Peruskoulutuksessa tutustut ravintolisien tuoteryhmiin, ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan, luontaistuotealaa säätelevään lainsäädäntöön ja ravintofysiologian perusteisiin. Opiskelu on monimuoto-opetusta ja soveltuu siksi hyvin työn ohessa suoritettavaksi. Lähipäiviä on kaksi Helsingissä ja ne toteutetaan yhteistyössä Terveysopisto Saluksen kanssa 28.-29.3.2020.

Luontaistuotealan tuotevalikoima koostuu laajasta kirjosta erityyppisiä tuotteiden valmistusaineita, joiden tunteminen edellyttää laajaa osaamista. On tunnettava ihmisen ravintofysiologiaa, eri sairauksien syitä ja oireita, sairauksien ruokavaliohoitoja, rohdosten ja ravintoaineiden vaikutuksia, hallittava luontaistuotealan tuoteryhmät ja esimerkiksi luontaiskosmetiikan periaatteet. Jos sinulla on jo näitä opintoja suoritettuna, niin voimme katsoa yhdessä, miten ne vastaavat meidän opetussuunnitelmaa. Kysy siis lisää ja rakennetaan sinulle yksilöllinen opintopolku.

Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti monipuolisessa ItsLearning-verkko-opiskeluympäristössä. Laaja opiskelumateriaali ja kymmenet videoidut asiantuntijaluennot antavat kattavan tietomäärän luontaistuotealan perusteista. Lähiopetuspäivillä syvennytään ravinto-oppiin.

TAIMI-koulutuksen peruskurssi antaa sinulle valmiudet toimia luontaistuotealan työtehtävissä ja asiakaspalvelussa sekä jatkaa aina Fytonomiksi asti!

Koulutus alkaa: 21.11.2019. Kesto: 8 kk
Hinta: 1850,- sis alv 24% (*jäsenhinta 1550,-)

* Jäsenhinnat Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton jäsenille ja kumppanuusjäsenille.

Ilmoittaudu viimeistään: 31.10.2019
Sähköpostilla helena.mykra@taimikoulutus.fi

Lisätietoja luontaistuotealan ammatillisista koulutuksista ja tutkintokoulutuksista TAIMI-koulutuksen nettisivuilta.

”Eroon puoskareista”-ryhmä pyytää Facebook-sivuillaan yksityishenkilöitä lähettämään ministeri Kiurulle esitäytetyn kirjeen, jossa väitetään joidenkin hoitojen aiheuttaneen Suomessa lapsien ja nuorten kuolemantapauksia. Ryhmän tekemässä esitäytetyssä kirjeessä vaaditaan, että ministeri Kiuru ryhtyy toimiin, jotta ihmishenkiä ei menetetä lisää näiden hoitojen vuoksi. ”Eroon puoskareista”-ryhmä käyttää näistä hoidoista ”uskomushoito”-nimitystä, mutta ei kattavasti tai yksilöidysti kerro, mitä nämä lasten ja nuorten väitettyjä kuolemantapauksia aiheuttaneet hoidot ovat. Epämääräinen ja erittäin vakava väite voi aiheuttaa kuluttajissa aiheetonta pelkoa ja toisaalta aiheuttaa haittaa laillisesti toimiville elinkeinonharjoittajille.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on tehnyt ”Eroon puoskareista”-ryhmän ministerikirjeestä toimenpidepyynnön sosiaali- ja terveysministeriölle.
 
 
Miksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto teki ministeriölle toimenpidepyynnön ”Eroon puoskareista”-ryhmän levittämistä väitteistä?
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto suhtautuu vakavasti väitteisiin, että Suomessa markkinoidaan vaarallisia ja mahdollisesti kuolematapauksiin johtaneita palveluita tai tuotteita. Liitto toivoo, että viranomainen ryhtyy selvittämään ”Eroon puoskareista”-ryhmän levittämien väitteiden taustalla olevan tiedon oikeellisuuden ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tämä on liiton mielestä välttämätöntä sekä kuluttajien turvallisuuden, että elinkeinonharjoittajien oikeusturvan kannalta.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto toivoo, että ”Eroon puoskareista”-nimisen ryhmän Facebook-sivulla olevan esitäytetyn ministerikirjeen lähettäjät tutustuvat huolellisesti kirjeen väittämiin, ennen kuin lähettävät sen omissa nimissään ministeri Kiurulle.  Kirjeen lähettäjä saattaa huomaamattaan syyllistyä virheellisen tiedon levittämiseen, jos osoittautuu, etteivät esitäytetyn kirjeen väittämät pidä paikkaansa.
 
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
 
 
Lähteet:
Toimenpidepyyntöön liittyvän ”Eroon puoskareista” -nimisen ryhmän Facebook-sivu: https://www.facebook.com/puoskarilakinyt/
 
”Eroon puoskareista”-nimisen ryhmän Facebook-sivuilla jaettava esitäytetty ministerikirje luettavissa TÄSTÄ.

Täydentäviä hoitoja on käyttänyt reilu miljoona suomalaista. Täydentävien hoitojen koulutettuja ammattilaisia arvioidaan olevan 6.000 – 8.000. Yksinomaan luontaistuoteala työllistää suoraan tai välillisesti jopa 10.000 henkilöä. Osa täydentävistä hoidoista ovat mukana käypä hoito -suosituksissa. Täydentävät hoidot ovat jo monella tapaa osa suomalaista yhteiskuntaa.
 
Täydentäviin hoitoihin ennakkoluuloisesti tai kielteisesti suhtautuvat tahot käyttävät usein näistä hoidoista melko kategorisesti ”uskomushoito”-termiä. ”Uskomushoito”-termi ei vastaa tieteessä eikä muissa maissa vakiintunutta kansainvälistä termiä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM).
 
”Uskomushoito”-sanaa käytetään mediassa yleensä täydentäviä hoitoja koskevien negatiivisten ja vähättelevien uutisten yhteydessä. Sosiaalisessa mediassa ”uskomushoito”-termin käyttäjät saattavat lipsahtaa kommenteissa jopa vihapuheen puolelle.
 
Täydentävien hoitojen järjestöt paheksuvat uskomushoito-termin käyttöä
Täydentävien hoitojen järjestöt ovat tehneet yhteisen kannanoton, jossa todetaan, että uskomushoito-termi on epäasiallinen ja loukkaava. Järjestöt vaativat, että yhteiskuntavaikuttamista harjoittavien tahojen, poliitikkojen ja viranomaisten on käytettävä asiallista termiä näistä hoidoista ja ammatinharjoittajista: yleisterminä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, lyhyemmässä muodossa täydentävät hoidot, luontaishoidot tai CAM- hoidot. 
 
Lain suojaa täydentävien hoitojen ammatinharjoittajille
Uskomushoito-termin käyttö loukkaavana ja vähättelevänä terminä loppuu tai vaikeutuu todennäköisesti vasta, kun Suomessa käydään ensimmäinen tuomioistuin käsittely ja jos termin käyttäjä saa tästä rangaistuksen ja joutuu maksamaan vahingonkorvauksia.
 
Perustuslain 18 § turvaa suomalaiselle oikeuden työhön ja elinkeinovapauden: ”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.”
 
Toisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan haittaaminen tai vaikeuttaminen ei ole hyväksyttävää. Se on moitittavaa ainakin kilpailulaissa sekä markkinointia koskevassa sääntelyssä ja suosituksissa.
 
Loukkaavan tai vähättelevän termin käyttäminen voi aiheuttaa täydentävien hoitojen järjestöjen mukaan haittaa 6.000 – 8.000 ammatinharjoittajalle. Lisäksi täydentäviä hoitoja käyttävät lääkärit pitävät salassa näiden hoitojen käytön, koska pelkäävät kollegoidensa nuivaa suhtautumista ja lääkärinoikeuksiensa menettämistä.
 
Sopimatonta menettelyä säädellään sekä elinkeinonharjoittajien välisenä kysymyksenä, että elinkeinonharjoittamista yleisesti suojaavilla (esim. rikoslain kunnianloukkausta koskevilla) säännöksillä. Myös yhdenvertaisuuslain häirintää koskeva säännös liittyy sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa.
 
Lain piiriin kuuluu esimerkiksi elinkeinotoimintaa harjoittavan lääkärin ja täydentävää hoitoa antavan elinkeinonharjoittajan välinen epäasiallinen toiminta. Lisäksi elinkeinonharjoittajien etujärjestöjen toimesta tapahtuva toiminta kuuluu lain piiriin, sillä järjestöt voivat yrittää turvata edustamansa tahon toimintaa suhteessa kilpaileviin toimijoihin. Tämä liittyy osaltaan myös viranomaisorganisaatioissa tapahtuvaan lainsäädännön valmisteluun, toimijoiden tasapuoliseen kohteluun ja hyviin hallintotapoihin.
 
Elinkeinonharjoittamisen suoja on nimenomaan yksittäisen elinkeinonharjoittajan suojaa, jota voidaan arvioida konkreettisessa yksittäistapauksessa. Esimerkiksi jos tieteellisesti todennetusta hoidosta käytetään uskomushoito-termiä tai vähättelevän termin käytöllä aiheutetaan haittaa hoitoa käyttävälle elinkeinonharjoittajalle. Uskomushoito-termin käyttö tieteellisesti todennetusta hoidosta voidaan tulkita totuudenvastaiseksi tai harhaanjohtavaksi.
 
Mitä tarkemmin tutustuu työoikeuden professori Seppo Koskisen lausuntoon uskomushoito -ilmaisun käyttämisestä, sitä vakuuttuneemmaksi tulee sitä, että ensimmäinen uskomushoito-termin sopimattomaan käyttöön liittyvä tuomioistuinkäsittely on päivä päivältä lähempänä.
 
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
 
 
Lähde: Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto

​Täydentävien hoitomuotojen suosio kasvaa maailmalla. Monessa maassa niitä on liitetty viralliseen terveydenhuoltoon. Arvioiden mukaan runsas miljoona suomalaista on käyttänyt täydentäviä hoitoja terveyden edistämiseksi. Kansalaisaloitteella halutaan turvata näiden suosittujen ja turvallisten hoitojen saantia myös tulevaisuudessa.
 
Suomessa arvioidaan olevan 6.000 – 8.000 täydentävien hoitojen koulutettua ammatinharjoittajaa. Lisäksi ravintolisiä, vitamiinivalmisteita ja kasvirohdosvalmisteita myydään päivittäistavarakauppojen, apteekkien ja verkkokauppojen lisäksi noin 300 terveyskaupassa. Täydentävät hoidot ja niihin liittyvät tuotteet ja palvelut työllistävät monella toimialalla tuhansia henkilöitä tavoitteenaan edistää kansalaisten hyvinvointia. Terveyskauppa on jo yli puoli vuosisataa erikoitunut luonnonmukaisen terveydenhoidon opastukseen ja kouluttautunut ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden parhaiksi osaajiksi.
 
Terveyskaupassa luontaistuoteneuvojat ja fytonomit kohtaavat vuosittain miljoonia kertoja omasta terveydestään kiinnostuneita kuluttajia ja opastavat kohti parempaa terveyttä. Tällä työllä on kansanterveydellistä vaikutusta.
 
Tutkituille täydentäville hoidoille ei tule asettaa rajoituksia tai kieltoja, jotka rajaisivat valinnanvapautta oman terveyden hoidon osalta. Joissain keskusteluissa on väläytelty sääntelyä, jossa tietyt ihmisryhmät, esimerkiksi lapset, diabeetikot ja syöpää sairastavat, rajattaisiin täydentävien hoitojen ulkopuolelle.
 
Vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoitteena on turvata kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja. Täydentäville hoidoille mahdollisesti asetettavat rajoitukset tulisivat valinnanvapauden kaventumisen lisäksi aiheuttamaan täydentävien hoitojen ammatinharjoittajien työttömyyttä ja haittaisi merkittävästi myös täydentävien hoitojen parissa toimivia yrityksiä.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tukee kansalaisaloitetta, jolla pyritään turvaamaan täydentävät hoidot kaikille!
 
Jos haluaa, että tulevaisuudessakin kansalaiset voivat päättää itse käyttää tutkittuja täydentäviä hoitoja, niin kannattaa käydä allekirjoittamassa kansalaisaloite ja osoittaa tuki tutkituille täydentäville hoidolle.
 
Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava. www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Luomun suosio on kasvanut. Luomulla on Suomessa 2,2 miljoonaa säännöllistä käyttäjää. Yli puolet suomalaisista käyttää luomua säännöllisesti, kertoo Pro Luomun teettämä luomun kuluttajabarometri.
Aktiivikäyttäjistä 70 % on lisännyt luomutuotteiden käyttöä ja lähes 90 % arvioi myös lisäävänsä sitä jatkossa. Tämä kehityskulku heijastelee vastuullisuuden kasvua yleisenä kulutustrendinä, vastuullisuus ja siihen liittyvät arjen teot ja ostokäyttäytymisen muuttaminen vastuullisempaan suuntaan kasvaa myös muussa kuluttamisessa.

Luomun käyttö on laajentunut entistä tasaisemmin eri väestöryhmiin, pääkaupunkiseudulta muualle maahan, eri tuloluokkiin ja muidenkin kuin korkeakoulutettujen keskuuteen. Miesten osuus on kasvanut, mutta lapsiperheet ovat edelleen keskeinen käyttäjäryhmä.

Luomun koetaan eroavan tavanomaisesta eniten torjunta-aineettomuudella, ei-teollisilla lannoitteilla, luonnonmukaisuudella ja eläinten elinolosuhteilla. Aiempaa useammin mainitaan torjunta-aineettomuus/myrkyttömyys, erityisesti aktiivikäyttäjien keskuudessa. Puhtaus ja torjunta-aineettomuus sekä hyvä maku ja terveellisyys korostuvat luomun tärkeimpinä ostoperusteina. Maun ja ympäristöystävällisyyden/ekologisuuden merkitys on kasvanut.

Luomutuotteet ostetaan pääasiassa päivittäistavarakaupasta. Muiden kanavien merkitys on selvästi vähäisempi, mutta kasvava luomua aktiivisesti käyttävien keskuudessa, varsinkin erikoiskauppojen, verkkokauppojen ja lähiruoka Reko-renkaiden.

Tutkimuksen on toteuttanut Kantar syyskuussa 2019 Pro Luomu ry:n toimeksiannosta. Luomun kuluttajabarometri 2019 TÄSTÄ​.

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

MTV Huomenta Suomi-ohjelma (26.9.2019) haastatteli kirjailija Antti Tuuria. Haastattelussa tuli ilmi, että Antti Tuurin kolumnia täydentävistä hoidoista ei ole suostuttu julkaisemaan eräissä lehdissä. Tuuri mainitsi haastattelun yhteydessä näiden olleen Helsingin Sanomat, ET-lehti ja Suomen kuvalehti. Antti Tuurin kokemus levisi sosiaalisessa mediassa ja sai kannanottoja puolesta ja vastaan.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon tuli maanantaiaamuna (30.9.2019) yhteydenotto aiheeseen liittyen. Soittaja haluaa pysyä nimettömänä, kuten myös häneen yhteydessä ollut toimittaja.
 
Tämä toimittaja oli kertonut, että myös hän oli omassa lehtijutussaan aikonut käsitellä täydentäviä hoitoja. Lehden päätoimittaja oli kuitenkin pyytänyt poistamaan jutusta melko myönteisesti täydentäviä hoitoja käsittelevän kohdan. Päätoimittaja oli mahdollisesti epähuomiossa (lipsauttanut ja) perustellut sitä jossakin toimittajayhdistyksessä tehdyllä päätöksellä. Päätoimittajan mukaan aihetta ei saa provosoida mediassa. Toimittaja poisti jutustaan täydentäviä hoitoja koskevan kohdan, mutta oli kokenut, että tällainen päätös estää toimittajien sananvapautta täydentävistä hoidoista.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon tuli tiistaina (1.10.2019) sama yhteydenotto. Yhteydenotossa todettiin, että kyseinen toimittaja haluaa vetäytyä koko asiasta, eikä halua jatkaa aiheen käsittelyä.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pitää huolestuttavana, jos yhteydenoton taustalla oleva asia pitää paikkaansa. Liiton mielestä täydentäviä hoitoja tulisi käsitellä mediassa tasapuolisesti ja objektiivisesti.
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Kasvisruokavalion, marjojen, hedelmien ja juuresten ystävien määrä kasvaa kaiken aikaa. Toisilla syinä ovat terveysperusteiset valinnat ja parempi elämänlaatu, toisilla tavoitteet ovat eettiset ja liittyvät enemmän arvomaailmaan. Syynä voi olla myös ekologiset ja eläinsuojelulliset perusteet.

Kasvikunnan raaka-aineisiin pohjautuvan ruokavalion toteuttaminen vaatii perehtymistä ja tiedon-hankintaa, jotta ruoasta saisi paitsi hyvänmakuista myös ravintosisällöltään oikeanlaatuista. Kun ryhtyy toteuttamaan kasvisruokavalintoja arkiruokailussa ei riitä, että jättää lautaseltaan pois lihan ja syö sen muun, mitä ennenkin. Tiedon ja opastuksen merkitys korostuu, kun teemme muutoksia jo rutiiniksi muodostuneissa ruokavalinnoissamme. Oikein ja harkitusti toteutetut muutokset ruokavalinnoissa antavat nopeita, mutta myös pysyviä tuloksia, jotka lisäävät motivaatiota siirtyä yhä terveellisempään ruokavalioon. Kun saat tietoa kasvikunnan raaka-aineiden helppoudesta ja terveellisyydestä, voit tehdä onnistuneempia ruokavalintoja.


Kasviruokavalio paremman terveyden tukena

Kasvisten terveellisyyttä ei enää kyseenalaisteta ja useat ravitsemustieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä tai niistä kokonaan koostuva ruokavalio on terveellisin tapa syödä. Lisäksi on todettu, että kasvisruokavalio ehkäisee länsimaissa yleistyneitä elintasosairauksia kuten sydän - ja verisuonitauteja, syövän sekä diabeteksen riskiä. Kasvisruokavaliota noudattamalla on myös helpompi hallita painoaan. Riski kärsiä ylipainosta on kasvisyöjillä puolet pienempi kuin sekaruokavaliota nauttivilla. Varmaa on myös se, ettei kaikkia kasvisten hyviä ominaisuuksia vielä täysin tunneta.

TAIMI-koulutus Oy ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ovat julkaisseet "Terveyttä pirteyttä keveyttä kasvisruokavaliosta"- oppaan, jonka tarkoitus on antaa tietoa oikean kasviruokavalion koostamisessa ja osoittaa käytännönläheisesti miten voi valmistaa helppoja, nopeita ja terveellisiä kasviruoka-aterioita.

​Toivomme, että suomalaiset lisäisivät kasvisravinnon osuutta päivittäisessä ruokavaliossaan.

Maailman kasvisruokapäivää (World vegetarian day) vietetään 1.10. 

Ilmaisen oppaan voi ladata TÄSTÄ

Mika Rönkkö, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto