Teksti: Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
  
Suomen Kuvalehti (31.12.2020) käsitteli luontaistuotteita otsikolla ”Lääkärit näkevät vastaanotoillaan luontaistuotteiden käytön nurjan puolen, vauriot lisääntyneet”. Juttu sisältää niin paljon virheitä ja virheellisyyksiä, että on välttämätöntä antaa palautetta Suomen Kuvalehdelle.
 
Tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 60 prosenttia on käyttänyt terveys-, luontaistuotteita tai ravintolisiä 12 kk aikana ja 50 prosenttia kuukauden aikana (Kantar TNS. 2017). Joten Suomen Kuvalehden lukijoissakin on runsaasti näiden tuotteiden käyttäjiä.
 
Seuraan työni puolesta tiiviisti ravintolisiä koskevaa uutisointia Suomessa ja maailmalla. Suhtaudun vakavasti väitteisiin, jotka liittyvät elintarvikkeiden, kuten ravintolisien turvalliseen käyttöön ja mahdollisiin riskeihin. Näistä käydään keskusteluja Suomen viranomaisten kanssa, jotta sekä toimijat, että valvova viranomainen voivat kehittää toimintojaan.
 
Lähtökohtaisesti Suomen markkinoilla ei voi olla maksatoksisia tai vaarallisia kasveja tai ainesosia elintarvikemyynnissä, eikä siten myöskään markkinoilla ravintolisissä. Toki ulkomaisista verkkokaupoista kuluttaja voi tilata vaikka millaisia tuotteita. Näistä ulkomaisista verkkokaupoista tilattavista tuotteista pyritään kuitenkin varoittamaan monella tapaa ja esimerkiksi ”omalla vastuulla-”tiedotuskampanja on melko hyvin saanut lisättyä tietoisuutta.
 
Suomen Kuvalehti toteaa juttujensa yhteydessä, että ”laadukkaan tiedon ja punnittujen näkemysten tarve on nyt suuri. Suomen Kuvalehden tehtävä on kertoa asiantuntevasti ja ymmärrettävästi, mitä maailmassa tapahtuu. Näinä aikoina tällaisen työn arvo vain kasvaa. Tue laadukasta journalismia ja tilaa Suomen Kuvalehti.”
 
Pyysin (2.1.2021) jutun tehneeltä toimittajalta faktantarkistusta ja lisätietoja jutussa mainituista alla olevista asioista. Pyysin myös oikaisemaan faktantarkistuksen jälkeen Suomen Kuvalehden jutusta esiin tulevat virheellisyydet. Päivitän tätä kirjoitusta Suomen Kuvalehdeltä saamieni vastausten jälkeen.
 
 
1. Mihin tietoon tai tutkimukseen perustuu Suomen Kuvalehdessä esitetty väite, että ”Luontaistuotteiden aiheuttamat maksavauriot ovat kasvussa maailmanlaajuisesti”?
 
Rönkkö: Loogisesti ajatellen tämä voisi pitää paikkansa, sillä käytön yleistymisen myötä voisi toki olettaa, että myös erilaiset lieveilmiöt ja haitat lisääntyvät. Lieveilmiöihin pääsee tarttumaan, kun ilmiön taustalla oleva tieto saadaan analysoitua. Ravintolisien suosio on toki kasvanut maailmanlaajuisesti, mutta on mielenkiintoista nähdä, millaiseen tutkimustietoon Suomen Kuvalehti perustaa väitteensä siitä, että luontaistuotteiden aiheuttamat maksavauriot olisivat kasvussa maailmanlaajuisesti. Markkinoilla maksatoksiset elintarvikkeet eivät voi säilyä, sillä sellaiset tuotteet vedetään välittömästi pois. Jos kyse olisi kuluttajien elintarvikkeiden väärästä käytöstä, niin sitten siihen tulisi reagoida tiedotuksella ja käytön oikealla opastuksella.
 
Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


2. Mitä ravintolisien ainesosia näissä (maksahaitta) tutkimuksissa on noussut esiin?
 
Rönkkö: Tällainen tutkimus auttaisi kartoittamaan esim. ainesosia, joihin olisi syytä viranomaisten kanssa pohtia EU:n alueen yhteisiä valvontatoimenpiteitä tai huomioida tällaisessa tutkimuksessa esiin nousseet ainesosat, joiden käyttöön voidaan lainsäädännöllä puutua.

Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan)  

3. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Toisinaan joudutaan maksansiirtoon”. Otsikon ingressissä Suomen Kuvalehti viittaa myös elimen pettämiseen ja tehohoitoa vaatineeseen ravintolisien tai kasvirohdosvalmisteiden käyttöön.
 
Tiedustelenkin Suomen Kuvalehdeltä, että
-Kuinka monta varmistettua ravintolisien tai kasvirohdosvalmisteiden käytöstä johtunutta maksansiirtoa on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tehty Suomessa?
-Kuinka monta varmistettua ravintolisien tai kasvirohdosvalmisteiden käytöstä johtunutta tehohoitoa vaatinutta tapausta Suomessa on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan?
-Onko näiden maksansiirtojen osalta selvitetty, mistä ravintolisästä tai kasvirohdosvalmisteesta on ollut kyse? Onko tuote ostettu Suomesta vai ulkomailta? Onko käytössä noudatettu annostusohjetta?
 
Rönkkö: Tieto maksansiirtoon johtaneista tapauksista on tärkeä, sillä Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton tiedossa ei ole yhtään varmistettua tapausta, jossa suomalaisesta kaupasta, laillisesti valmistettu ja annostusohjeen mukaisesti käytetty ravintolisä tai kasvirohdosvalmiste olisi aiheuttanut vakavan maksansiirtoon johtaneen tapauksen.
 
Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 
 

4. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan että ”Tavallisimmat maksavaurioiden aiheuttajat ovat ihmiselimistölle tärkeitä ainesosia, joita on käytetty liikaa. Sellaisia ovat folaatti, joka kuuluu B-vitamiineihin, mineraaleista ja alkuaineista rauta, kalsium ja kalium.”
 
Rönkkö: Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, onko näiden ravintoaineiden ravintolisäkäytössä aiheutuneita maksavaurioita tapahtunut Suomessa vai mistä tieto peräisin? Jos tapaukset ovat tapahtuneet Suomessa, onko näistä tehty ilmoitus Fimealle tai Ruokavirastolle? Jos tapaus on voitu yksilöitä tiettyyn ravintolisään, niin onko tuote vedetty pois markkinoilta, jos maksavaurio on syntynyt ohjeen mukaisen käytön jälkeen?
 
 Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


5. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Kasviyrtteihin perustuvia valmisteita ovat esimerkiksi Herbalife, Hydroxycut ja Airbone, joita käytetään kehonmuokkaukseen.”
 
Rönkkö: On hyvin tiedossa, että Herbalife on kansainvälinen verkostomarkkinointiyritys, jolla on valikoimissa lukuisia eri ravintolisiä. Sen vielä ymmärtäisin, että yksittäinen Herbalife-tuote olisi vedetty pois markkinoilta, mutta Suomen Kuvalehden väite antaa ymmärtää, että kyse on Herbalife-tuotteista kokonaisuudessaan. Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, että mihin Herbalife-yrityksen ravintolisään tai ravintolisiin artikkelissa viitataan?
 
 Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


6. Samassa kohdassa artikkelissa Suomen Kuvalehti mainitsee Hydroxycut-nimisen tuotteen ja toteaa, että ”Hydroxycut vedettiin Suomessa pois markkinoilta vuonna 2009, mutta sitä hankitaan edelleen ulkomailta.”
 
Rönkkö: Herää epäilys siitä, että tietääköhän Suomen Kuvalehden toimittaja, että Hydroxycut on tuotenimi, jolla on useita eri valmistajia ja markkinoijia. Näiden Hydroxycut-nimisten tuotteiden koostumus vaihtelee valmistajan mukaan. Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, että minkä valmistajan edelleen tilattavissa olevaan Hydroxycut -tuotteeseen jutussa viitataan?
 
Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


7. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Aasian maissa vihreä teeuute, ginseng, musta cohosh ja kiinalaiset yrtit ovat merkittävimmät maksavaurioiden aiheuttajat.”
 
Rönkkö: Ei varmaankaan epäselvää, että kiinalaiset rohdokset ovat jopa tuhansia eri rohdoksia käsittelevä laaja joukko kasveja. Tiedustelin Suomen Kuvalehdeltä, että mihin kiinalaisiin maksavaurioita aiheuttaviin kasveihin jutussa  viitataan?
 
 Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


8. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Länsimaissa miehillä suurin riski ovat kehonrakennustuotteet, jotka sisältävät niin kutsuttuja toisen sukupolven anabolisia steroideja. Niiden käyttäjät ovat yleensä nuoria miehiä.”
 
Rönkkö: Taustatietojen selvittämisen yhteydessä toimittajan olisi tullut ottaa huomioon, että anabolisten aineiden käyttäminen ravintolisien ainesosissa on kielletty. Siksi tiedustelinkin Suomen Kuvalehdeltä, että minkä nimisiin tai mitä ainesosia sisältäviin Suomen markkinoilla tai ulkomailla ravintolisinä myynnissä oleviin kehonrakennustuotteisiin jutussa viitataan?
 
 Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


9. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, ”Luontaistuotteiden sisältöä ei ole määritelty lainsäädännössä; muiden ravintolisien tavoin ne katsotaan elintarvikkeiksi.”
 
Rönkkö: Väite on outo, sillä Suomen Kuvalehden jutussa on haastateltu ylitarkastaja Anna Mizrahia Ruokavirastosta. Mizrahi toteaa, että ”Yrityksen, joka tuo ravintolisän markkinoille, on oltava varmistunut siitä, että tuote täyttää lainsäädännön vaatimukset ja on turvallinen.” Mizrahi jo kertoo, että luontaistuotteiden valmistajan on huolehdittava tuotteiden lainmukaisuudesta. Miten Suomen Kuvalehti voi väittää, että ”Luontaistuotteiden sisältöä ei ole määritelty lainsäädännössä”, kun viranomainen jutussa juuri kertoi, että lainsäädännön vaatimukset tulee täyttyä ja tuotteiden tulee olla turvallisia. Luontaistuotteiden, kuten ravintolisien tai kasvirohdosvalmisten sisältöä on tarkoin määritelty lainsäädännössä ja näiden tuotteiden valmistusta koskevat säädökset ovat harmonisoitu yhtenäiseksi EU-alueella. Siksi tiedustelinkin Suomen Kuvalehdeltä, mihin tietoon tämä Suomen Kuvalehden väite perustuu? Kohta pyydetään oikaisemaan, jos faktantarkistuksen jälkeen se katsotaan tarpeelliseksi.
  
Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 


10. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan Fimean ylilääkäri Eeva Sofia Leinosen sitaattina, että ”Ravintolisät on tarkoitettu joko täydentämään tai tukemaan elimistön normaalia toimintaa.”
 
Rönkkö: Sitaatti on outo, sillä ei ravintolisä voi täydentää elimistön normaalia toimintaa. Ravintolisät on tarkoitettu joko täydentämään RAVITSEMUSTA tai tukemaan elimistön normaalia toimintaa. Ravintolisillä voi SIIS olla fysiologinen tai ravitsemuksellinen ominaisuus. Tämä ravintolisien ominaisuus on mainittu myös ravintolisädirektiivissä (2002/46/EY). Kohta pyydetään oikaisemaan Suomen Kuvalehdessä.
 
Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 

 
11. Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että ”Jos tuotteen mainostetaan olevan ”hyväksi silmille” tai ”hermoston hyvinvoinnille”, väitteet eivät välttämättä perustu tutkimustietoon.”
 
Rönkkö: Ruokaviraston sivulla kuitenkin todetaan, että ”EU:ssa on lainsäädännöllä luotu yhteiset pelisäännöt siitä, minkälaisia väitteitä elintarvikkeista saa esittää. Kaikessa elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä saa käyttää vain hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Kaikkien terveysväitteiden taustalla oleva tieteellinen tutkimus arvioidaan etukäteen. Vain sellaiset väitteet hyväksytään käyttöön, joilla on vahva tieteellinen näyttö tukenaan.” Kohta pyydetään oikaisemaan, jos faktantarkistuksen jälkeen se katsotaan tarpeelliseksi Suomen Kuvalehdessä.
 
Suomen Kuvalehti: (vastausta odotetaan) 

Faktantarkistuspyyntö on lähetetty (2.1.2021) toimittaja Miina Leppäselle ja tiedoksi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoskelle. Päivitän Suomen Kuvalehdeltä saamani vastaukset tähän Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton blogikirjoitukseen.