Suomen hallitus esittää tartuntatautilakiin väliaikaista muutosta, jolla tavoitellaan koronatodistuksen käytön nykyistä laajentamista. Laki on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 30.6.2022 saakka. Hallituksen esitys on lausunnolla 17.1.2022 saakka Lausuntopalvelu.fi -sivustolla. 14.1.2022 mennessä lausuntoja oli annettu jo yli 1.600.
 
Terveyskaupat ovat osa elintarvikkeiden ja osin myös itsehoitolääkkeiden (mm. kasvirohdosvalmisteet) jakelua, joten lakimuutosehdotuksella ei ole suoria vaikutuksia terveyskauppaan. Terveyskaupassa asiointi ei jatkossakaan vaadi koronatodistusta, sillä koronatodistuksen edellyttäminen ei saisi estää elintarvikkeiden, lääkkeiden tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimista tai välttämätöntä omaisuuden kunnossapitoa tai laissa säädetyn oikeuden tai velvollisuuden toteuttamista.
 
Terveyskaupat ovat jo lähes kahden vuoden ajan pystyneet varmistamaan turvallisen asioinnin epidemian aikana. Kaupan järjestöt ovat laatineet yhteistyössä viranomaisten kanssa ohjeistuksia asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi koronarajoituksien asettamisen ja niiden purkamisen yhteydessä. Yhteistyö on kaikilta osin sujunut hyvin ja kauppa on pyrkinyt toimillaan ennakoimaan tilanteet, jotta se omalta osaltaan on kyennyt reagoimaan epidemiatilanteen muutoksiin ja säilyttämään asiakkaiden ja viranomaisten luottamuksen turvallisen asioinnin varmistamiseksi.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on antanut 14.1.2022 sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon hallituksen esityksestä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pyytää koronatodistukseen liittyvän sääntelyn yhteydessä kiinnittämään erityistä huomioita syrjintä- ja yhdenvertaisuusvaikutuksiin. Perustuslaki sisältää yleisen syrjintäkiellon. Yhdenvertaisuuslaki kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän. Kielletyt syrjintäperusteet ovat muun muassa vakaumus, mielipide, terveydentila tai muu henkilöön liittyvä syy.
 
Lausunnossaan liitto toteaa koronatodistuksen olevan ongelmallinen ja esittää, että koronatodistuksen käytöstä luovutaan Suomessa kokonaan.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton lausunto luettavissa kokonaisuudessaan TÄSTÄ.
 
 
Mika Rönkkö   
toiminnanjohtaja    
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ehdottaa lausunnossaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, että lääkeluettelon rohdosliitteestä (Lääkeluettelon liite 2) poistetaan sellaiset kasvit, jotka ovat Euroopan Komission mukaan sallittuja ravintolisissä Euroopan Unionissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lääkeluettelon liitteestä 2 poistetaan ne kasvit, jotka ovat sallittu ravintolisissä tai ovat yleisesti elintarvikekäytössä Euroopan sisämarkkinoilla uuselintarvikeluettelon (engl. Novel Food Catalogue) tiedon perusteella.

Nykymuodossaan lääkeluettelon liite 2 ei palvele maahantuojia, teollisuutta, terveyskauppaa tai edes valvovia viranomaisia. Koska lääkeluettelon liitteen 2 listaus ei ole ehdoton tai kattava, sen perusteella ei voi päätellä luokitellaanko tuote lääkkeeksi. Nykymuodossaan ja viranomaiskäytössä rohdoslista aiheuttaa sekavia tulkintoja ja markkinoille syntyy helposti tilanteita, joita voidaan pitää kaupanesteinä. Vakavimmillaan lääkeluettelon liitteen 2 aikaansaamat kaupanesteet aiheuttavat menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia ja vähimmilläänkin vaativat toimijoilta ylimääräistä aikaa ja aiheuttavat lisäkustannuksia sekä tarpeetonta stressiä ja huolta liiketoiminnan jatkuvuuden arvioinnissa.

On tunnettu tosiasia, että lääkeluettelon liitteen 2 perusteella tehdyt lääkeluokittelut saattavat asettaa suomalaisen kuluttajan hyvin erilaiseen asemaan muihin EU‐maiden kuluttajiin nähden. Eräiden muualla Euroopassa laillisesti myynnissä olevien luonnontuotteiden ja kasvien kaupanpito Suomessa on elinkeinoelämän puolelta koettu hankalaksi juuri lääkeluettelon ja sen liitteeseen 2 liittyvien tulkintojen vuoksi. Tämän vuoksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto toivoo Fimealta tasavertaista kohtelua muihin Euroopan yhteisön maihin nähden, jotta tuotteiden vapaa liikkuvuus ja elinkeinoelämän kilpailuolosuhteet sekä sisämarkkinoiden toiminta olisi harmoninen kaikissa jäsenvaltioissa Euroopan talousalueella.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tarjoutuu toimittamaan Fimealle luettelon niistä kasveista ja ainesosista, jotka on merkitty Euroopan Komission uuselintarvikeluettelossa vapaasti käytettäviksi ravintolisissä tai joita tiedetään käytetyn elintarvikkeena EU:n alueella merkittävässä määrin ennen 15.5.1997 eli jotka siten eivät ole uuselintarvikkeita.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton mielestä lääkeviranomaisen tulisi ohjeistaa myös tullia muuttamaan menettelytapojaan niin, että maahantuonnin yhteydessä lääkeluokittelua ei vaadita elintarvikkeilta, kuten ravintolisiltä, jotka on merkitty Euroopan Komission uuselintarvikeluetteloon sallituksi käyttää ravintolisissä tai elintarvikkeissa.

Tällainen menettely keventäisi merkittävästi toimijoiden hallinnollista taakkaa, kun aiheettomilta lääkeluokitteluprosesseilta elintarvikkeiden maahantuonnin (mm. Britanniasta) yhteydessä vältyttäisiin.

On myös hyvin tiedossa se, että jos kuluttaja ei saa haluamaansa rohdoskasvia laillisesti Suomesta esimerkiksi terveyskaupan valikoimasta, niin se ohjaa kuluttajia tilamaan ko. rohdoskasveja nettikaupoista muualta yhteisön alueelta ja EU:n ulkopuolelta. Tämä on varmasti tiedostettu myös viranomaisten taholta, sillä juuri tätä ilmiötä korostetaan viranomaisten ja elinkeinoelämän järjestöjenyhteisessä Omalla vastuulla -kampanjassa (www.omallavastuulla.fi).

Lääkeluettelon rohdosliite sisältää nykyisin lähes 400 rohdosta. Nykymuodossaan Fimean ylläpitämä rohdoslista aiheuttaa sekavia tulkintoja ja näyttäisi siltä, että aika on ajanut tällaisten kansallisten listojen ohi.  Lisäksi Euroopan sisämarkkinoiden jouheva toiminta ei tue tällaisia kansallisia listoja, joilla osin voidaan vääristää rohdosten kauppaa ja aiheuttaa tasapuolisen kilpailun kannalta ongelmia sekä rajoittaa kuluttajien valinnanvapautta.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on käynnistänyt hankkeen, jolla se kartoittaa lääkeluettelon liitteessä 2 (ns. rohdosliite) olevat kasvit, jotka ovat sallittuja ravintolisissä tai muissa elintarvikkeissa Euroopan Komission uuselintarvikeluettelossa olevan tiedon mukaisesti.

Valmis tietopaketti toimitetaan Fimealle. Terveystuotealan toimijoiden on mahdollista hankkia tietopaketti 50 euron hintaan. Lisätietoja mika .ronkko@terveystuotekauppa.fi


Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
​Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Ravintolisien ja muiden terveystuotteiden suosio on kasvanut vuosikymmenien ajan. Tuoreesta Taloustutkimuksen Lääkäriliitolle tekemästä kyselystä keväältä 2021 paljastuu myönteinen ja yllättävä tieto. Tuore väestökyselytutkimus nimittäin osoittaa, että ravintolisiä joskus käyttäneiden määrä Suomessa on kohonnut jo peräti 90 prosenttiin 18-70 -vuotiaiden keskuudessa.

Vuonna 1988 luontaistuotteita oli kokeillut lähes 50 prosenttia suomalaisista
Suomalaisista joka viides kertoi käyttävänsä säännöllisesti luontaistuotteita vuonna 1988 tehdyn kyselyn mukaan ja lähes joka toinen on kokeillut jotain luontaistuotetta. Suomi kuului jo tuolloin Euroopan johtaviin luontaistuotteita käyttävien maiden joukkoon.

Vuonna 1999 terveystuotteiden käyttäjämäärä 60 prosenttia
Taloustutkimuksen vuonna 1999 tekemän tutkimuksen mukaan 60 % 15–74-vuotiaista on käyttänyt tai käyttää terveystuotteita. Luontaistuotealan keskusliiton vuonna 2005 tekemän arvion mukaan 30 % 15–74-vuotiaista suomalaisista käyttää luontaistuotteita jatkuvasti ja 60 % satunnaisesti.
​
Luontaistuotteita käytetään niiden ravitsemuksellisen merkityksen, rohdos- tai lääkkeenomaisen vaikutuksen sekä ekologisten ja eettisten syiden vuoksi. Valmisteita käytetään erityisesti flunssa-aikana, painonhallinnassa, toipilasaikana, fyysisissä ja henkisissä rasitustilanteissa sekä silloin, kun ruokailu on yksipuolista.

Vuonna 2007 terveystuotteita oli kokeillut 61 prosenttia suomalaisista
TNS Gallupin vuonna 2007 tekemän terveystuotealan kuluttajatutkimuksen mukaan 61 % suomalaisista on käyttänyt joskus luontaistuotteita. Yleisimmin terveystuotteita käytettiin täydentämään ravitsemusta (ravintolisänä) ja toiseksi yleisimmin jokin sairauden tai vaivan hoitoon. Muita tärkeitä syitä olivat yleisen terveydentilan edistäminen, väsymyksen torjunta ja mielialan kohennus.

Vuonna 2013 terveystuotteiden käyttäjämäärä 62 prosenttia
Vuonna 2013 TNS Gallupin luontaistuotealan kuluttajatutkimuksen mukaan luontais- ja terveystuotteiden käyttäjiä oli 62 % suomalaisista (käyttänyt joskus). Tärkeimmät käytön motiivit olivat käyttö ravintolisänä (76%), käyttö sairauteen tai vaivaan (65%) ja yleisen terveydentilan edistämiseen.

Vuonna 2017 noin 60 prosenttia suomalaisista käytti terveystuotteita vuoden aikana
Kantar TNS:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet kaikista 15–75-vuotiaista on käyttänyt jotain terveys-, luontaistuotteita tai ravintolisiä viimeisen kuukauden aikana ja noin 60 % vuoden aikana. Suosituimpia olivat vitamiinivalmisteet, kivennäis- ja hivenaineet, maitohappo- tai probioottivalmisteet ja kalaöljyt.

Vuonna 2021 peräti 90 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä joskus ravintolisiä
Vuonna 2021 Taloustutkimus Oy selvitti Suomen Lääkäriliiton toimeksiannosta Suomen väestön vaihtoehtohoitojen käyttöä. Tutkimuksessa selvitettiin myös väestön ravintolisien käyttöä. Tuore tutkimus osoittaa, että ravintolisiä käytetään laajasti terveyden ylläpitämiseen tai hyvinvoinnin lisäämiseen. Peräti 90 % kyselyyn vastanneista (n=1414) kertoi, että on käyttänyt joskus ravintolisiä. Ravintolisiä käytetään sairauden hoitoon tai sairauden oireiden lievittämiseen (14%) tai terveyden ylläpitämiseen tai hyvinvoinnin parantamiseen (76%). Kyselyyn toukokuussa 2021 vastanneista 73 prosenttia kertoi, että käytti silläkin hetkellä ravintolisiä.

Lisää terveystuotteiden käyttäjätietoa tulossa
Otakantaa.fi-sivustolla (www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/653/) on parhaillaan menossa kysely, jossa selvitetään kansalaisten luontaishoitojen ja terveystuotteiden käyttöä. Tulokset julkistetaan Luontaishoitojen päivänä 23.1.2022.

Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Luontaishoito- ja terveystuotealan järjestöt ovat avanneet Oikeusministeriön ylläpitämään otakantaa.fi-palveluun kyselyn, jolla halutaan selvittää luontaishoitojen ja terveystuotteiden käyttöä sekä kansalaisten mielipiteitä.

Luontaishoidoiksi kyselyssä katsotaan esimerkiksi erilaiset käsillä tehtävät hoidot, kehoa ja mieltä rentouttavat terapiat sekä homeopatia ja erilaiset yrttilääkintään perustuvat hoidot. Näistä hoidoista käytetään myös termiä vaihtoehtoiset- ja täydentävät hoidot sekä HYVE-hoidot tai CAM-hoidot.
Terveystuotteiksi kyselyssä luokitellaan ravintolisät ja luontaistuotteet, joita voi ostaa mm. terveystuotekaupoista ja apteekista.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää parhaillaan vaihtoehtohoitoja ja luontaishoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita. Järjestöjen kyselyllä pyritään tuottamaan tietoa myös osaksi tätä sääntelyn eri mahdollisuuksia selvittävää hanketta.

Kysely on avoinna otakantaa.fi-palvelussa 8.10.–15.12.2021.
​
Kyselyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry, Suomen Terveysjärjestö STJ ry, Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry.

Kysely luontaishoitojen sekä terveystuotteiden käytöstä

Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyhtiö HY+ järjestävät fytonomi-koulutuksen yhteistyössä Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton TAIMI koulutus Oy:n kanssa. Fytonomi-koulutusta on järjestetty Helsingin yliopistossa kohta 30 vuotta ja Suomeen on valmistunut yli 300 fytonomia. Fytonomeista suuri osa työskentelee terveyskaupassa asiakaspalvelussa tai yrittäjänä sekä luontaistuotealan tukkuyrityksissä koulutus- ja asiantuntijatehtävissä.

Helsingin yliopiston (HY+) ja TAIMI-koulutuksen yliopistollinen täydennyskoulutus
Helsingin yliopisto ja HY+ ovat vuodesta 1992 saakka järjestäneet luontaistuotealan täydennyskoulutusta. Opettajina toimivat farmakognosian ja lääketieteen asiantuntijat ja tieto vastaa viimeisintä alan tieteellistä näyttöä. Koulutus on korkein luontaistuotealan ammatillinen koulutus. Opiskelu antaa laajat tiedot eri ravintoaineiden ja rohdosten vaikutuksista sekä niiden oikeasta käytöstä terveydenhoidossa. Lue lisää fytonomi-koulutuksesta.

Fytonomi-nimike - terveystuotealan korkein ammattinimi
Helsingin yliopiston (HY+) Luontaistuotealan erikoistumisohjelman (25 op) ja TAIMI koulutus Oy:n Luontaistuotealan perusmoduulien, TAIMI syventävien moduulien, Terveystuoteneuvoja-seminaarin sekä vuoden alan työkokemuksen kanssa kaikki osiot suoritettua oikeuttaa fytonomi-nimikkeen käyttöön. Helsingin yliopiston (HY+) Luontaistuotealan erikoistumisohjelman koulutukseen voivat osallistua myös alasta kiinnostuneet ja suorittaa opinnot ilman fytonomi-nimikettä.
​
​Fytonomi-koulutus XIII
Syyskuussa 2022 alkavan fytonomi-koulutuksen suunnittelutyö hyvässä vauhdissa. Kurssi on järjestyksessään 13. Suunniteluryhmässä (kuvassa) ovat Sanna Konttinen, Yvonne Holm, Tapani Lahti, Helena Pirttiniemi, Riitta Piilo, Sari Laurila ja Mika Rönkkö.

Kasvisruokavalion, marjojen, hedelmien ja juuresten ystävien määrä kasvaa kaiken aikaa. Toisilla syinä ovat terveysperusteiset valinnat ja parempi elämänlaatu, toisilla tavoitteet ovat eettiset ja liittyvät enemmän arvomaailmaan. Syynä voi olla myös ekologiset ja eläinsuojelulliset perusteet.

Kasvikunnan raaka-aineisiin pohjautuvan ruokavalion toteuttaminen vaatii perehtymistä ja tiedonhankintaa, jotta ruoasta saisi paitsi hyvänmakuista myös ravintosisällöltään oikeanlaatuista. Kun ryhtyy toteuttamaan kasvisruokavalintoja arkiruokailussa ei riitä, että jättää lautaseltaan pois lihan ja syö sen muun, mitä ennenkin. Tiedon ja opastuksen merkitys korostuu, kun teemme muutoksia jo rutiiniksi muodostuneissa ruokavalinnoissamme. Oikein ja harkitusti toteutetut muutokset ruokavalinnoissa antavat nopeita, mutta myös pysyviä tuloksia, jotka lisäävät motivaatiota siirtyä yhä terveellisempään ruokavalioon. Kun saat tietoa kasvikunnan raaka-aineiden helppoudesta ja terveellisyydestä, voit tehdä onnistuneempia ruokavalintoja.

Kasviruokavalio paremman terveyden tukena
Kasvisten terveellisyyttä ei enää kyseenalaisteta ja useat ravitsemustieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä tai niistä kokonaan koostuva ruokavalio on terveellisin tapa syödä. Lisäksi on todettu, että kasvisruokavalio ehkäisee länsimaissa yleistyneitä elintasosairauksia kuten sydän - ja verisuonitauteja, syövän sekä diabeteksen riskiä. Kasvisruokavaliota noudattamalla on myös helpompi hallita painoaan. Riski kärsiä ylipainosta on kasvisyöjillä puolet pienempi kuin sekaruokavaliota nauttivilla. Varmaa on myös se, ettei kaikkia kasvisten hyviä ominaisuuksia vielä täysin tunneta.

TAIMI-koulutus Oy ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ovat julkaisseet sähköisen "Terveyttä pirteyttä keveyttä kasvisruokavaliosta"- oppaan, jonka tarkoitus on antaa tietoa oikean kasviruokavalion koostamisessa ja osoittaa käytännönläheisesti, miten voi valmistaa helppoja, nopeita ja terveellisiä kasviruoka-aterioita.

Toivomme, että suomalaiset lisäisivät kasvisravinnon osuutta päivittäisessä ruokavaliossaan.

Maailman kasvisruokapäivää (World vegetarian day) vietetään 1.10.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja

TAIMI-koulutus Oy
Helena Pirttiniemi, toimitusjohtaja

Meneillään oleva villiyrttibuumi on nostanut nopeasti ihmisten tietoisuuteen monia sellaisia luonnonvaraisia kasveja, joilla on pitkä käyttöhistoria, mutta jotka kuitenkin saatetaan kokea melko uusiksi tuttavuuksiksi suomalaisessa ruoka- ja rohdoskäytössä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on yksi tällainen uusi vanha löytö, jota syystäkin kutsutaan metsiemme vaalean vihreäksi kullaksi ja vitamiinipommiksi. Kansanlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskänrohtona. Kuusenkerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja.
Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Rohtona kuusesta käytetään pääasiassa kerkkiä, neulasia, pihkaa ja neulasista saatavaa eteeristä öljyä. Vuoden 2021 rohdoskasviksi valittu kuusenkerkkä on kirkkaan vaaleanvihreä kuusen vuosikasvain, joka on parhaimmillaan juuri nyt alkukesästä. On syytä huomioida, että kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Vaikka kuusenkerkkien tunnettuus on lisääntynyt, niin kerkkien kaupallinen hyödyntäminen on vasta alussa. Kuusenkerkät voisivat tarjota metsänomistajille ja kerääjille huomattavan lisätulon mahdollisuuden, esimerkiksi niin, että kuusikkoja ryhdyttäisiin keväisin vuokraamaan kerkänkerääjille. Kuusenkerkkien keruuaika on suhteellisen lyhyt ja kestää vain pari viikkoa touko-kesäkuussa. Kuusenkerkkien keruuajankohta olisi oivallinen hetki saada luonnontuotealan toimijoille lisätuloa metsästä ennen marja- ja sienikautta.
”Suomen metsissä arvioidaan olevan kerättävissä olevia kuusenkerkkiä yli 80 miljoonaa kiloa. Vain alle yksi prosentti saadaan kerättyä. Kuusenkerkkien keruuta tulisi lisätä ja jatkojalostusta kehittää, jotta tämä taloudellisestikin merkittävä potentiaali saataisiin hyödynnettyä. Kuusenkerkässä on tarjolla metsänomistajille ja kerääjille yli 500 miljoonan euron tulot”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henri Vanhanen.
Rohdoskasvivalinnalla Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto haluaa nostaa arvostusta perinteisten luonnonkasvien käyttöä kohtaan sekä muistuttaa kasvilääkinnän laajasta käytöstä läpi ihmiskunnan historian.
”Kuusenkerkkää sisältäviä tuotteita löytyy jo melko monipuolisesti markkinoilta. Terveyskaupan valikoimissa olevissa tuotteissa kuusenkerkkiä on hyödynnetty muun muassa ravintolisissä, teessä, juomissa, yskänsiirapeissa, jauheena, välipalapatukoissa ja luonnonkosmetiikassa. Villiyrttikurssit kiinnostavat ja samalla osa kansanperinteen tiedosta saadaan uudelleen kansakunnan muistista nykypäivän ihmisten hyödyksi. Nyt on parhaillaan se aika vuodesta, kun ihmiset keräävät kuusenkerkkää suoraan suuhun pureskeltavaksi, lisukkeeksi salaatteihin ja mausteeksi kesän juomiin sekä pakkaseen myöhempään käyttöön”, kertoo Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.
Luonnontuoteala on nosteessa ja sen merkitys osana Suomen biotalousstrategiaa on vihdoin ymmärretty. Luonnontuotealan yrityksien määrä on kasvanut viimeisen kymmenvuoden aikana. Luonnontuotealalla toimii noin 700 yritystä. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti ravintolisien valmistukseen sekä hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalle.
”Kuusenkerkkä on hyvä esimerkki luonnontuotteesta, jonka hyödyntäminen tuotekehityksessä ja kaupallisesti on palkitsevaa. Kannustan luonnontuotealan toimijoita ja metsänomistajia luonnonkasvien monipuoliseen hyödyntämiseen. Suomen luonto tarjoaa meille poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden, josta ammentaa ravintoa, terveyttä ja elinkeinoa. On ollut hienoa huomata, miten monen kasvin kohdalla perinnetieto muuttuu tutkituksi tiedoksi ja miten nykyaikainen elintarviketeknologia tukevat luonnontuotealan kehittymistä”, sanoo Suomen luontoyrittäjyysverkoston puheenjohtaja ja yrittäjä Katja Misikangas.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja TAIMI-koulutus Oy ovat julkaisseet Vuoden 2021 rohdoskasvi kuusenkerkästä sähköisen esitteen.


Kuva: Katja Misikangas


Lisätietoja Vuoden Rohdoskasvivalinnasta:
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, p. 0500 430 818, terveys@terveystuotekauppa.fi


Lisätietoa kuusenkerkästä ja sen keräämisestä:
Puheenjohtaja, yrittäjä Katja Misikangas, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Arctic Warriors Oy, p. 0400 391 656, katja.misikangas@​arcticwarriors.fi
Erikoistutkija Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus, p. 02 953 266 09, henri.​vanhanen@luke.fi

Useat järjestöt, koulutustahot ja muut toimijat pitävät huolestuttavana, että uskomushoito-termiä on ryhdytty käyttämään kuvaamaan täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Toimijat vetoavat, että yhteiskuntavaikuttamista harjoittavien tahojen, poliitikkojen ja viranomaisten on käytettävä asiallista termiä näistä hoidoista ja ammatinharjoittajista: yleisterminä suositellaan käytettäväksi täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, lyhyemmässä muodossa täydentävät hoidot, vaihtoehtohoidot, luontaishoidot tai CAM- hoidot.
 
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen ammattilaisjärjestöt, koulutustahot ja muut toimijat tekivät jo vuonna 2018 yhteisen kannanoton uskomushoito-termin epäasiallisuudesta (LIITE 1).
 
Vetoomuksen allekirjoittajat perustelevat uskomushoito-termin epäasiallisuutta kolmesta eri näkökulmasta. Tiedemaailmassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ei käytetä uskomushoito-termiä. Juridisesti uskomushoito-termin käyttäminen ei välttämättä ole suotavaa. Uskomushoito-termi ei ole myöskään kunnioittavan keskustelukulttuurin periaatteiden mukainen.
 
1. Tiedemaailmassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ei käytetä uskomushoito-termiä
Kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomen hallituksen ja viranomaisten on pitäydyttävä terminologiassa ja käsitteissä, joita käytetään kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa, Euroopan Unionissa, muissa valtioissa ja tiedeyhteisössä.  Complementary and Alternative Medicine, CAM (täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot) ja lyhyempi Complementary Medicine (täydentävät hoidot) sekä Traditional Medicine (perinnehoidot) ovat käytössä Maailman terveysjärjestössä (1), EU:n alueella (2), eri maissa (3) sekä maailman tiedeyhteisössä (4) sekä johtavissa tiedelehdissä (5). Näillä termeillä puhutaan terveysalan kansainvälisesti arvostetuissa organisaatioissa yhdenmukaisesti, riippumatta siitä, miten (kriittisesti, myönteisesti tai neutraalisti) näihin joissakin maissa kiisteltyihin ihmisten auttamisen tapoihin suhtaudutaan. 
 
2. Ammatinharjoittaminen ja sopimattomat menettelyt sekä viranomaisen käyttämä terminologia
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen alan ammatinharjoittajina, yrittäjinä, yhdistysten ja kattojärjestöjen edustajina, me vastustamme jyrkästi alaamme ja näistä hoidoista apua saaneiden kansalaisten (noin 30 % aikuisväestöstä) (6 ja 7) nimittämistä sopimattomilla termeillä viranomaisten asiakirjoissa ja julkisuudessa. 
Pyydämme huomioimaan, että työoikeuden professori Seppo Koskinen on antanut 3.9.2018 lausunnon siitä, miten on säädelty ammatin- tai elinkeinonharjoittajan turvasta toisen elinkeinonharjoittajien sopimatonta menettelyä vastaan. Tilanteessa on kyse ns. uskomushoito -ilmaisun käyttämisestä. (LIITE 2). Professori Koskisen lausunnosta käy ilmi, että elinkeinonharjoittajalla on lain antama suoja sopimatonta menettelyä, kuten totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, vastaan.  Yksittäistapauksissa uskomushoito-termin käyttäminen voi johtaa myös kunnianloukkaukseen. Professori Koskisen lausunnossa todetaan, että Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (22.12.1978/1061) soveltamisalan piiriin kuuluu myös elinkeinonharjoittajien etujärjestön, kuten esimerkiksi lääkäriliiton toiminta.
 
Painotamme, että hallintolain (434/2003) yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa viranomaista kohtelemaan tasapuolisesti kaikkia toimijoita ja kansalaisia. Hallintolaissa myös todetaan, että viranomaisen on käytettävä asiallista kieltä (Hallintolaki 434/2003 9 §).
 
Suomessa jotkin tahot, näkyvimmin lääkäreiden ammatillinen etujärjestö Suomen Lääkäriliitto ry (8), käyttävät edelleen tarkoitushakuisesti termiä ”uskomushoito” tarkoittaen sillä täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Uskomushoito-termi on todettu latautuneeksi ja sen on tulkittu luovan vastakkainasettelua jopa potilaiden ja lääkäreiden välillä (7).
 
Todennäköisesti näiden tahojen vaikuttamistyön kautta uskomushoito-termi on levinnyt jopa viimeisimmän hallitusohjelman terminologiaan (9).
 
3. Kunnioittavan keskustelukulttuurin periaatteet termin käytössä
-Termin kohteen kokemus määrittää termin epäasiallisuuden
 
Ymmärrämme, että joissain tapauksissa uskomushoito-termin käyttäjä ei välttämättä itse koe toimivansa epäasiallisesti. Loukkaavien termien arvioinnissa on kuitenkin keskeistä se, että termin kohde kokee sen epäasialliseksi ja loukkaavaksi. Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen, kuten luontaishoitojen    ammatinharjoittajia edustavien järjestöjen jäseniä, alaa opiskelevia henkilöitä ja alan yrittäjiä ”uskomushoitojen tarjoajiksi” nimittäminen loukkaa. Se myös vähättelee tyytyväisten käyttäjien eli noin miljoonan kansalaisen kokemuksia ja harkintakykyä. 
 
Me allekirjoittajat vetoamme, että tästä laajasta ja laillisesti ammattiaan harjoittavasta ryhmästä ei käytetä leimaavaa ja loukkaavaa kieltä. Erityisen tärkeää on, että täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen valvontaan sekä hallitusohjelman mukaiseen selvitystyöhön osallistuvien tahojen on noudatettava hyviä tapoja ja käytettävä asianmukaisia käsitteitä, termejä ja ilmaisuja. #hyvinsanottu
 
Tämän vetoomuksen allekirjoittajat edustavat järjestöjensä ja toimintansa kautta tuhansia täydentävien hoitojen ammattilaisia, opiskelijoita, hoitojen käyttäjiä ja muita alan toimijoita.
 
Helsingissä 21.4.2021
 
Lisätietoja terveystuotealan näkökulmasta: Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi
 
Allekirjoittajat:
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry
Johanna Häkkinen, puheenjohtaja, Shiatsu Finland ry
Ilkka Westman, puheenjohtaja, Akupunktioammattilaiset ry
Päiviö Vertanen, puheenjohtaja, Kansanlääkintäseura ry
Birgitta Lehtinen, puheenjohtaja, Klassisen Akupunktion Yhdistys ry
Anna-Kaarina Lind, toimitusjohtaja, Medika Nova Oy
Arja Hartemo, kouluttaja/toimitusjohtaja, Harmonet koulutus
Helena Pirttiniemi, toimitusjohtaja, TAIMI-koulutus Oy
Jukka Juntunen, puheenjohtaja, Rajatiedon Yhteistyö ry
Anu Wikström, puheenjohtaja, Keho- ja Tunnevyöhyketerapeutit ry
Marja-Terttu Pakkanen, erikoishammaslääkäri
Merja Sipiläinen-Kuhlberg, diplomiekonomi
Marja Jokela, kouluttaja-yrittäjä, Dagaz Ky
Kaija Helin, Terveystieteiden tohtori, Åbo Akademi
Juha Pennala, varapuheenjohtaja, Avartuva Ihmiskuva ry
Ossi Viljakainen, varapuheenjohtaja, Suomen Ayurvedayhdistys ry
Regina Keskinen, puheenjohtaja, Suomen Fytoterapia Ry
Antti Pietiäinen, rehtori, Kairon Instituutti
Merja Lindström, Suomen Terveysjärjestö STJ ry
Hanna Koivulahti, puheenjohtaja, Terapeuttiset energiaparantajat ry
Marja Jokela, puheenjohtaja, Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry
Ilkka Westman, puheenjohtaja, Luontaishoitoalan Foorumi ry
Camilla Sherr, puheenjohtaja, Suomen Homeopaatit ry
Teija Barr, puheenjohtaja, Suomen Hypnoosiliitto ry
Marja-Terttu Pakkanen, puheenjohtaja, Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys Ry
Tanja Sirén, puheenjohtaja, Suomen Refleksologit ry
 
 
LIITE 1 Täydentävien hoitojen järjestöjen kannanotto uskomushoito-termistä 2018
LIITE 2 Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto uskomushoito-termistä 2018
 
VIITTEET
1 WHO 2019. WHO global report on traditional and complementary medicine 2019. Geneva: World Health Organization
https://apps.who.int/iris/handle/10665/312342
WHO 2018: Traditional and Complementary Medicine in Primary Health Care. Technical Series in Primary Health Care.
https://apps.who.int/iris/handle/10665/326299
WHO 2013. Traditional Medicine Strategy 2014 -2023. 9789241506090_eng.pdf (who.int)
WHO 2009. Resolution on Traditional Medicine (WHA62.13), adopted in 2009 ja The WHA resolution 2014 (WHA67.18). https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/92455/9789241506090_eng.pdf The WHA (World Health Assembly on ylin päättävä elin, jossa jäsenvaltioiden terveysministeriöiden johdon edustajat/ministerit kokoontuvat.
 
2 The EU CAMbrella project. Euroopan komission rahoittama. Tehtävänä kartoittaa CAM-hoitojen tilanne Euroopassa ja laatia suositukset niiden roolista EU:n vakiintuneessa terveydenhuollossa. https://www.cambrella.eu
European Social Survey (ESS). Joka toinen vuosi toteutettu Euroopan laajuinen selvitys. Sisältää myös CAM-hoidot. Perustuu Euroopan komission päätökseen Commission  Implementing  Decision of  22  November  2013 on  setting  up  the  European  Social  Survey  as  a  European  Research  Infrastructure  Consortium  (ESS   ERIC)(2013/700/EU) https://www.europeansocialsurvey.org/docs/about/ERIC-ESS-OJ-30-November-2013.pdf
 
3 Esimerkiksi Yhdysvallat ja Ruotsi.  Yhdysvaltain kansalliset terveysinstituutit (The National Institutes of Health, NIH) on Yhdysvaltain pääterveysviranomainen, jonka vastuulla on biolääketieteellinen ja kansanterveydellinen tutkimus. NIH on osa Yhdysvaltain terveysministeriötä (United States Department of Health and Human Services). NIH-instituutteihin kuuluu National Center for Complementary and Integrative Health. https://www.nccih.nih.gov/ sekä  National Cancer Institute. https://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam
Ruotsin valtion viralliset mietinnöt (Statens offentliga utredningar). https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/03/sou-201915/
 
4 Esimerkiksi Cochrane, kansainvälisesti erittäin arvostettu systemaattisten tieteellisten katsausten, laatijaorganisaatio on julkaissut satoja systemaattisia katsauksia aiheesta "complementary and alternative medicine".  https://www.cochrane.org/about-us
 
5 Esimerkiksi johtavat lääketieteelliset tiedelehdet  The Lancet 2000. Complementary medicine: time for critical engagement.  https://doi.org/10.1016/S0140-6736(00)03392-4; British Medical Journal, BMJ 1999; 319:693. https://doi.org/10.1136/bmj.319.7211.693 ja Journal of American Medical Association, JAMA 2020. https://jamanetwork.com/searchresults?q=complementary%20therapies&&SearchSourceType=24&allSites=1
 
6 Kemppainen L, Kemppainen T, Reippainen J, Salmenniemi S, Vuolanto P.Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scandinavian Journal of Public Health. 2018. https://doi.org/10.1177/1403494817733869
 
7 Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi) Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288. Tutkimuksessa olivat akupunktio, aromaterapia, homeopatia, hypnoosi, kansanparannus, kiropraktiikka, luontaistuote, perinteinen kiinalainen lääketiede, ravintolisävalmiste, rohdosvalmiste, rukous ja vyöhyketerapia. Tutkimuksesta puuttuu mm. mindfulness, osteopatia, naprapatia, kalevalainen jäsenkorjaus, luontoterapiat, taideterapiat (musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi), jooga, Thai Chi, reiki ja monet kosketushoidot.
Vuolannon ym. (2020) mainitsemia hoitoja joskus käyttäneistä 55%-88% ilmoitti saaneensa niistä apua.
 
8 Lääkärin etiikka -julkaisussa (2021) ammattiliitto käsittelee täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja käyttäen epäasiallista termiä. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/29259/laakarin-etiikka-2021.pdf. Lääkäriliiton kannanotto 14.12.2017 Lääkäriliitto - Suositus lääkärin suhtautumisesta uskomushoitoihin (laakariliitto.fi). Vuonna 2020 Lääkäriliitto tuki kansalaisaloitetta Puoskarilaki Suomeen  Lääkärilehti - Puoskarilakia vaativa. kansalaisaloite on avoinna (laakarilehti.fi).
 
9 Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. sivu 152.

​Immitec Sverige Ab Copper Inside -kuparimaski on valittu vuoden 2021 hoitotuotteeksi. Valinnan teki Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton hallituksesta koostunut asiantuntijaraati.
 
Uusi innovaatio – kuparimaski suojaa ekologisesti
 
Hengityssuojainten käyttö on yleisesti hyväksytty keino COVID-19 taudin torjunnassa. Maskien käytössä on kuitenkin omat haasteensa, sillä virus voi säilyä elinkelpoisena maskin pinnalla jopa useita päiviä. Kuparimaski on uusi, tutkittu ja ekologinen ratkaisu tähän ongelmaan.
Kertakäyttöisissä hengityssuojaimissa piilee taudin leviämisen vaara, mikäli niitä ei käsitellä oikein. Vaikka tavalliset hengityssuojaimet ovat kertakäyttöisiä, kuluttajat saattavat käyttää niitä toistuvasti, eikä niitä aina hävitetä oikein.
 
– Maskeja kosketellaan useasti käytön, uudelleenkäytön ja hävittämisen yhteydessä, mikä voi lisätä infektio- ja tartuntariskiä, Country Manager Mika Cederberg Immitec Sverige Ab:stä sanoo. 
Tehokasta suojaa kuparioksidin voimalla
 
Immitec Sverige Ab:n maahantuoma Copper Inside -kuparimaski on täysin uusi innovaatio. Se on CE-luokka 1 lääkinnällinen laite, saksalaisen TUV:n tarkastama ja testaama sekä FDA:n hyväksymä kirurginen suu-nenäsuojain. Kuparioksidin antibakteeristen ja antiviraalisten ominaisuuksien vuoksi kuparimaski on hygieeninen.
 
– Kuparioksidin antiviraaliset ominaisuudet on jo pitkään tiedetty. Nebraskan yliopiston tutkimuksessa kuparioksidilla päällystetyille maskeille siirrostettiin COVID-19 taudinaiheuttajana tunnettua SARS-CoV-2 virusta. Virus otettiin talteen näiltä maskeilta eri aikapisteissä välillä 1-60 min. Talteen otetut virukset määritettiin TCID50-virustitrausmenetelmällä ja infektoitiin isäntäsoluihin. Verrokkina oli tavallinen päällystämätön maski. Kaikissa aikapisteissä eli jo minuutin kuluttua talteen otetussa näytteessä ei ollut enää infektiokykyisiä viruksia, kun verrokki infektoi satoja tuhansia soluja, biokemian tohtori Kristiina Ylihonko kommentoi tutkimusta.
 
Kuparimaski on hygieeninen
Copper Inside -maskien puhtaus analysoitiin myös Suomessa. Testeissä oli mukana 2, 4 ja 6 viikkoa erilaisissa työympäristöissä käytössä olleet kuparimaskit. Maskit olivat käytössä sairaanhoitajalla, toimistotyössä ja kynsiteknikolla. Mikrobien määrä näissä kuparilla koutatuissa maskeissa oli 90 % pienempi kuin 5 h puhtaassa laboratorioympäristössä käytössä olleessa kontrollissa. Kontrollimaski oli tavallinen IIR-tyypin maski.
 
Miksi Copper Inside -kuparimaski?
1.Tieteellinen näyttö. Suojaa myös käyttäjää, ei ainoastaan ympärillä olijoita.
2.Tehokas ja pitkäikäinen. Kuparin teho ei laske käytön aikana, maski on hygieeninen kuparin ansiosta.
3.Ympäristö kiittää. Siinä ajassa, kun on heittänyt kymmeniä ja kymmeniä maskeja roskiin, on käyttänyt ehkä vain yhden kuparimaskin.
4.CE-luokka 1 lääkinnällinen laite. Tyyppi IIR, kirurginen suu-nenäsuojain, TUV:n tarkastama, FDA:n hyväksymä.
 
Kuparimaskeja maahantuova Immitec tunnetaan lähinnä ravintolisä valmistajana. Immitec on toiminut jo 37 vuoden ajan ja sen pääkonttori sijaitsee Norjassa. Immitecin tuotteita viedään tällä hetkellä lähes 40 maahan. Omaa tehdasta yrityksellä ei ole, mutta kaikki tuotteet valmistetaan luotettavien ja laadukkaiden sopimusvalmistajien toimesta.