Meneillään oleva villiyrttibuumi on nostanut nopeasti ihmisten tietoisuuteen monia sellaisia luonnonvaraisia kasveja, joilla on pitkä käyttöhistoria, mutta jotka kuitenkin saatetaan kokea melko uusiksi tuttavuuksiksi suomalaisessa ruoka- ja rohdoskäytössä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on yksi tällainen uusi vanha löytö, jota syystäkin kutsutaan metsiemme vaalean vihreäksi kullaksi ja vitamiinipommiksi. Kansanlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskänrohtona. Kuusenkerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja.
Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Rohtona kuusesta käytetään pääasiassa kerkkiä, neulasia, pihkaa ja neulasista saatavaa eteeristä öljyä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on kirkkaan vaaleanvihreä kuusen vuosikasvain, joka on parhaimmillaan juuri nyt alkukesästä. On syytä huomioida, että kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Vaikka kuusenkerkkien tunnettuus on lisääntynyt, niin kerkkien kaupallinen hyödyntäminen on vasta alussa. Kuusenkerkät voisivat tarjota metsänomistajille ja kerääjille huomattavan lisätulon mahdollisuuden, esimerkiksi niin, että kuusikkoja ryhdyttäisiin keväisin vuokraamaan kerkänkerääjille. Kuusenkerkkien keruuaika on suhteellisen lyhyt ja kestää vain pari viikkoa touko-kesäkuussa. Kuusenkerkkien keruuajankohta olisi oivallinen hetki saada luonnontuotealan toimijoille lisätuloa metsästä ennen marja- ja sienikautta.
”Suomen metsissä arvioidaan olevan kerättävissä olevia kuusenkerkkiä yli 80 miljoonaa kiloa. Vain alle yksi prosentti saadaan kerättyä. Kuusenkerkkien keruuta tulisi lisätä ja jatkojalostusta kehittää, jotta tämä taloudellisestikin merkittävä potentiaali saataisiin hyödynnettyä. Kuusenkerkässä on tarjolla metsänomistajille ja kerääjille yli 500 miljoonan euron tulot”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henri Vanhanen.
Rohdoskasvivalinnalla Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto haluaa nostaa arvostusta perinteisten luonnonkasvien käyttöä kohtaan sekä muistuttaa kasvilääkinnän laajasta käytöstä läpi ihmiskunnan historian.
”Kuusenkerkkää sisältäviä tuotteita löytyy jo melko monipuolisesti markkinoilta. Terveyskaupan valikoimissa olevissa tuotteissa kuusenkerkkiä on hyödynnetty muun muassa ravintolisissä, teessä, juomissa, yskänsiirapeissa, jauheena, välipalapatukoissa ja luonnonkosmetiikassa. Villiyrttikurssit kiinnostavat ja samalla osa kansanperinteen tiedosta saadaan uudelleen kansakunnan muistista nykypäivän ihmisten hyödyksi. Nyt on parhaillaan se aika vuodesta, kun ihmiset keräävät kuusenkerkkää suoraan suuhun pureskeltavaksi, lisukkeeksi salaatteihin ja mausteeksi kesän juomiin sekä pakkaseen myöhempään käyttöön”, kertoo Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.
Luonnontuoteala on nosteessa ja sen merkitys osana Suomen biotalousstrategiaa on vihdoin ymmärretty. Luonnontuotealan yrityksien määrä on kasvanut viimeisen kymmenvuoden aikana. Luonnontuotealalla toimii noin 700 yritystä. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti ravintolisien valmistukseen sekä hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalle.
”Kuusenkerkkä on hyvä esimerkki luonnontuotteesta, jonka hyödyntäminen tuotekehityksessä ja kaupallisesti on palkitsevaa. Kannustan luonnontuotealan toimijoita ja metsänomistajia luonnonkasvien monipuoliseen hyödyntämiseen. Suomen luonto tarjoaa meille poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden, josta ammentaa ravintoa, terveyttä ja elinkeinoa. On ollut hienoa huomata, miten monen kasvin kohdalla perinnetieto muuttuu tutkituksi tiedoksi ja miten nykyaikainen elintarviketeknologia tukevat luonnontuotealan kehittymistä”, sanoo Suomen luontoyrittäjyysverkoston puheenjohtaja ja yrittäjä Katja Misikangas.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja TAIMI-koulutus Oy ovat julkaisseet Vuoden 2021 rohdoskasvi kuusenkerkästä sähköisen esitteen.


Kuva: Katja Misikangas


Lisätietoja Vuoden Rohdoskasvivalinnasta:
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, p. 0500 430 818, terveys@terveystuotekauppa.fi


Lisätietoa kuusenkerkästä ja sen keräämisestä:
Puheenjohtaja, yrittäjä Katja Misikangas, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Arctic Warriors Oy, p. 0400 391 656, katja.misikangas@​arcticwarriors.fi
Erikoistutkija Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus, p. 02 953 266 09, henri.​vanhanen@luke.fi

Useat järjestöt, koulutustahot ja muut toimijat pitävät huolestuttavana, että uskomushoito-termiä on ryhdytty käyttämään kuvaamaan täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Toimijat vetoavat, että yhteiskuntavaikuttamista harjoittavien tahojen, poliitikkojen ja viranomaisten on käytettävä asiallista termiä näistä hoidoista ja ammatinharjoittajista: yleisterminä suositellaan käytettäväksi täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, lyhyemmässä muodossa täydentävät hoidot, vaihtoehtohoidot, luontaishoidot tai CAM- hoidot.
 
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen ammattilaisjärjestöt, koulutustahot ja muut toimijat tekivät jo vuonna 2018 yhteisen kannanoton uskomushoito-termin epäasiallisuudesta (LIITE 1).
 
Vetoomuksen allekirjoittajat perustelevat uskomushoito-termin epäasiallisuutta kolmesta eri näkökulmasta. Tiedemaailmassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ei käytetä uskomushoito-termiä. Juridisesti uskomushoito-termin käyttäminen ei välttämättä ole suotavaa. Uskomushoito-termi ei ole myöskään kunnioittavan keskustelukulttuurin periaatteiden mukainen.
 
1. Tiedemaailmassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ei käytetä uskomushoito-termiä
Kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomen hallituksen ja viranomaisten on pitäydyttävä terminologiassa ja käsitteissä, joita käytetään kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa, Euroopan Unionissa, muissa valtioissa ja tiedeyhteisössä.  Complementary and Alternative Medicine, CAM (täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot) ja lyhyempi Complementary Medicine (täydentävät hoidot) sekä Traditional Medicine (perinnehoidot) ovat käytössä Maailman terveysjärjestössä (1), EU:n alueella (2), eri maissa (3) sekä maailman tiedeyhteisössä (4) sekä johtavissa tiedelehdissä (5). Näillä termeillä puhutaan terveysalan kansainvälisesti arvostetuissa organisaatioissa yhdenmukaisesti, riippumatta siitä, miten (kriittisesti, myönteisesti tai neutraalisti) näihin joissakin maissa kiisteltyihin ihmisten auttamisen tapoihin suhtaudutaan. 
 
2. Ammatinharjoittaminen ja sopimattomat menettelyt sekä viranomaisen käyttämä terminologia
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen alan ammatinharjoittajina, yrittäjinä, yhdistysten ja kattojärjestöjen edustajina, me vastustamme jyrkästi alaamme ja näistä hoidoista apua saaneiden kansalaisten (noin 30 % aikuisväestöstä) (6 ja 7) nimittämistä sopimattomilla termeillä viranomaisten asiakirjoissa ja julkisuudessa. 
Pyydämme huomioimaan, että työoikeuden professori Seppo Koskinen on antanut 3.9.2018 lausunnon siitä, miten on säädelty ammatin- tai elinkeinonharjoittajan turvasta toisen elinkeinonharjoittajien sopimatonta menettelyä vastaan. Tilanteessa on kyse ns. uskomushoito -ilmaisun käyttämisestä. (LIITE 2). Professori Koskisen lausunnosta käy ilmi, että elinkeinonharjoittajalla on lain antama suoja sopimatonta menettelyä, kuten totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, vastaan.  Yksittäistapauksissa uskomushoito-termin käyttäminen voi johtaa myös kunnianloukkaukseen. Professori Koskisen lausunnossa todetaan, että Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (22.12.1978/1061) soveltamisalan piiriin kuuluu myös elinkeinonharjoittajien etujärjestön, kuten esimerkiksi lääkäriliiton toiminta.
 
Painotamme, että hallintolain (434/2003) yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa viranomaista kohtelemaan tasapuolisesti kaikkia toimijoita ja kansalaisia. Hallintolaissa myös todetaan, että viranomaisen on käytettävä asiallista kieltä (Hallintolaki 434/2003 9 §).
 
Suomessa jotkin tahot, näkyvimmin lääkäreiden ammatillinen etujärjestö Suomen Lääkäriliitto ry (8), käyttävät edelleen tarkoitushakuisesti termiä ”uskomushoito” tarkoittaen sillä täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Uskomushoito-termi on todettu latautuneeksi ja sen on tulkittu luovan vastakkainasettelua jopa potilaiden ja lääkäreiden välillä (7).
 
Todennäköisesti näiden tahojen vaikuttamistyön kautta uskomushoito-termi on levinnyt jopa viimeisimmän hallitusohjelman terminologiaan (9).
 
3. Kunnioittavan keskustelukulttuurin periaatteet termin käytössä
-Termin kohteen kokemus määrittää termin epäasiallisuuden
 
Ymmärrämme, että joissain tapauksissa uskomushoito-termin käyttäjä ei välttämättä itse koe toimivansa epäasiallisesti. Loukkaavien termien arvioinnissa on kuitenkin keskeistä se, että termin kohde kokee sen epäasialliseksi ja loukkaavaksi. Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen, kuten luontaishoitojen    ammatinharjoittajia edustavien järjestöjen jäseniä, alaa opiskelevia henkilöitä ja alan yrittäjiä ”uskomushoitojen tarjoajiksi” nimittäminen loukkaa. Se myös vähättelee tyytyväisten käyttäjien eli noin miljoonan kansalaisen kokemuksia ja harkintakykyä. 
 
Me allekirjoittajat vetoamme, että tästä laajasta ja laillisesti ammattiaan harjoittavasta ryhmästä ei käytetä leimaavaa ja loukkaavaa kieltä. Erityisen tärkeää on, että täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen valvontaan sekä hallitusohjelman mukaiseen selvitystyöhön osallistuvien tahojen on noudatettava hyviä tapoja ja käytettävä asianmukaisia käsitteitä, termejä ja ilmaisuja. #hyvinsanottu
 
Tämän vetoomuksen allekirjoittajat edustavat järjestöjensä ja toimintansa kautta tuhansia täydentävien hoitojen ammattilaisia, opiskelijoita, hoitojen käyttäjiä ja muita alan toimijoita.
 
Helsingissä 21.4.2021
 
Lisätietoja terveystuotealan näkökulmasta: Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi
 
Allekirjoittajat:
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry
Johanna Häkkinen, puheenjohtaja, Shiatsu Finland ry
Ilkka Westman, puheenjohtaja, Akupunktioammattilaiset ry
Päiviö Vertanen, puheenjohtaja, Kansanlääkintäseura ry
Birgitta Lehtinen, puheenjohtaja, Klassisen Akupunktion Yhdistys ry
Anna-Kaarina Lind, toimitusjohtaja, Medika Nova Oy
Arja Hartemo, kouluttaja/toimitusjohtaja, Harmonet koulutus
Helena Pirttiniemi, toimitusjohtaja, TAIMI-koulutus Oy
Jukka Juntunen, puheenjohtaja, Rajatiedon Yhteistyö ry
Anu Wikström, puheenjohtaja, Keho- ja Tunnevyöhyketerapeutit ry
Marja-Terttu Pakkanen, erikoishammaslääkäri
Merja Sipiläinen-Kuhlberg, diplomiekonomi
Marja Jokela, kouluttaja-yrittäjä, Dagaz Ky
Kaija Helin, Terveystieteiden tohtori, Åbo Akademi
Juha Pennala, varapuheenjohtaja, Avartuva Ihmiskuva ry
Ossi Viljakainen, varapuheenjohtaja, Suomen Ayurvedayhdistys ry
Regina Keskinen, puheenjohtaja, Suomen Fytoterapia Ry
Antti Pietiäinen, rehtori, Kairon Instituutti
Merja Lindström, Suomen Terveysjärjestö STJ ry
Hanna Koivulahti, puheenjohtaja, Terapeuttiset energiaparantajat ry
Marja Jokela, puheenjohtaja, Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry
Ilkka Westman, puheenjohtaja, Luontaishoitoalan Foorumi ry
Camilla Sherr, puheenjohtaja, Suomen Homeopaatit ry
Teija Barr, puheenjohtaja, Suomen Hypnoosiliitto ry
Marja-Terttu Pakkanen, puheenjohtaja, Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys Ry
Tanja Sirén, puheenjohtaja, Suomen Refleksologit ry
 
 
LIITE 1 Täydentävien hoitojen järjestöjen kannanotto uskomushoito-termistä 2018
LIITE 2 Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto uskomushoito-termistä 2018
 
VIITTEET
1 WHO 2019. WHO global report on traditional and complementary medicine 2019. Geneva: World Health Organization
https://apps.who.int/iris/handle/10665/312342
WHO 2018: Traditional and Complementary Medicine in Primary Health Care. Technical Series in Primary Health Care.
https://apps.who.int/iris/handle/10665/326299
WHO 2013. Traditional Medicine Strategy 2014 -2023. 9789241506090_eng.pdf (who.int)
WHO 2009. Resolution on Traditional Medicine (WHA62.13), adopted in 2009 ja The WHA resolution 2014 (WHA67.18). https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/92455/9789241506090_eng.pdf The WHA (World Health Assembly on ylin päättävä elin, jossa jäsenvaltioiden terveysministeriöiden johdon edustajat/ministerit kokoontuvat.
 
2 The EU CAMbrella project. Euroopan komission rahoittama. Tehtävänä kartoittaa CAM-hoitojen tilanne Euroopassa ja laatia suositukset niiden roolista EU:n vakiintuneessa terveydenhuollossa. https://www.cambrella.eu
European Social Survey (ESS). Joka toinen vuosi toteutettu Euroopan laajuinen selvitys. Sisältää myös CAM-hoidot. Perustuu Euroopan komission päätökseen Commission  Implementing  Decision of  22  November  2013 on  setting  up  the  European  Social  Survey  as  a  European  Research  Infrastructure  Consortium  (ESS   ERIC)(2013/700/EU) https://www.europeansocialsurvey.org/docs/about/ERIC-ESS-OJ-30-November-2013.pdf
 
3 Esimerkiksi Yhdysvallat ja Ruotsi.  Yhdysvaltain kansalliset terveysinstituutit (The National Institutes of Health, NIH) on Yhdysvaltain pääterveysviranomainen, jonka vastuulla on biolääketieteellinen ja kansanterveydellinen tutkimus. NIH on osa Yhdysvaltain terveysministeriötä (United States Department of Health and Human Services). NIH-instituutteihin kuuluu National Center for Complementary and Integrative Health. https://www.nccih.nih.gov/ sekä  National Cancer Institute. https://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam
Ruotsin valtion viralliset mietinnöt (Statens offentliga utredningar). https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/03/sou-201915/
 
4 Esimerkiksi Cochrane, kansainvälisesti erittäin arvostettu systemaattisten tieteellisten katsausten, laatijaorganisaatio on julkaissut satoja systemaattisia katsauksia aiheesta "complementary and alternative medicine".  https://www.cochrane.org/about-us
 
5 Esimerkiksi johtavat lääketieteelliset tiedelehdet  The Lancet 2000. Complementary medicine: time for critical engagement.  https://doi.org/10.1016/S0140-6736(00)03392-4; British Medical Journal, BMJ 1999; 319:693. https://doi.org/10.1136/bmj.319.7211.693 ja Journal of American Medical Association, JAMA 2020. https://jamanetwork.com/searchresults?q=complementary%20therapies&&SearchSourceType=24&allSites=1
 
6 Kemppainen L, Kemppainen T, Reippainen J, Salmenniemi S, Vuolanto P.Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scandinavian Journal of Public Health. 2018. https://doi.org/10.1177/1403494817733869
 
7 Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi) Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288. Tutkimuksessa olivat akupunktio, aromaterapia, homeopatia, hypnoosi, kansanparannus, kiropraktiikka, luontaistuote, perinteinen kiinalainen lääketiede, ravintolisävalmiste, rohdosvalmiste, rukous ja vyöhyketerapia. Tutkimuksesta puuttuu mm. mindfulness, osteopatia, naprapatia, kalevalainen jäsenkorjaus, luontoterapiat, taideterapiat (musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi), jooga, Thai Chi, reiki ja monet kosketushoidot.
Vuolannon ym. (2020) mainitsemia hoitoja joskus käyttäneistä 55%-88% ilmoitti saaneensa niistä apua.
 
8 Lääkärin etiikka -julkaisussa (2021) ammattiliitto käsittelee täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja käyttäen epäasiallista termiä. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/29259/laakarin-etiikka-2021.pdf. Lääkäriliiton kannanotto 14.12.2017 Lääkäriliitto - Suositus lääkärin suhtautumisesta uskomushoitoihin (laakariliitto.fi). Vuonna 2020 Lääkäriliitto tuki kansalaisaloitetta Puoskarilaki Suomeen  Lääkärilehti - Puoskarilakia vaativa. kansalaisaloite on avoinna (laakarilehti.fi).
 
9 Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. sivu 152.

​Immitec Sverige Ab Copper Inside -kuparimaski on valittu vuoden 2021 hoitotuotteeksi. Valinnan teki Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton hallituksesta koostunut asiantuntijaraati.
 
Uusi innovaatio – kuparimaski suojaa ekologisesti
 
Hengityssuojainten käyttö on yleisesti hyväksytty keino COVID-19 taudin torjunnassa. Maskien käytössä on kuitenkin omat haasteensa, sillä virus voi säilyä elinkelpoisena maskin pinnalla jopa useita päiviä. Kuparimaski on uusi, tutkittu ja ekologinen ratkaisu tähän ongelmaan.
Kertakäyttöisissä hengityssuojaimissa piilee taudin leviämisen vaara, mikäli niitä ei käsitellä oikein. Vaikka tavalliset hengityssuojaimet ovat kertakäyttöisiä, kuluttajat saattavat käyttää niitä toistuvasti, eikä niitä aina hävitetä oikein.
 
– Maskeja kosketellaan useasti käytön, uudelleenkäytön ja hävittämisen yhteydessä, mikä voi lisätä infektio- ja tartuntariskiä, Country Manager Mika Cederberg Immitec Sverige Ab:stä sanoo. 
Tehokasta suojaa kuparioksidin voimalla
 
Immitec Sverige Ab:n maahantuoma Copper Inside -kuparimaski on täysin uusi innovaatio. Se on CE-luokka 1 lääkinnällinen laite, saksalaisen TUV:n tarkastama ja testaama sekä FDA:n hyväksymä kirurginen suu-nenäsuojain. Kuparioksidin antibakteeristen ja antiviraalisten ominaisuuksien vuoksi kuparimaski on hygieeninen.
 
– Kuparioksidin antiviraaliset ominaisuudet on jo pitkään tiedetty. Nebraskan yliopiston tutkimuksessa kuparioksidilla päällystetyille maskeille siirrostettiin COVID-19 taudinaiheuttajana tunnettua SARS-CoV-2 virusta. Virus otettiin talteen näiltä maskeilta eri aikapisteissä välillä 1-60 min. Talteen otetut virukset määritettiin TCID50-virustitrausmenetelmällä ja infektoitiin isäntäsoluihin. Verrokkina oli tavallinen päällystämätön maski. Kaikissa aikapisteissä eli jo minuutin kuluttua talteen otetussa näytteessä ei ollut enää infektiokykyisiä viruksia, kun verrokki infektoi satoja tuhansia soluja, biokemian tohtori Kristiina Ylihonko kommentoi tutkimusta.
 
Kuparimaski on hygieeninen
Copper Inside -maskien puhtaus analysoitiin myös Suomessa. Testeissä oli mukana 2, 4 ja 6 viikkoa erilaisissa työympäristöissä käytössä olleet kuparimaskit. Maskit olivat käytössä sairaanhoitajalla, toimistotyössä ja kynsiteknikolla. Mikrobien määrä näissä kuparilla koutatuissa maskeissa oli 90 % pienempi kuin 5 h puhtaassa laboratorioympäristössä käytössä olleessa kontrollissa. Kontrollimaski oli tavallinen IIR-tyypin maski.
 
Miksi Copper Inside -kuparimaski?
1.Tieteellinen näyttö. Suojaa myös käyttäjää, ei ainoastaan ympärillä olijoita.
2.Tehokas ja pitkäikäinen. Kuparin teho ei laske käytön aikana, maski on hygieeninen kuparin ansiosta.
3.Ympäristö kiittää. Siinä ajassa, kun on heittänyt kymmeniä ja kymmeniä maskeja roskiin, on käyttänyt ehkä vain yhden kuparimaskin.
4.CE-luokka 1 lääkinnällinen laite. Tyyppi IIR, kirurginen suu-nenäsuojain, TUV:n tarkastama, FDA:n hyväksymä.
 
Kuparimaskeja maahantuova Immitec tunnetaan lähinnä ravintolisä valmistajana. Immitec on toiminut jo 37 vuoden ajan ja sen pääkonttori sijaitsee Norjassa. Immitecin tuotteita viedään tällä hetkellä lähes 40 maahan. Omaa tehdasta yrityksellä ei ole, mutta kaikki tuotteet valmistetaan luotettavien ja laadukkaiden sopimusvalmistajien toimesta. 

Rikkakasvista sydänystävällisen ravintoaineen lähteeksi:
Ahiflower® -öljy on tutkitusti paras raaka-aine elimistömme omalle omega-3-tuotannolle
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on valinnut bertil’s health oy:n Rikas Ahiflower-oliiviöljyn vuoden 2021 superruoka-sarjan voittajaksi. Voittajan vaativimman kehitystyön teki luonto itse. Ahiflower®-öljy valmistetaan aiemmin rikkakasvina pidetyn peltorusojuuren (Buglossoides arvensis) siemenistä. Viime vuosien tieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet sen huimat terveyshyödyt. Elimistömme muokkaa Ahiflower®-öljyn sisältämästä omega-3-sarjan alfalinoleenihaposta nelinkertaisen määrän sydämelle tärkeää EPA:a verrattuna pellavaöljyyn!
 
Tehokkain vaihtoehto kalattoman ruokavalion täydentämiseen
Omega-3-rasvahappojen terveyshyödyt ovat yleisesti tunnettuja. Mm. aivoille, silmille ja sydämelle tärkeitä rasvoja saa helposti kalasta. Kaikki eivät kuitenkaan syö kalaa eivätkä kalaöljykapseleita. Kalan puuttuessa ruokavaliosta on ns. pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, saanti haasteellista. Näin on usein etenkin kasvu- ja kouluikäisten sekä vegaaneiden kohdalla. Aivomme eivät onneksi säkenöi pelkän kalaöljyn varassa. Elimistömme osaa rakentaa itse EPA:a ja DHA:ta myös kasviperäisestä omega-3-rasvahaposta eli alfalinoleenihaposta (ALA). Lähtöaineesta riippuen rakennustyön tehokkuudessa on suuria eroja.
 
bertil’s health oy:n tuotepäällikkö Juha Sihvonen kuvaa Ahiflower®-öljyn peittoavan omega-3-vaikutuksillaan perinteiset kasviöljyt mennen tullen: ”Tutkimusten valossa perinteisesti vahvana ja hyvänä omega-3-lähteenä pidetty pellavansiemenöljy kalpenee Ahiflowerin rinnalla.”
 
Tärkeitä rakennusaineita aivoille sekä ihon sisäiseen kosteuttamiseen
”Ahiflower-öljy valitaan useimmiten muistin ja aivojen hyvinvoinnin ruokkimiseen”, toteaa tuotepäällikkö Juha Sihvonen. Monipuolisen sisältönsä takia se toimii myös erinomaisena iholle tärkeiden rakennusaineiden lähteenä. Ahiflower®-öljyssä yhdistyvät ihoa kosteuttavien ja vahvistavien jättihelokkiöljyn, mustaherukkaöljyn ja hamppuöljyn hyödyt. ”Öljy tarjoaa mainion ravitsemuksellisen tuen meille pintakuiville ja tulehdusherkille suomalaisille.”
 
Maistuu smoothien joukossa, puuron tai salaatin päällä sekä sellaisenaan lusikoituna
Rikas Ahiflower®-oliiviöljy on maailman ensimmäinen nestemäinen ja luomulaatuisella oliiviöljyllä täydennetty Ahiflower®-öljylisä. ”Halusimme tarjota asiakkaillemme perinteisiä kapseleita luonnollisemman terveystuotteen”, Sihvonen kertoo. 1 tl päiväannos neutraalin makuista öljyä on mukava nauttia ja tarvittaessa helppo piilottaa nirsompienkin aamumuroihin.
 
Palkitun bertil’s health oy:n Rikas Ahiflower®-oliiviöljyn ominaisuudet:
- Luonnollisen kasviöljyn taustalla on terveyshyödyt osoittavaa tutkimusta
- Sopii vastuullista tuotantoa ja kasviperäisyyttä korostaviin kuluttajatrendeihin
- On terveystuotealan perinteisten arvojen mukainen
- Sopii terveydestään huolehtivalle kuluttajalle osaksi monipuolista ja terveellistä ruokavaliota

Karin Havupuu-uutejuoma on voittanut Vuoden 2021 terveystuote -palkinnon. Voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksellä terveyskaupoissa ympäri Suomen. Karin Havupuu-uutejuoma nousi ylivoimaiseen voittoon Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton asiantuntijaraadin valitsemien finalistituotteiden joukosta. Karin Havupuu-uutejuomaa valmistaa kotimainen perheyritys, Ravintorengas Oy.
 
Puhdasta metsän voimaa
Karin Havupuu-uutejuomaa on valmistettu jo vuodesta 1975 saakka Siikaisissa Kosken metsätilalla. Juoman juuret johtavat kuitenkin paljon kauemmas, sillä Karin Havupuu-uutejuoma on kehitetty kansanparantajilta kerätyn perinnetiedon pohjalta. Juoman valmistukseen käytetään vain nuoren luomumännyn kuorta ja nilaa sekä puhdasta lähdevettä.
 
Karin Havupuu-uutejuoma on markkinoiden ainoa luomulaatuinen tuote ja alkuperäinen havupuu-uutejuoma. Juoman raaka-aine kerätään lähiseudun puhtaista luomumetsistä ja valmistusprosessin jokaisessa vaiheessa käsityö on vahvasti läsnä.

”Ainutlaatuisen valmistustavan ansiosta juomaan ei lisätä mitään säilöntä-, väri- tai lisäaineita. Sen huomaa kyllä juoman mausta”, kertoo perheyrityksen toimitusjohtaja Sanna Herttua-Laiho. ”Arvostamme suuresti maaseudun puhdasta metsää ja luontoa. On upeaa, että metsän terveysvaikutuksista saadaan koko ajan uutta tietoa. Meidän tavoitteenamme onkin tuoda vähän metsää jokaisen saataville, vaikka sitten näin juoman muodossa”, Herttua-Laiho sanoo.
 
Tuhansia tyytyväisiä asiakkaita
Karin Havupuu-uutejuoman suosiosta kertovat lukuisat tyytyväiset asiakkaat kymmenien vuosien varrelta. Tuotteen maine kiiriikin käyttäjältä toiselle, eikä se ole jäänyt alalla huomaamatta.
 
”Terveystuotealan ammattilaiset ovat valinneet Karin havupuu-uutejuoman vuoden elintarvikkeeksi 2003 ja 2010. Nyt Karin Havupuu-uutejuoman voitto tuli terveyskaupan kuluttajien valitsemana. Tuotetta voi hyvällä perusteella kutsua yhdeksi terveystuotealan klassikoksi. Karin Havupuu-uutejuomassa yhdistyy puhtaan suomalaisen luonnon tarjoamat raaka-aineet, lisäaineettomuus ja onnistunut tuotekehitys. Tuote saa runsaasti hyvää kuluttajapalautetta terveyskaupassa ja käyttäjät suosittelevat tuotetta myös tuttavilleen”, kertoo Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.
 
Ravintorenkaan menestystarina on hyvä esimerkki suomalaisen perheyrityksen sisusta ja kansanperinteen arvostamisesta sekä tuotekehityksestä ja tutkimustiedon hyödyntämisestä. Tahto, tieto ja luovuus synnyttävät yrittäjyyttä ja työpaikkoja – ja voivat samalla kohentaa myös kansanterveyttä.
 
 
Vuoden 2021 terveystuotealan valinnat julkistetaan TerveysSummit TV:ssä tiistaina 23.2. klo 18.00.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on valinnut jo vuodesta 1987 parhaat terveystuotealan tuotteet. Nykyisin sarjoja on kolme; vuoden terveystuote, vuoden superruoka ja vuoden hoitotuote. Useat voittajatuotteet ovat edelleen menestystuotteina markkinoilla, ja osasta on tullut alan klassikoita.
 
Tuotteet valitaan seuraavin kriteerein:
- takana on tutkimustietoa ja onnistunutta tuotekehitystä
- tuote on laadukas ja luotettava
- laaja positiivinen kuluttajapalaute
- tuote on terveystuotealan tavoitteiden ja hengen mukainen;
se soveltuu itsehoitotuotteeksi terveydestään huolehtivalle kuluttajalle
 
Vuoden 2021 terveystuote: Karin havupuu-uutejuoma (Ravintorengas Oy)
Karin Havupuu-uutejuoma valittiin vuoden 2021 terveystuotesarjan voittajaksi yleisöäänestyksellä Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton asiantuntijaraadin valitsemista finalistituotteista. Äänestys toteutettiin terveyskaupoissa ympäri Suomen. Karin Havupuu-uutejuomaa valmistaa kotimainen perheyritys, Ravintorengas Oy.
 
Karin Havupuu-uutejuoma valmistetaan nuoren luomumännyn kuoresta ja nilasta sekä puhtaasta lähdevedestä. Juomaa on valmistettu  jo vuodesta 1975 saakka Siikaisissa Kosken metsätilalla. Ainutlaatuisen valmistustavan ansiosta juomaan ei lisätä mitään säilöntä-, väri- tai lisäaineita. Se on markkinoiden ainoa luomulaatuinen havupuu-uutejuoma. Karin Havupuu-uutejuoman menestyksestä kertoo se, että tuote on valittu vuoden luontaiselintarvikkeeksi vuosina 2003 ja 2010 ja nyt vuoden 2021 terveystuotteeksi Suomessa.
 
Vuoden 2021 superruoka: Rikas Ahiflower-öljy (bertil’s health oy)
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton hallituksesta koostunut asiantuntijaraati valitsi bertil’s health oy:n Rikas Ahiflower ® -öljyn vuoden 2021 superruoka-sarjan voittajaksi.
 
bertil’s health oy:n Rikas Ahiflower ®-öljy sisältää peltorusojuuren (Buglossoides arvensis) siemenistä puristetun öljyn lisäksi luomulaatuista oliiviöljyä. Rikas Ahiflower ® -öljyssä on ainutlaatuisen monipuolinen rasvahappokoostumus. Ahiflower-öljyn sisältämästä omega-3-sarjan alfalinoleenihaposta elimistömme muokkaa nelinkertaisen määrän sydämelle tärkeää EPA:a verrattuna pellavansiemenöljyyn. Ahiflower®-öljyssä on runsaasti jättihelokkiöljystä tuttua gammalinoleenihappoa (GLA) sekä omega-3-sarjan stearidonihappoa, jota ei tavata muissa kasviöljyissä yhtä suuria määriä. Neutraalin makunsa ansiosta Rikas Ahiflower ®-öljy sopii nautittavaksi sellaisenaan tai lisättynä esimerkiksi jogurttiin, viiliin, puuroon, salaattiin.
 
Vuoden 2021 hoitotuote: Copper inside kuparimaski (Immitec Sverige Ab)
Terveyskaupan ammattilaiset valitsivat Immitec Sverige Ab:n Copper inside -kuparimaskin vuoden 2021 hoitotuotteeksi.
 
Immitec Sverige Ab:n maahantuoma Copper Inside -kuparimaski on täysin uusi innovaatio, jossa yhdistyy kuparioksidin antiviraalinen ja antimikrobinen teho sekä fysikaalinen suojaus. Copper Inside -kuparimaski on CE-luokan 1 lääkinnällinen laite, saksalaisen TUV:n tarkastama ja testaama sekä FDA:n hyväksymä kirurginen suunenäsuojain. Käytön jälkeen Copper Inside -kuparimaskia ei pestä. Copper Inside -kuparimaski on kuparioksidin mikrobeja ja viruksia tuhoavan/inaktivoivan vaikutusten vuoksi hygieenisempi pidemmässäkin käytössä.
 
Ryhmäkuvassa oikealta Sanna Herttu-Laiho (Ravintorengas Oy), Juha Sihvonen (bertil’s health oy), Mika Cederberg (Immitec), Onerva Pekkonen (Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto) ja Mika Rönkkö (Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto).

Vuoden 2021 terveystuotealan valintojen julkistustilaisuus TerveysSummit TV:ssä AlfaTV-kanavalla tiistaina 23.2. klo 18.00.

Suomessa vietetään 23.1.2021 ensimmäisen kerran Luontaishoitojen päivää. Luontaishoitojen päivän tarkoitus on tuoda kansalaisille lisää tietoa ja ymmärrystä jo laajasti suomalaisten käytössä olevista luontaishoidoista.
 
Luontaishoitojen päivän kunniaksi on julkaisu kolmiosainen keskustelusarja, jossa neljä luontaishoitojen parissa toimivaa vaikuttajaa ja järjestöaktiivia keskustelee luontaishoitoihin liittyvistä teemoista.
 
Keskustelijoina ovat Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n toiminnanjohtaja Anna Sofia Nevanlinna, Suomen Terveysjärjestö STJ ry:n puheenjohtaja Merja Lindström, Luontaishoitoalan Foorumi ry:n puheenjohtaja Ilkka Westman ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.
 
Luontaishoitojen päivän keskustelusarjan 1. osassa keskustellaan Luontaishoitojen päivän syntyideasta, luontaishoitojen medianäkyvyydestä, luontaishoitojen yhteiskunnallisesta asemasta, toimialaselvityksen tarpeesta, luontaishoitojen käyttäjistä sekä lääkärien suhtautumisesta potilaisiin, jotka käyttävät luontaishoitoja. Kesto 21:54 min.
Keskustelu katsottavissa Youtubesta: https://youtu.be/4WKbRyv-XB8
 
Luontaishoitojen päivän keskustelusarjan 2. osassa keskustellaan luontaishoidoista käytettävistä termeistä, luontaishoitojen käyttäjien motiiveista, luontaishoitojen asemasta käypä hoito -suosituksissa, Maailman terveysjärjestön tavoitteista ja luontaishoitojen integraatiosta osaksi virallisia terveydenhoidon rakenteita. Kesto 19:46 min.
Keskustelu katsottavissa Youtubesta: https://youtu.be/ARjKVvsPoCc
 
Luontaishoitojen päivän keskustelusarjan 3. osassa keskustellaan Suomessa käytettävistä luontaishoidoista, koulutuksesta, Sveitsin päätöksestä integroida luontaishoitoja osaksi terveydenhoitoa, Euroopan parlamentin jäsenten järjestämästä luontaishoitojen seminaarista ja visioidaan luontaishoitojen integroimista osaksi terveydenhoidon järjestelmään Suomessa. Kesto 16:09 min.
Keskustelu katsottavissa Youtubesta: https://youtu.be/ylwJ88UDBuc
 
Luontaishoitojen teemapäivän tavoite on saada aikaan asiallista keskustelukulttuuria luontaishoidoista sekä syventää tietoutta mm. kuluttajien oikeudesta mennä luontaishoitoihin, ihmisten oikeudesta kertoa avoimesti terveydenhuollon ammattihenkilöille käyttämistään luontaishoidoista osana itsehoitoaan sekä koulutettujen ammatinharjoittajien oikeudesta tehdä työtä luontaishoitajana.