Ravitsemusnäkemykset päivittyvät hiljalleen, sillä vielä muutama vuosi sitten jopa D-vitamiinilisän nauttimista pidettiin turhana. Nyt suomalaisten D-vitamiinivaje myönnetään laajasti ja sitä pyritään ehkäisemään ja korjaamaan D-vitamiinilisillä. Myös B-vitamiinin puute on yleinen, etenkin ikääntyvillä ihmisillä, vaikka suomalaiset saavat B12-vitamiinia keskimäärin riittävästi: naiset 4,5 µg/vrk ja miehet 6,6 µg/vrk. Joka kymmenes yli 65-vuotias ja joka kuudes yli 70-vuotias potee selvää puutosta, jossa seerumin B12-vitamiinin pitoisuus on viitevälin (140-540 pmol/l) alapuolella. Vaje aiheuttaa muisti- ja muita kognitiivisia häiriöitä. Ilmiselvää puutosta hoidetaan B12-pistoksilla.
Myös viitearvojen puitteissa, mutta alakantissa olevat seerumin B12-vitamiinilukemat liittyvät yli 50-vuotiailla heikentyvään muistiin ja muuhun henkiseen suorituskykyyn, ilmenee saksalaisten psykiatrien, neurologien, psykologien ja ravitsemustieteilijöiden tekemästä perusteellisesta kliinisestä tutkimuksesta (American Journal of Clinical Nutrition, helmikuu 2016, doi: 10.3945/ajcn.115.116970). Siihen osallistui 100 lievää muistihäiriötä potevaa henkilöä, iältään 50–80 vuotta. Heille tehtiin neuropsykologinen verbaalista oppimiskykyä mittaava muistitesti Auditory Verbal Learning Test ja lisäksi 86 osallistujan aivot kuvannettiin MRI-laitteella. Kuvista tutkittiin tarkoin aivotursojen (hippokampusten) volyymit ja mikrorakenne. Seerumin B12-vitamiinin pitoisuutta verrattiin näihin tuloksiin. Aivotursot huolehtivat oppimisesta, mieleenpainamis- ja päättelykyvystä, muistista sekä muista tärkeistä henkisistä aivotoiminnoista.
Tutkittujen henkilöiden seerumin B-12-vitamiinin pitoisuuden mediaani oli 304 pmol/l, siis viitevälin puolivälissä. Joka toisen tutkitun pitoisuus oli pienempi, ja mitä pienempi se oli, sitä heikommin koehenkilöt selviytyivät muistitestissä. Viitearvojen puolivälin alapuolella olevien henkinen suorituskyky oli alentunut 32–48 prosenttia verrattuna niihin, joilla pitoisuus oli suurempi. Aivotursojen mikrorakenteessa todettiin muutoksia niillä henkilöillä, joiden B12-pitoisuudet olivat alakantissa, vaikkakin viitevälissä. Analyysissa otettiin huomioon mahdolliset sekoittavat tekijät: sukupuoli, ikä, koulutus, apolipoproteiini E e4, homokysteiini, foolihappo ja kreatiniini, mutta ne eivät vaikuttaneet tuloksiin. Piilevä B12-vaje osoittautui itsenäiseksi muistihäiriöiden riskitekijäksi.
Muistisairaalta pitää aina mitata seerumin vitamiinit ja mahdollinen vaje tulee korjata. B- ja D-vitamiinien, fosfoseriinin, karnosiinin, magnesiumin, kalaöljyn ja muiden ravintolisien nauttiminen voi ehkäistä muistisairauden ja hidastaa sen kulkua.
Teksti Tohtori Matti Tolonen
Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.
Myös viitearvojen puitteissa, mutta alakantissa olevat seerumin B12-vitamiinilukemat liittyvät yli 50-vuotiailla heikentyvään muistiin ja muuhun henkiseen suorituskykyyn, ilmenee saksalaisten psykiatrien, neurologien, psykologien ja ravitsemustieteilijöiden tekemästä perusteellisesta kliinisestä tutkimuksesta (American Journal of Clinical Nutrition, helmikuu 2016, doi: 10.3945/ajcn.115.116970). Siihen osallistui 100 lievää muistihäiriötä potevaa henkilöä, iältään 50–80 vuotta. Heille tehtiin neuropsykologinen verbaalista oppimiskykyä mittaava muistitesti Auditory Verbal Learning Test ja lisäksi 86 osallistujan aivot kuvannettiin MRI-laitteella. Kuvista tutkittiin tarkoin aivotursojen (hippokampusten) volyymit ja mikrorakenne. Seerumin B12-vitamiinin pitoisuutta verrattiin näihin tuloksiin. Aivotursot huolehtivat oppimisesta, mieleenpainamis- ja päättelykyvystä, muistista sekä muista tärkeistä henkisistä aivotoiminnoista.
Tutkittujen henkilöiden seerumin B-12-vitamiinin pitoisuuden mediaani oli 304 pmol/l, siis viitevälin puolivälissä. Joka toisen tutkitun pitoisuus oli pienempi, ja mitä pienempi se oli, sitä heikommin koehenkilöt selviytyivät muistitestissä. Viitearvojen puolivälin alapuolella olevien henkinen suorituskyky oli alentunut 32–48 prosenttia verrattuna niihin, joilla pitoisuus oli suurempi. Aivotursojen mikrorakenteessa todettiin muutoksia niillä henkilöillä, joiden B12-pitoisuudet olivat alakantissa, vaikkakin viitevälissä. Analyysissa otettiin huomioon mahdolliset sekoittavat tekijät: sukupuoli, ikä, koulutus, apolipoproteiini E e4, homokysteiini, foolihappo ja kreatiniini, mutta ne eivät vaikuttaneet tuloksiin. Piilevä B12-vaje osoittautui itsenäiseksi muistihäiriöiden riskitekijäksi.
Muistisairaalta pitää aina mitata seerumin vitamiinit ja mahdollinen vaje tulee korjata. B- ja D-vitamiinien, fosfoseriinin, karnosiinin, magnesiumin, kalaöljyn ja muiden ravintolisien nauttiminen voi ehkäistä muistisairauden ja hidastaa sen kulkua.
Teksti Tohtori Matti Tolonen
Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.
RSS Feed