All Categories - TERVEYSKAUPAT

Luontaishoitojen päivän keskustelusarja

17/1/2021

Suomessa vietetään 23.1.2021 ensimmäisen kerran Luontaishoitojen päivää. Luontaishoitojen päivän tarkoitus on tuoda kansalaisille lisää tietoa ja ymmärrystä jo laajasti suomalaisten käytössä olevista luontaishoidoista.

Luontaishoitojen päivän kunniaksi on julkaisu kolmiosainen keskustelusarja, jossa neljä luontaishoitojen parissa toimivaa vaikuttajaa ja järjestöaktiivia keskustelee luontaishoitoihin liittyvistä teemoista.

Keskustelijoina ovat Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n toiminnanjohtaja Anna Sofia Nevanlinna, Suomen Terveysjärjestö STJ ry:n puheenjohtaja Merja Lindström, Luontaishoitoalan Foorumi ry:n puheenjohtaja Ilkka Westman ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Luontaishoitojen päivän keskustelusarjan 1. osassa keskustellaan Luontaishoitojen päivän syntyideasta, luontaishoitojen medianäkyvyydestä, luontaishoitojen yhteiskunnallisesta asemasta, toimialaselvityksen tarpeesta, luontaishoitojen käyttäjistä sekä lääkärien suhtautumisesta potilaisiin, jotka käyttävät luontaishoitoja. Kesto 21:54 min.
Keskustelu katsottavissa Youtubesta: https://youtu.be/4WKbRyv-XB8

Luontaishoitojen päivän keskustelusarjan 2. osassa keskustellaan luontaishoidoista käytettävistä termeistä, luontaishoitojen käyttäjien motiiveista, luontaishoitojen asemasta käypä hoito -suosituksissa, Maailman terveysjärjestön tavoitteista ja luontaishoitojen integraatiosta osaksi virallisia terveydenhoidon rakenteita. Kesto 19:46 min.
Keskustelu katsottavissa Youtubesta: https://youtu.be/ARjKVvsPoCc

Luontaishoitojen päivän keskustelusarjan 3. osassa keskustellaan Suomessa käytettävistä luontaishoidoista, koulutuksesta, Sveitsin päätöksestä integroida luontaishoitoja osaksi terveydenhoitoa, Euroopan parlamentin jäsenten järjestämästä luontaishoitojen seminaarista ja visioidaan luontaishoitojen integroimista osaksi terveydenhoidon järjestelmään Suomessa. Kesto 16:09 min.
Keskustelu katsottavissa Youtubesta: https://youtu.be/ylwJ88UDBuc

Luontaishoitojen teemapäivän tavoite on saada aikaan asiallista keskustelukulttuuria luontaishoidoista sekä syventää tietoutta mm. kuluttajien oikeudesta mennä luontaishoitoihin, ihmisten oikeudesta kertoa avoimesti terveydenhuollon ammattihenkilöille käyttämistään luontaishoidoista osana itsehoitoaan sekä koulutettujen ammatinharjoittajien oikeudesta tehdä työtä luontaishoitajana.

Faktantarkistuspyyntö Suomen Kuvalehdelle

2/1/2021

Teksti: Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Suomen Kuvalehti (31.12.2020) käsitteli luontaistuotteita otsikolla ”Lääkärit näkevät vastaanotoillaan luontaistuotteiden käytön nurjan puolen, vauriot lisääntyneet”. Juttu sisältää niin paljon virheitä ja virheellisyyksiä, että on välttämätöntä antaa palautetta Suomen Kuvalehdelle.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 60 prosenttia on käyttänyt terveys-, luontaistuotteita tai ravintolisiä 12 kk aikana ja 50 prosenttia kuukauden aikana (Kantar TNS. 2017). Joten Suomen Kuvalehden lukijoissakin on runsaasti näiden tuotteiden käyttäjiä.

Seuraan työni puolesta tiiviisti ravintolisiä koskevaa uutisointia Suomessa ja maailmalla. Suhtaudun vakavasti väitteisiin, jotka liittyvät elintarvikkeiden, kuten ravintolisien turvalliseen käyttöön ja mahdollisiin riskeihin. Näistä käydään keskusteluja Suomen viranomaisten kanssa, jotta sekä toimijat, että valvova viranomainen voivat kehittää toimintojaan.

Lähtökohtaisesti Suomen markkinoilla ei voi olla maksatoksisia tai vaarallisia kasveja tai ainesosia elintarvikemyynnissä, eikä siten myöskään markkinoilla ravintolisissä. Toki ulkomaisista verkkokaupoista kuluttaja voi tilata vaikka millaisia tuotteita. Näistä ulkomaisista verkkokaupoista tilattavista tuotteista pyritään kuitenkin varoittamaan monella tapaa ja esimerkiksi ”omalla vastuulla-”tiedotuskampanja on melko hyvin saanut lisättyä tietoisuutta.

Suomen Kuvalehti toteaa juttujensa yhteydessä, että ”laadukkaan tiedon ja punnittujen näkemysten tarve on nyt suuri. Suomen Kuvalehden tehtävä on kertoa asiantuntevasti ja ymmärrettävästi, mitä maailmassa tapahtuu. Näinä aikoina tällaisen työn arvo vain kasvaa. Tue laadukasta journalismia ja tilaa Suomen Kuvalehti.”

Pyysin (2.1.2021) jutun tehneeltä toimittajalta faktantarkistusta ja lisätietoja jutussa mainituista alla olevista asioista. Pyysin myös oikaisemaan faktantarkistuksen jälkeen Suomen Kuvalehden jutusta esiin tulevat virheellisyydet. Päivitän tätä kirjoitusta Suomen Kuvalehdeltä saamieni vastausten jälkeen.

1. Mihin tietoon tai tutkimukseen perustuu Suomen Kuvalehdessä esitetty väite, että ”Luontaistuotteiden aiheuttamat maksavauriot ovat kasvussa maailmanlaajuisesti”?

Rönkkö: Loogisesti ajatellen tämä voisi pitää paikkansa, sillä käytön yleistymisen myötä voisi toki olettaa, että myös erilaiset lieveilmiöt ja haitat lisääntyvät. Lieveilmiöihin pääsee tarttumaan, kun ilmiön taustalla oleva tieto saadaan analysoitua. Ravintolisien suosio on toki kasvanut maailmanlaajuisesti, mutta on mielenkiintoista nähdä, millaiseen tutkimustietoon Suomen Kuvalehti perustaa väitteensä siitä, että luontaistuotteiden aiheuttamat maksavauriot olisivat kasvussa maailmanlaajuisesti. Markkinoilla maksatoksiset elintarvikkeet eivät voi säilyä, sillä sellaiset tuotteet vedetään välittömästi pois. Jos kyse olisi kuluttajien elintarvikkeiden väärästä käytöstä, niin sitten siihen tulisi reagoida tiedotuksella ja käytön oikealla opastuksella.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

2. Mitä ravintolisien ainesosia näissä (maksahaitta) tutkimuksissa on noussut esiin?

Rönkkö: Tällainen tutkimus auttaisi kartoittamaan esim. ainesosia, joihin olisi syytä viranomaisten kanssa pohtia EU:n alueen yhteisiä valvontatoimenpiteitä tai huomioida tällaisessa tutkimuksessa esiin nousseet ainesosat, joiden käyttöön voidaan lainsäädännöllä puutua.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

3. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Toisinaan joudutaan maksansiirtoon”. Otsikon ingressissä Suomen Kuvalehti viittaa myös elimen pettämiseen ja tehohoitoa vaatineeseen ravintolisien tai kasvirohdosvalmisteiden käyttöön.

Tiedustelenkin Suomen Kuvalehdeltä, että
-Kuinka monta varmistettua ravintolisien tai kasvirohdosvalmisteiden käytöstä johtunutta maksansiirtoa on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tehty Suomessa?
-Kuinka monta varmistettua ravintolisien tai kasvirohdosvalmisteiden käytöstä johtunutta tehohoitoa vaatinutta tapausta Suomessa on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan?
-Onko näiden maksansiirtojen osalta selvitetty, mistä ravintolisästä tai kasvirohdosvalmisteesta on ollut kyse? Onko tuote ostettu Suomesta vai ulkomailta? Onko käytössä noudatettu annostusohjetta?

Rönkkö: Tieto maksansiirtoon johtaneista tapauksista on tärkeä, sillä Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton tiedossa ei ole yhtään varmistettua tapausta, jossa suomalaisesta kaupasta, laillisesti valmistettu ja annostusohjeen mukaisesti käytetty ravintolisä tai kasvirohdosvalmiste olisi aiheuttanut vakavan maksansiirtoon johtaneen tapauksen.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

4. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan että ”Tavallisimmat maksavaurioiden aiheuttajat ovat ihmiselimistölle tärkeitä ainesosia, joita on käytetty liikaa. Sellaisia ovat folaatti, joka kuuluu B-vitamiineihin, mineraaleista ja alkuaineista rauta, kalsium ja kalium.”

Rönkkö: Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, onko näiden ravintoaineiden ravintolisäkäytössä aiheutuneita maksavaurioita tapahtunut Suomessa vai mistä tieto peräisin? Jos tapaukset ovat tapahtuneet Suomessa, onko näistä tehty ilmoitus Fimealle tai Ruokavirastolle? Jos tapaus on voitu yksilöitä tiettyyn ravintolisään, niin onko tuote vedetty pois markkinoilta, jos maksavaurio on syntynyt ohjeen mukaisen käytön jälkeen?

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

5. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Kasviyrtteihin perustuvia valmisteita ovat esimerkiksi Herbalife, Hydroxycut ja Airbone, joita käytetään kehonmuokkaukseen.”

Rönkkö: On hyvin tiedossa, että Herbalife on kansainvälinen verkostomarkkinointiyritys, jolla on valikoimissa lukuisia eri ravintolisiä. Sen vielä ymmärtäisin, että yksittäinen Herbalife-tuote olisi vedetty pois markkinoilta, mutta Suomen Kuvalehden väite antaa ymmärtää, että kyse on Herbalife-tuotteista kokonaisuudessaan. Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, että mihin Herbalife-yrityksen ravintolisään tai ravintolisiin artikkelissa viitataan?

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

6. Samassa kohdassa artikkelissa Suomen Kuvalehti mainitsee Hydroxycut-nimisen tuotteen ja toteaa, että ”Hydroxycut vedettiin Suomessa pois markkinoilta vuonna 2009, mutta sitä hankitaan edelleen ulkomailta.”

Rönkkö: Herää epäilys siitä, että tietääköhän Suomen Kuvalehden toimittaja, että Hydroxycut on tuotenimi, jolla on useita eri valmistajia ja markkinoijia. Näiden Hydroxycut-nimisten tuotteiden koostumus vaihtelee valmistajan mukaan. Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, että minkä valmistajan edelleen tilattavissa olevaan Hydroxycut -tuotteeseen jutussa viitataan?

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

7. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Aasian maissa vihreä teeuute, ginseng, musta cohosh ja kiinalaiset yrtit ovat merkittävimmät maksavaurioiden aiheuttajat.”

Rönkkö: Ei varmaankaan epäselvää, että kiinalaiset rohdokset ovat jopa tuhansia eri rohdoksia käsittelevä laaja joukko kasveja. Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, että mihin kiinalaisiin maksavaurioita aiheuttaviin kasveihin jutussa viitataan?

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

8. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Länsimaissa miehillä suurin riski ovat kehonrakennustuotteet, jotka sisältävät niin kutsuttuja toisen sukupolven anabolisia steroideja. Niiden käyttäjät ovat yleensä nuoria miehiä.”

Rönkkö: Taustatietojen selvittämisen yhteydessä toimittajan olisi tullut ottaa huomioon, että anabolisten aineiden käyttäminen ravintolisien ainesosissa on kielletty. Siksi tiedustelinkin Suomen Kuvalehdeltä, että minkä nimisiin tai mitä ainesosia sisältäviin Suomen markkinoilla tai ulkomailla ravintolisinä myynnissä oleviin kehonrakennustuotteisiin jutussa viitataan?

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

9. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, ”Luontaistuotteiden sisältöä ei ole määritelty lainsäädännössä; muiden ravintolisien tavoin ne katsotaan elintarvikkeiksi.”

Rönkkö: Väite on outo, sillä Suomen Kuvalehden jutussa on haastateltu ylitarkastaja Anna Mizrahia Ruokavirastosta. Mizrahi toteaa, että ”Yrityksen, joka tuo ravintolisän markkinoille, on oltava varmistunut siitä, että tuote täyttää lainsäädännön vaatimukset ja on turvallinen.” Mizrahi jo kertoo, että luontaistuotteiden valmistajan on huolehdittava tuotteiden lainmukaisuudesta. Miten Suomen Kuvalehti voi väittää, että ”Luontaistuotteiden sisältöä ei ole määritelty lainsäädännössä”, kun viranomainen jutussa juuri kertoi, että lainsäädännön vaatimukset tulee täyttyä ja tuotteiden tulee olla turvallisia. Luontaistuotteiden, kuten ravintolisien tai kasvirohdosvalmisten sisältöä on tarkoin määritelty lainsäädännössä ja näiden tuotteiden valmistusta koskevat säädökset ovat harmonisoitu yhtenäiseksi EU-alueella. Siksi tiedustelinkin Suomen Kuvalehdeltä, mihin tietoon tämä Suomen Kuvalehden väite perustuu? Kohta pyydetään oikaisemaan, jos faktantarkistuksen jälkeen se katsotaan tarpeelliseksi.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

10. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan Fimean ylilääkäri Eeva Sofia Leinosen sitaattina, että ”Ravintolisät on tarkoitettu joko täydentämään tai tukemaan elimistön normaalia toimintaa.”

Rönkkö: Sitaatti on outo, sillä ei ravintolisä voi täydentää elimistön normaalia toimintaa. Ravintolisät on tarkoitettu joko täydentämään RAVITSEMUSTA tai tukemaan elimistön normaalia toimintaa. Ravintolisillä voi SIIS olla fysiologinen tai ravitsemuksellinen ominaisuus. Tämä ravintolisien ominaisuus on mainittu myös ravintolisädirektiivissä (2002/46/EY). Kohta pyydetään oikaisemaan Suomen Kuvalehdessä.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

11. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Jos tuotteen mainostetaan olevan ”hyväksi silmille” tai ”hermoston hyvinvoinnille”, väitteet eivät välttämättä perustu tutkimustietoon.”

Rönkkö: Ruokaviraston sivulla kuitenkin todetaan, että ”EU:ssa on lainsäädännöllä luotu yhteiset pelisäännöt siitä, minkälaisia väitteitä elintarvikkeista saa esittää. Kaikessa elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä saa käyttää vain hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Kaikkien terveysväitteiden taustalla oleva tieteellinen tutkimus arvioidaan etukäteen. Vain sellaiset väitteet hyväksytään käyttöön, joilla on vahva tieteellinen näyttö tukenaan.” Kohta pyydetään oikaisemaan, jos faktantarkistuksen jälkeen se katsotaan tarpeelliseksi Suomen Kuvalehdessä.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)

Faktantarkistuspyyntö on lähetetty (2.1.2021) toimittaja Miina Leppäselle ja tiedoksi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoskelle. Päivitän Suomen Kuvalehdeltä saamani vastaukset tähän Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton blogikirjoitukseen.

Täydentävien hoitojen järjestöt hämmästelevät Kokoomuksen ns. puoskarilaki-hanketta

21/12/2020

Kokoomuksen nuoriso-, nais- ja opiskelijajärjestöt tekivät yhteisen kannanoton ns. puoskarilain säätämisestä ja kokoomuslainen lääkärikansanedustaja Mia Laiho Eduskunnassa lakialoitteen samasta asiasta. Kokoomusjärjestöt kertovat, että ”hallituksen tulee ryhtyä välittömästi valmistelemaan lainsäädäntökokonaisuutta vaihtoehtohoitojen sääntelystä.”

Tasan kaksi vuotta sitten kokoomuksen lääkärikansanedustaja Sari Raassina teki vastaavan täydentävien hoitojen rajoituksiin ja kieltoihin tähtäävän lakialoitteen, mutta sen eteneminen raukesi kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Kaksi erillistä terapeuttilakihanketta aiheuttaa hämmennystä

Täydentävien hoitojen järjestöt hämmästelevät Kokoomusjärjestöjen vahvaa ulostuloa asiassa ja tuoretta lakialoitetta, sillä sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistyi vuoden 2020 alussa hallitusohjelman mukainen hanke, jossa täydentävien hoitojen sääntelyasiaa on ryhdytty selvittämään. Tähän ministeriön hankkeeseen ovat saaneet osallistua myös täydentävien hoitojen järjestöt.

Täydentävien hoitojen järjestöissä suhtaudutaan epäilevästi Kokoomuksen lakialoitteeseen ja varsinkin sen päällekkyys jo käynnissä olevan ministeriön hankkeen kanssa herättää hämmennystä.

Toimialaselvityksellä ajantasaista ja oikeaa tietoa täydentävistä hoidoista

Täydentävien hoitojen järjestöt toivovat, että täydentävistä hoidosta tehdään toimialaselvitys, jolla selvitetään täydentävien hoitojen nykyinen tilanne Suomessa. Toimialaraportissa voidaan muun muassa kuvata täydentävien hoitojen toimialan rakenne, toimialan määritelmiä, kytkeytyminen muihin toimialoihin, kuvata toimialan hoitoja, toimialan kehitystä ja näkymiä, trendejä, kansainvälisyyttä ja laajemmin toimialan suurimpia hoitomuotoja, toimialan yrityksien kannattavuutta ja työllistävyyttä, toimialan asemaa ja merkitystä.

Runsas miljoona suomalaista käyttää täydentäviä hoitoja. Suomessa arvioidaan olevan 6.000–8.000 koulutettua täydentävien hoitojen ammatinharjoittajaa, näistä suuri osa toimii ammatissaan yrittäjinä.

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Ruokavirastosta tehty kantelu loppusuoralla

4/12/2020

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry teki Ruokaviraston toiminnasta kantelun 7.5.2020, koska oli tullut ilmi, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan valvontahankkeen aikana maalis-huhtikuussa 2020 kuntien terveystarkastajat olivat vaatineet elintarvikealan toimijoita poistamaan sosiaalisen median kanavistaan tai internet-sivuiltaan tieteellisiä tutkimuksia.

Kuntien valvontahankkeessa tulkittiin, että tieteellinen tutkimus voi olla myynnin edistämistä ja lääketieteellinen tutkimus lääkinnällinen väite.

Elintarvikevalvonnan piirissä olevilta toimijoilta kiellettiin jakaa eteenpäin sosiaalisen median kanavissa ainakin seuraavia tieteellisiä tutkimuksia ja tiedekirjoituksia:

-Helsingin yliopiston uutislinkkiä Helsingin ylipiston Harri Hemilän ja Sydneyn yliopiston Elizabeth Chalkerin katsauksesta, jossa todettiin, että C-vitamiini voi lyhentää vakavasti sairaiden potilaiden hengityskonehoidon kestoa.

-Tutkimusuutislinkkiä kiinalais-amerikkalaisen lääkärin tohtori Richard Chengin tutkimusartikkelia suonensisäisen (iv) C-vitamiinin käyttöönotosta vakavasti sairaille koronaviruspotilaille.
(Huom! Kyseinen tutkimus on lääketutkimus, sillä suonensisäisen (iv) C-vitamiinin käyttö on sairaalahoidossa annettavaa lääkehoitoa)

Lisäksi lääkäri Päivi Mäkeläisen blogikirjoitusta, jossa käsiteltiin ohjeita virusinfektioiden ennaltaehkäisyyn

sekä kirurgian tohtori Matti Tolosen kirjoituksia muun muassa D-vitamiinivajeesta koronapotilailla

Ruokavirasto salasi kunnan valvojille pidetyn koulutusaineiston sisältöä
Kunnan valvonnasta tieteellisten tutkimuksen jakamista koskevaa kieltoa toimijoille perusteltiin Ruokaviraston ohjeistuksella, joka oli nähtävästi ollut esillä Ruokaviraston 26.3.2020 yli 200 valvojalle pidetyssä koulutuksessa. Myöhemmin Ruokavirasto salasi osan kyseisen koulutuksen materiaalista ja kieltäytyi luovuttamasta tietoa koulutuksessa esillä olleista esimerkeistä. Lisäksi Ruokavirasto kiisti, että kyseessä olisi uudenlainen tulkinta.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry ei kuitenkaan aikaisemmin ollut törmännyt tilanteeseen, jossa kunnan elintarvikevalvonta vaatii elintarvikevalvonnan piirissä olevia toimijoita poistamaan sosiaalisen median kanavistaan tieteelliseen tutkimukseen johtavia linkkejä kunnan valvonnassa esiin tulleiden tapausten kaltaisesti.

Ruokaviraston tulkinnan ydinongelma
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry:n mielestä on tärkeä ymmärtää ja huomioida, että Ruokaviraston tulkinnan ongelmallisuus ei liity tilanteeseen, jossa kyse on tuotemainonnasta, sillä siltä osin elintarvikelainsäädäntö on selkeä.

Kantelussa käsitelty Ruokaviraston tulkinta voidaan kiteyttää seuraavaan lauseeseen: Jos yritys valmistaa, maahantuo tai markkinoi vitamiinia tai jotain muuta ravintoainetta sisältävää elintarviketta, ei yritys saa jakaa missään kanavassaan tietoa tieteellisistä tutkimuksista, jotka liittyvät tämän vitamiinin tai ravintoaineen lääketieteellisiin vaikutuksiin Tulkinta koskee myös suullista viestintää ja terveydenhuollon ammattihenkilöille annettavaa tietoa.

Ruokaviraston tulkinta koskee kaikkia elintarvikevalvonnan piirissä olevia toimijoita, joten tulkinnan vaikutukset ja valvonnassa tehdyt linjaukset saattavat osoittautua myöhemmin hyvin ongelmallisiksi ja arvaamattomiksi. Nähtävästi tulkinnan vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisiin ei ole vielä kaikilta osin ymmärretty. Ruokavirasto on itsekin myöntänyt, että elintarvikevalvontaviranomaiset eivät pysty kaiken kattavasti valvomaan esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusmateriaaleja tai ammattilehtiä.

Jokainen voi itse lyhyellä nettihaulla havaita, että lähes kaikki merkittävät elintarvikealan yritykset jakavat lääketieteellisiäkin tutkimustietoja ravintoaineista, joten on selvää, että Ruokaviraston tulkintaa ei joko ole aikaisemmin valvottu tai noudatettu. Tämä havainto vahvistaa sitä epäilystä, että tulkinta on uudenlainen.

Ruokaviraston linjauksen mukaan käytännössä kaikki yrityksen viestintä on markkinointia. Tällä linjauksella esimerkiksi kansainvälisessä julkisessa tietokannassa julkaistu tieteellinen tutkimus yksinään käsiteltynä muuttuu elintarvikevalvonnan piirissä olevan toimijan viestinnässä markkinoinniksi. Näin lavea tulkinta antaa viranomaiselle lähes rajattomat mahdollisuudet rajoittaa ja kieltää elintarvikealan toimijan ja toiminnassa mukana olevan yksityishenkilön sananvapautta, joka liittyy esimerkiksi ravintoaineiden lääketieteellisiin tutkimuksiin.

Elintarvikelainsäädännöstä (direktiivit, lait, hallituksen esitykset) ei löydy mitään sellaista, mikä tukisi Ruokaviraston näkemystä siitä, ettei elintarvikevalvonnan piirissä oleva toimija saisi näin tiukoin rajoituksin jakaa tieteellisiä tutkimuksia omassa viestinnässään. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry:n näkemyksen mukaan tällaisen lähes kategorisen kiellon antaminen on hallintolain ja lainkäytön periaatteiden vastaista. Tulkinta rajoittaa merkittävästi yrityksien sananvapautta liittyen tieteellisten tutkimustietojen käsittelyyn omassa viestinnässään ja toiminnassaan.

Ruokaviraston tulkintaa käytännössä mahdoton valvoa
Tutkimustiedon jakaminen on osa elintarvikealan toimijoiden viestintästrategiaa ja tiedon määrä on niin valtava, että Ruokaviraston tulkintaa on käytännössä lähes mahdoton valvoa kunnissa etenkin niin, että valvonta kohtelee kaikkia toimijoita tasapuolisesti. On selvää, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan valvontaoperaation aikana tehty linjaus koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita myös poikkeustilan jälkeisenä aikana.

Myöhemmin epätasapuoliseksi koettu valvonta saattaa johtaa runsaisiin ilmiantoihin ja aiheuttaa häiriöitä markkinoilla. Lisäksi mahdollisesti vain kansalliseksi jäänyt tulkinta saattaa johtaa kanteluihin Euroopan komissioon ja turhiin oikeudenkäynteihin

Otettiinko uudenlainen viranomaistulkinta käyttöön poikkeustilanteessa?
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry:llä on vahva epäilys siitä, että Ruokavirasto on ohjeistanut uudenlaisen tulkinnan kuntien elintarvikevalvontaan 26.3.2020 eli hieman sen jälkeen, kun Valtioneuvoston julistama poikkeustila on tullut Suomessa voimaan 18.3.2020. Uudenlaisen tulkinnan poikkeustilan valvontahanke kohdistui vain pieneen joukkoon elintarvikealan toimijoita.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry:n tiedossa ei ole, että muissa EU:n jäsenmaissa elintarvikealan valvonnan piirissä olevilta toimijoilta olisi kielletty tai rajoitettu tieteellisten tutkimusten jakamista. Suomessa keväällä 2020 esiin tulleella tavalla. Myöskään loppukeväästä 2020 Euroopan Komission organisoiman yhteiseurooppalaisen valvontahankkeen (Co-ordinated Control Plan) hanketiedoista ei käy ilmi, että valvonnan aikana olisi ohjeistettu puuttumaan tieteellisten tutkimusten jakamiseen.

Ruokavirastosta tehty kantelu loppusuoralla
Ruokavirasto antoi oikeuskanslerille oman selvityksensä asiasta 29.10.2020. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry on 4.12.2020 antanut vastineen Ruokaviraston selvitykseen ja seuraavaksi oikeuskanslerinvirasto antanee ratkaisunsa asiassa.

Luontaishoitojen päivä 23.1.

16/11/2020

Luontaishoidot saavat oman vuotuisen teemapäivän Suomeen ensimmäistä kertaa 23. tammikuuta 2021. Tarkoitus on tuoda kansalaisille lisää tietoa ja ymmärrystä jo laajasti suomalaisten käytössä olevista hoidoista, joilla on monta nimeä luontaishoitojen lisäksi kuten täydentävät hoidot, vaihtoehtoiset hoidot, CAM-hoidot (complementary and alternative medice) ja Hyve-hoidot (hyvinvointia ja terveyttä edistävät hoidot).

Oman teemapäivän luominen on tärkeä askel kohti asiallisempaa keskustelukulttuuria sekä mahdollisuus syventää tietoutta mm. kuluttajien oikeudesta mennä luontaishoitoihin, ihmisten oikeudesta kertoa avoimesti terveydenhuollon ammattihenkilöille käyttämistään luontaishoidoista osana itsehoitoaan sekä koulutettujen ammatinharjoittajien oikeudesta tehdä työtä luontaishoitajana.

Luontaishoitojen päivää lanseeraavassa suunnitteluryhmässä ovat mukana Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n lisäksi Suomen Terveysjärjestö STJ ry, Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry.

#luontaishoitojenpäivä #hyvinsanottu

Maailman kasvisruokapäivä 1.10.

29/9/2020

Kasvisruokavalion, marjojen, hedelmien ja juuresten ystävien määrä kasvaa kaiken aikaa. Toisilla syinä ovat terveysperusteiset valinnat ja parempi elämänlaatu, toisilla tavoitteet ovat eettiset ja liittyvät enemmän arvomaailmaan. Syynä voi olla myös ekologiset ja eläinsuojelulliset perusteet.

Kasvikunnan raaka-aineisiin pohjautuvan ruokavalion toteuttaminen vaatii perehtymistä ja tiedon-hankintaa, jotta ruoasta saisi paitsi hyvänmakuista myös ravintosisällöltään oikeanlaatuista. Kun ryhtyy toteuttamaan kasvisruokavalintoja arkiruokailussa ei riitä, että jättää lautaseltaan pois lihan ja syö sen muun, mitä ennenkin. Tiedon ja opastuksen merkitys korostuu, kun teemme muutoksia jo rutiiniksi muodostuneissa ruokavalinnoissamme. Oikein ja harkitusti toteutetut muutokset ruokavalinnoissa antavat nopeita, mutta myös pysyviä tuloksia, jotka lisäävät motivaatiota siirtyä yhä terveellisempään ruokavalioon. Kun saat tietoa kasvikunnan raaka-aineiden helppoudesta ja terveellisyydestä, voit tehdä onnistuneempia ruokavalintoja.

Kasviruokavalio paremman terveyden tukena

Kasvisten terveellisyyttä ei enää kyseenalaisteta ja useat ravitsemustieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä tai niistä kokonaan koostuva ruokavalio on terveellisin tapa syödä. Lisäksi on todettu, että kasvisruokavalio ehkäisee länsimaissa yleistyneitä elintasosairauksia kuten sydän - ja verisuonitauteja, syövän sekä diabeteksen riskiä. Kasvisruokavaliota noudattamalla on myös helpompi hallita painoaan. Riski kärsiä ylipainosta on kasvisyöjillä puolet pienempi kuin sekaruokavaliota nauttivilla. Varmaa on myös se, ettei kaikkia kasvisten hyviä ominaisuuksia vielä täysin tunneta.

TAIMI-koulutus Oy ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ovat julkaisseet "Terveyttä pirteyttä keveyttä kasvisruokavaliosta"- oppaan, jonka tarkoitus on antaa tietoa oikean kasviruokavalion koostamisessa ja osoittaa käytännönläheisesti miten voi valmistaa helppoja, nopeita ja terveellisiä kasviruoka-aterioita.

Toivomme, että suomalaiset lisäisivät kasvisravinnon osuutta päivittäisessä ruokavaliossaan.

Maailman kasvisruokapäivää (World vegetarian day) vietetään 1.10.

Ilmaisen oppaan voi ladata TÄSTÄ

Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Kantelu Ruokavirastosta oikeuskanslerille

7/5/2020

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on jättänyt 7.5.2020 oikeuskanslerinvirastoon kantelun Ruokaviraston tulkinnasta, joka liittyy tieteellisten tutkimusten jakamiseen.

Liittoon tuli huhtikuun 2020 alussa useita yhteydenottoja jäsenyrityksiltä ja myös ei-jäsenyrityksiltä, joissa kerrottiin, että kunnan terveystarkastaja on vaatinut elintarvikealan toimijaa poistamaan sosiaalisen median kanavastaan tai internet-sivuiltaan tieteellisiä tutkimuksia. Toimijat joutuivat poistamaan sosiaalisen median kanavistaan muun muassa koronaan liittyviä vitamiinitutkimuksia ja linkkejä lääkäreiden kirjoituksiin, jotka liittyivät vastustuskykyyn tai vitamiineihin.

Toimijoille vaatimusta on perusteltu Ruokaviraston ohjeistuksella, jossa tieteellinen tutkimus tulkitaan myynnin edistämiseksi ja lääketieteellinen tutkimus lääkinnälliseksi väitteeksi. Ruokaviraston tulkinnasta nousi kohu ja useat eri tahot ottivat kantaa uudenlaiseksi tulkinnaksi koettuun viranomaisen ohjeistukseen. Ruokavirasto on kiistänyt, että kyseessä olisi uusi tulkinta.

Ruokaviraston tulkinnan vaikutukset ja valvonnassa tehdyt linjaukset saattavat osoittautua myöhemmin hyvin ongelmallisiksi ja arvaamattomiksi. Tieteellisiä tutkimuksia koskeva linjaus koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita, vaikka sitä korona-ajan valvonnan yhteydessä nähtävästi on sovellettu vain pieneen joukkoon elintarvikealan toimijoita.

Tieteellisiä tutkimuksia koskeva tulkinta koskee myös terveydenhuollon ja vähittäiskaupan ammattilaisille annettavaa aineistoa. Lisäksi tulkinta koskee yksityishenkilönä elintarvikealan ammatinharjoittajaa, elintarvikealan yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöä sekä jokaista, joka saa palkkion tai korvauksen elintarvikealan yritykseltä (mm. bloggarit, asiantuntijat, luennoijat jne). Tulkinta koskee myös suullista viestintää.

Oikeuskanslerilta pyydetään linjausta ja kannanottoa muun muassa seuraaviin asioihin:

Sananvapaus
Ruokaviraston tulkinta koskee sähköisen ja kirjallisen viestinnän lisäksi muun muassa suullista viestintää. Ruokaviraston mukaan tieteellisten tutkimusten rajoitukset koskevat kaikkia yksityishenkilöitä, joilla on työsuhde elintarvikealan yritykseen tai jotka toimivat elinkeinonharjoittajina. Kiellot ja rajoitukset koskevat näitä henkilöitä nähtävästi myös työajan ja työpaikan ulkopuolella. Rajoittaako tieteellisten tutkimuksen viestimistä koskeva tulkinta elintarvikealan yrityksessä työsuhteessa toimivan henkilön tai elinkeinonharjoittajan sananvapautta aiheettomasti ja ylittääkö Ruokavirasto tältä osin toimivaltansa?

Eri ministeriöiden ja viranomaisten hallinnonalat
Ylittääkö Ruokavirasto ja sitä ohjaava maa- ja metsätalousministeriö toimivaltuutensa ottaessaan valvontaansa kantelussa kuvatun tulkinnan mukaisen terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun aineiston? Ylittääkö kunnan elintarvikevalvonta toimivaltuutensa valvoessaan terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitettua aineistoa?

Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen
Kantelun tekijän mukaan koronaepidemian aiheuttamaa poikkeustilaa ei tulisi käyttää uudenlaiseksi koettujen tulkintojen käyttöönottoon. Kantelua varten tehdyt muutamat selvitykset osoittavat, että elintarvikealan toimijat hyvin laajasti ja yleisesti jakavat viestinnässään tieteellisiä tutkimuksia. Joko tieteellisiin tutkimuksiin liittyvää tulkintaa ei ole noudatettu tai sitä ei ole juurikaan valvottu aikaisemmin.
Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että kaikkia saman hallinnon kanssa asioivia kohdellaan tasapuolisesti. Oikeuskansleria pyydetään ottamaan kantaa, onko Ruokavirasto tältä osin noudattanut hallintolakia ja kohdellut toimijoita tasapuolisesti, kun se on mahdollisesti puuttunut poikkeusoloissa toteutetussa valvonnassa vain pienen toimijajoukon tieteellisten tutkimusten jakamiseen ja samalla vuosikausia sallinut vastaavien tieteellisten tutkimusten jakamisen muilta elintarvikealan toimijoilta?

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi

Lehdistötiedote TÄSTÄ.

Tieteellisiin tutkimuksiin liittyvät kiellot muuttavat Suomen elintarvikealaa pysyvästi

1/5/2020

Kohua herättänyt Ruokaviraston tulkinta tieteellisten tutkimuksien jakamisen rajoituksista ja kielloista herättää edelleen epätietoisuutta elintarvikealan toimijoiden piirissä. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tiedusteli 9.4. Ruokavirastolta mm. koskeeko tulkinta myös elintarvikealan toimijoiden suullista viestintää ja yrityksien työntekijöitä yksityishenkilöinä. Kyllä koskee, selviää Ruokaviraston 29.4. liitolle lähettämästä viranomaiskirjeestä. (Viranomaiskirje on luettavissa tästä).

Viranomaiskirjeestä ilmenee, että elintarvikkeiden markkinointi on valittu yhdeksi kansalliseksi elintarvikkeiden painopisteeksi vuodelle 2020. Viranomaisen tavoitteena on lisätä ja yhtenäistää valvontaa ja näin osaltaan varmistaa elintarvikealan toimijoiden tasavertainen kohtelu.

Tieteellisten tutkimusten jakamisen kieltämisestä noussut kohu on nähtävästi tullut viranomaiselle yllätyksenä. Nyt maaliskuun lopulla kuntien valvontaan annettua valvontaohjeistusta perustellaan jo vuonna 2011 tehdyllä linjauksella.

Lyhyt selvitystyö osoittaa, että Ruokaviraston (aik. Eviran) 2011 tekemää linjausta ei kuitenkaan ole noudatettu tai valvottu, sillä lähes kaikki suuret suomalaiset elintarvikealan toimijat kertovat edelleen tieteellisistä tutkimuksista, jotka liittyvät heidän valmistamiin elintarvikkeisiin. Tunnetut suuryritykset jakavat tieteellistä tutkimustietoa muun muassa ksylitolin vaikutuksesta lasten korvatulehduksiin, kasvistanolin vaikutuksia astmaatikkojen oireisiin, kalsiumin vaikutusta osteoporoosin ehkäisyyn jne.

Kohu Ruokaviraston tulkinnasta nousi huhtikuun 2020 alussa, kun kunnan valvojat vaativat koronaan ja vastustuskykyyn liittyvien vitamiini- ja muiden tutkimuksien sekä lääkärien kirjoittamien artikkeleiden poistamista yrityksien sosiaalisen median kanavista ja nettisivuilta.

Tuore viranomaiskirje auttaa osaltaan hahmottamaan tulkinnan vaikutuksia ja tuo esille uusia yllättäviäkin vaikutuksia. Tulkinta tulee nimittäin ulottumaan yksityishenkilöihin saakka ja tulee rajoittamaan varsinkin elintarvikeyritykseen työsuhteessa olevien henkilöiden sananvapautta.

Suullinen viestintä
Ruokaviraston (29.4.) kirjeessä todetaan, että tieteellisiin tutkimuksiin liittyvä tulkinta koskee myös suullista viestintää. Käytännössä tämä asettaa hyvin tiukat rajat keskusteluille, joissa elintarvikevalvonnan piirissä oleva toimija kertoo tieteellisistä tutkimuksista. Kaikki lääketieteellisiä tutkimuksia koskevat keskustelut ovat käytännössä kiellettyä.

Tulkinnan käytännön vaikutuksia ja laajuutta on vielä vaikea arvioita. Elintarvikevalvojalta voi tiedustella rajoituksista tarkemmin, jos toimii elintarvikkeiden parissa esimerkiksi asiakaspalvelussa, kuluttajaneuvonnassa, kouluttajana tai tutkijana toimien samalla yrityksen edustajana.

Koulutustilaisuudet ja seminaarit
Ruokaviraston tulkinta koskee suullista viestintää myös terveydenhuollon ammattilaisille. Terveydenhuollon ammattilaisille sunnatuissa koulutustilaisuuksissa tai seminaareissa elintarvikealan toimija voi kertoa valmistamistaan, markkinoimistaan tai jakelemistaan elintarvikkeista vain rajallisesti tieteellisistä tutkimuksista. Lääketieteellisiä tutkimuksia ei elintarvikealan toimija todennäköisesti saa näissä seminaareissa käsitellä lainkaan.

Yksityishenkilönä toimiminen
Yksityishenkilö voi esittää mielipiteitään ja kokemuksiaan erilaisista tuotteista omissa some-kanavissaan, mutta vain, jos hänellä ei ole minkäänlaista yhteyttä elintarvikealan yritykseen. Siksi yksityisessäkään blogissa tai some-profiilissa ei saa esittää Ruokaviraston tulkinnan vastaisia tietoja henkilö, joka:

• On elinkeinonharjoittaja elintarvikealalla
• On työsuhteessa elintarvikealan yrityksessä
• Saa jonkinlaisen korvauksen markkinoinnista elintarvikealan yritykseltä

Ruokavirasto kuitenkin toteaa, että elintarvikealan yritystä ei voida kuitenkaan velvoittaa puuttumaan yksityisen henkilön omissa henkilökohtaisissa some-kanavissaan esittämiin mielipiteisiin tai väitteisiin, jos yrityksen ja yksityishenkilön välillä ei ole minkäänlaista toimeksianto- tai työsuhdetta. Muuhun kuin elintarvikealan yritykseen, joka mainostaa sellaisia elintarvikkeita, joita sillä ei itsellään ole myynnissä, suhtaudutaan vastaavasti kuin yksityishenkilöön. Tällainen muun alan yritys on esimerkiksi personal trainer-yrittäjä, joka kertoo some-profiilissaan itse käyttämistään tuotteista, mutta ei myy kyseisiä elintarvikkeita eikä saa minkäänlaista etua tai korvausta niiden suosittelusta.

Elintarvikealan toimija vastuussa kuluttajien jakamasta tiedosta
Elintarvikealan toimija on vastuussa kaikissa hallinnoimissaan blogeissa tai some-kanavissa, vaikka ne nimellisesti olisivat yksityishenkilön nimissä tai eivät muuten olisi yhdistettävissä yritykseen esimerkiksi sen vuoksi, että ne eivät ole yrityksen omilla verkkosivuilla. Elintarvikealan toimijan tulee poistaa lainsäädännön vastaiset tiedot hallinnoimistaan viestintäkanavista, vaikka ne olisivat kuluttajan kertomia.

Tieteelliset tutkimukset myynnin edistämistä
Ruokavirasto tulkitsee tieteelliset tutkimukset myynnin edistämiseksi ja lääketieteelliset tutkimukset lääkkeellisiksi väitteiksi. Tämä tulkinta johtaa siihen, että varsinkin uudet tieteelliset tutkimukset käytännössä tulevat poistumaan toimijoiden alan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.

Nyt kuntien valvonnan kautta jalkautettu, vaikkakin jo vuonna 2011 tehty, linjaus tieteellisten tutkimuksien kielloista ja rajoituksista tulee muuttamaan koko Suomen elintarvikealaa pysyvästi ja erittäin laajasti. Jos toimit elintarvikealalla tai asia muutoin kiinnostaa sinua, niin kannattaa tutustua Ruokaviraston tulkintaan, keskustella ja pohtia sen vaikutuksia omaan yritykseen tai toimenkuvaan.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto jättää vapun jälkeen Ruokaviraston tieteellisiä tutkimuksia koskevasta tulkinnasta kantelun oikeuskanslerille.

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Tieteellisen tutkimustiedon jakamisen kieltämisen vaikutukset biotalouteen ja luonnontuotealaan

19/4/2020

Ruokaviraston tulkinta kieltää tutkimustiedon jakaminen elintarvikealan toimijoilta voi aiheuttaa yllättäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia. Yksi viranomaistulkinnan piirin joutuvista toimialoista on suomalainen luonnontuoteala, jonka potentiaalia osana laajempaa biotaloutta on tuettu jopa usean ministeriön toimesta jo vuosien ajan. Laadukas tutkimus ja tuotekehitys ovat luonnontuotteita hyödyntävien toimintojen kilpailukyvylle keskeisen tärkeä.

Kotimaisten luonnontuotteiden hyödyntäminen vaatii eri tieteenalojen ja perinteisten toimialarajojen yli ulottuvaa yhteistyötä. Näitä voivat olla esimerkiksi elintarvikekemia, biotekniikka, kasvibiologia, metsä- ja maataloustiede, lääketiede, farmasia ja ravitsemustiede.

Biotalouteen kuuluvat luonnontuoteala on hyvä esimerkki toimialasta, jossa yhdistyvät kansantalous ja kansanterveys. Suomalaisten marjojen terveellisyyden nimiin vannotaan jokaisen perheen ruokavalinnoissa ja marjat tuovat elantoa monen luonnontuotealan yrittäjän talouteen.

Maailmalla vallitseva terveystietoisuus ja hyvinvointitrendi kasvattaa myös suomalaisten luonnontuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Puhtailla luonnontuotteillamme on maailmalla hyvä maine. Moni yritys hakee vientituotteelle tukea tutkimustiedosta ja luonnontuotteiden terveysvaikutuksista löytyy runsaasti tutkimustuloksia.

Ruokaviraston tulkinta kieltää tutkimustiedon jakaminen tulee kuitenkin muuttamaan luonnontuotealalla toimivien viestinnän lopullisesti, sillä kuluttajien lisäksi tutkimustiedon välittäminen on kielletty myös elintarvikealalla työskenteleville ammattilaisille ja jopa terveydenhuollon ammattilaisille.

Yksi käytännön esimerkki Ruokaviraston tulkinnan vaikutuksista konkretisoituu vuosittaisen Luonnontuotealan tutkimusseminaarin myötä. Tutkimusseminaarissa voidaan toki jatkossakin esitellä mielenkiintoisia luonnontuotealan tutkimuksia, kuten esimerkiksi puolukan vaikutukset verenpaineeseen ja verisuonten toimintaan tai karpalon vaikutuksesta ennaltaehkäistä virtsatietulehdusta.

Elintarvikealan toimija ei voisi Ruokaviraston uuden tulkinnan mukaan esimerkiksi seminaarin aikana jakaa tätä tutkimustietoa sosiaaliseen mediaan, sillä toimijan omassa kanavassa tieteellinen tutkimustieto muuttuu viranomaisen tulkinnan mukaan myynnin edistämiseksi ja mahdollisesti kielletyksi "lääketieteelliseksi väittämäksi". Itseasiassa elintarvikealan toimijoiden tulisi nyt käydä poistamassa aikaisempien vuosien some-päivitykset, jos niissä on käsitelty tällaisia tutkimustietoja.

Edellä kuvattu tilanne voi tuntua naivilta esimerkiltä, mutta Ruokaviraston tulkinnan näkökulmasta kaikki elintarviketoimijan tekemä viestintä on kaupallista viestintää ja myynnin edistämistä. Tähän on puututtu jo terveystuotealan toimijoiden viestinnässä, joten tulkinta koskee luonnollisesti kaikkia elintarvikealan toimijoita.

Kannattaa kuitenkin pysähtyä pohtimaan, miten Ruokaviraston tulkinta vaikuttaa elintarvikealan yrittäjän tai yrityksen toimintaa myös pidemmällä aikavälillä. Tulkinta on jalkautettu toimialalle poikkeusoloissa, mutta jonain päivänä palaamme johonkin normaaliin, eikä tätä tulkintaa välttämättä tämän jälkeen kyetä muuttamaan. Ruokavirasto on perusteluissaan niin vahva, että siihen ei välttämättä toimijoiden resurssit edes riitä.

Poikkeuksellinen korona-aika saatetaan myöhemmin muistaa hetkenä, joka muutti pysyvästi tieteellisten tutkimusten vapaan jakamisen muun muassa luonnontuotealalla ja laajemmin elintarvikealalla.

Lopuksi on hyvä muistaa, että lainsäädännössä ei ole tapahtunut muutoksia, vaan kyse on Ruokaviraston uudesta tulkinnasta, jota parhaillaan jalkautetaan kuntien valvonnan kautta käytäntöön.

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Terveyskaupat edistämässä terveellisiä elämäntapoja ja vastustuskykyä

17/4/2020

Luontaistuote- ja terveyskaupoilla on monta eri roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Lainsäädännöllisesti ne ovat elintarvikemyymälöitä. Tilastokeskuksen luokittelussa päivittäistavaroiden erikoiskauppoja. Vähittäiskaupan tutkimuksissa terveyskaupat ovat osa terveys- ja hyvinvointialan erikoiskauppaa, kuten apteekki- ja kosmetiikkakauppa, optinen ala ja terveydenhoitoalan erikoiskauppa.
Terveystuotealan olemassaolon tarkoituksena on edistää terveellisiä elämäntapoja ja näin tukea ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia.
Kuluttajat hakevat terveyskaupasta opastusta vastustuskyvyn ylläpitämiseen.
Käynnissä olevan koronavirusepidemian aiheuttaman kriisin aikana terveyskaupan rooli ihmisten terveyden edistämisen työssä on korostunut. Heti koronakriisin alussa terveyskaupan asiakaskunnassa huomattiin, kuinka mm. vastustuskyky-tuoteryhmän valmisteita ryhdyttiin hamstraamaan. Asiakastilanteissa kyseltiin opastusta vastustuskyvyn ylläpitämiseen normaalia flunssakautta enemmän.
Normaalia vastustuskykyä tukevien valmisteiden lisäksi ihmiset hakevat terveyskaupan ammattilaisilta tukea omaan hyvinvointiin ja pyrkivät parhaansa mukaan huolehtimaan terveydestään. Ihmisten omaehtoiset toimenpiteet oman terveyden edistämiseksi luovat uskoa kriisiin yli pärjäämisessä.
Terveyskaupat luovat omalta osaltaan turvallisuutta kuluttajien arkeen ja pystyvät näin tukemaan suurta joukkoa ihmisiä poikkeustilanteen ylitse.

Suomen Terveystuote-kauppiaiden Liitto ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki

200 jäsenmyymälää palvelee kuluttajia
ympäri Suomen

Koulutetut ammattilaiset auttavat terveysasioissa henkilökohtaisesti

Jäsenmyymälöiden verkkokaupat palvelevat kellon ympäri

Jo vuodesta 1967 edistämässä terveellisiä elämäntapoja