kuten viranomaisneuvottelut, ohjeistuksen täsmentäminen sekä mahdollisesti lainsäädäntömuutosta kevyemmät tavat kuten esimerkiksi kantelu- tai tuomioistuinkäsittely. Terveystuotealan toimijoiden ja laajemmin koko elintarvikealan toimijoiden sananvaputta ja tiedon välitystä ei ole syytä kaventaa, vaan päinvastoin terveyteen liittyvien kriisien aikana monipuolinen terveyteen liittyvä informaatio tulee olla sallittua vapaassa yhteiskunnassa. Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto  Teksti: Tohtori Matti Tolonen
Masennus on suomalaisten kansantauti, jonka lääkehoito on suurimmaksi osaksi tehotonta ja potilaita koukuttavaa. Sitä voidaan tehostaa antamalla potilaalle ravintolisiä, mm. berberiiniä, D-vitamiinia, magnesiumia, E-EPA-kalaöljyä, karnosiinia ja sinkkiä. Uusi kliininen satunnaistettu kaksoisokkotutkimus osoittaa, että masennuslääke sitalopraamin lisänä annettu karnosiini (800 mg päivässä) tehostaa hoitoa merkitsevästi jo kuudessa viikossa. Karnosiinin antidepressiivisestä (masennusta ehkäisevästä ja parantavasta) vaikutuksesta on saatu jo kauan tietoa aikaisemmista koe-eläintutkimuksesta, mutta ihmistutkimuksia ei vielä juurikaan ole. Iranilaiset psykiatrian klinikat tutkivat karnosiinin vaikutusta vakavaa masennusta sairastavilla potilailla sitalopraamin lisänä. Tulokset olivat erinomaiset. Tutkimuksen valittiin 90 potilaan joukosta 58 potilasta, jotka kaikki söivät sitalopraamia (enintään 40 mg/vrk) ja heidän pisteensä Hamiltonin asteikolla olivat ≥ 19, mikä merkisi vaikea-asteista masennusta Hamiltonin asteikkoa käytetään tieteellisissä tutkimuksissa masennuksen vaikeusasteen arvioimiseen. HAM-D arvioitiin vaikutusjakson alussa sekä 2, 4 ja 6 viikon kuluttua. Potilaat (n=58) satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 6 viikkoa lääkkeiden lisäksi karnosiinia 2 x 400 mg päivässä ja toinen (verrokit) sai lumetta. Koe oli kaksoissokko, joten enempää potilaat kuin lääkäritkään eivät tienneet vaikutusjakson aikana kuka sai mitäkin valmistetta. Alussa ryhmien HAM-D-pisteissä ei ollut merkittävää eroa. Karnosiinia saaneiden potilaiden HAM-D-pisteet paranivat – eli masennus lieveni – vaikutusjakson aikana merkitsevästi paremmin kuin verrokkien (p=0,012, 0,028 ja 0,023). Karnosiinia saaneita useampi pääsi remissioon (oireettomaksi) lumeryhmään verrattuna. Johtopäätökset: Karnosiinin lisääminen sitalopraamihoitoon voi parantaa nopeasti ja tehokkaasti potilaiden vaikea-asteisia masennusoireita. Karnosiini oli hyvin siedettyä eikä se aiheutanut mitään haittavaikutuksia. Psykiatrit toivovat lisää kliinisiä tutkimuksia karnosiinin masennusta parantavasta vaikutuksesta. Karnosiini on parhaiten tutkittuja ravintolisiä; siitä on tällä hetkellä Yhdysvaltain terveysviraston PubMed-tietokannassa jo 2533 tieteellistä julkaisua, joista suurin osa on solu- ja koe-eläintutkimuksia. Kliinisiä ihmistutkimuksia on vasta vähän, koska ne ovat kalliita ja työläitä, ja niihin on vaikea saada rahoitusta, kun karnosiinia ei voi patentoida. Tämänkin psykiatrisen tutkimuksen tuloksia voi käyttää hyväkseen kuka tahansa. Karnosiinin hyvät vaikutukset lihaksistossa ja aivoissa on ollut tiedossa jo vuosikymenien ajan. Masennuksen täydentävässä ravitsemushoidossa kannattaa käyttää samanaikaisesti muitakin tehokkaita ja turvallisia ravintolisiä, kuten berberiiniä, D-vitamiinia, E-EPA-kalaöljyä, magnesiumia ja sinkkiä. Niistä kaikista on pätevää tieteellistä näyttöä masennuksen lisähoitona. Ne tulisikin ottaa mukaan masennuksen käypä hoito -suosituksiin. Se ei ole kuitenkaan näill'ä näkymin todennäköisiä, koska lääketeollisuus lahjoo käypä hoito -työryhmän puheenjohtajaa ja jäseniä. Ravintolisien käyttö vähentää synteettisten lääkkeiden menekkiä, mikä ei ole lääketeollisuuden etujen mukaista. Voit kuunnella ja katsoa YouTubesta FinnRadio.FN;n studiolla tehdyn videohaastatteluni aiheesta masennuksen ravitsemushoito https://www.youtube.com/watch?v=lDkwD3fmbe8&feature=youtu.be  Vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite avautui eilen perjantaina 31.1.2020. Se saavutti 50.000 kannatusilmoituksen rajan yhdessä päivässä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Vesi on meidän - kansalaisaloite osittaa, että kansalaiset haluavat vaikuttaa muun muassa kansalaisaloitteiden kautta.
Loppukirivaiheessa oleva täydentävien hoitojen tueksi tehty kansalaisaloite on toisena oikeusministeriön kansalaisaloite.fi palvelussa ja saanut yli 23.000 kannatusilmoitusta. Voit antaa tukesi täydentäville hoidoille allekirjoittamalle kansalaisaloitteen. Aloite on vireillä 6.2. saakka. Hallitusohjelmassa on kirjaus vaihtoehtohoitojen sääntelyn eri mahdollisuuksien selvittämisestä. Vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoite on turvata lainsäädännöllä suomalaisille yhdenvertainen mahdollisuus käyttää täydentäviä hoitomuotoja. Esimerkiksi Ruotsi on uudistamassa alan lainsäädäntöä, vapauttamassa nykyisiä rajoituksia ja lisäämällä tietoa, koulutusta ja tutkimusta. Täydentävät hoidot kaikille-kansalaisaloite on kerännyt ympärilleen tuhansien aktiivisten kansalaisten liikkeen, jotka haluavat jatkossakin päättää itse käyttämistään täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Pelko täydentäviä hoitoja koskevista kielloista ja rajoituksista on saanut monet havahtumaan vasta kansalaisaloitteen loppumetreillä. Arvioiden mukaan runsas miljoona suomalaista käyttää täydentäviä hoitoja. Puolet aikuisista on käyttänyt tai kokeillut täydentävien hoitajien palveluja vuonna 2018 tehdyn väestökyselyn mukaan. Hoitoihin turvaudutaan terveyden edistämiseksi tai vaivojen ja oireiden lievittämiseksi tavanomaisten, virallisten hoitopalvelujen täydennyksenä, ei niiden vaihtoehtoina. Suurin osa käyttäjistä saa kyselytutkimusten mukaan niistä apua. Lisätietoja Täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteesta:https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011 |
Mika RönkköToiminnanjohtaja Archives
September 2020
Categories |
RSS Feed