Teksti: Tohtori Matti Tolonen
”Länsimaissa ei esiinny enää vitamiinien puutostiloja”, hehkutti Lääkelaitoksen ylilääkäri Anna-Liisa Enkovaara itsevarmasti julkisuudessa muutamia vuosia sitten. Lääkäriseura Duodecimin mielestä vitamiinien nauttiminen ruuan lisänä on ”uskomushoitoa”. Vaan kuinkas sitten kävikään? Nyt kaikki, jopa Duodecim, myöntävät, että D-vitamiinivaje on yleinen, ja sitä pyritään ehkäisemään ja korjaamaan D-vitamiinilisillä. Duodecim (4/2017) uutisoi, että foolihappo parantaa autismin oireita, etenkin kielellisiä vaikeuksia.
B-vitamiinien puute on yleinen, etenkin ikääntyvillä ihmisillä, vaikka suomalaiset saavat B12-vitamiinia keskimäärin riittävästi: naiset 4,5 µg/vrk ja miehet 6,6 µg/vrk. Joka kymmenes yli 65-vuotias ja joka kuudes yli 70-vuotias potee selvää puutosta, jossa seerumin B12-vitamiinin pitoisuus on viitevälin (140-540 pmol/l), alapuolella. Vaje aiheuttaa muisti- ja muita kognitiivisia häiriöitä. Ilmiselvää puutosta hoidetaan B12-pistoksilla.
Myös viitearvojen puitteissa, mutta alakantissa olevat seerumin B12-vitamiinilukemat liittyvät yli 50-vuotiailla heikentyvään muistiin ja muuhun henkiseen suorituskykyyn, ilmenee saksalaisten psykiatrien, neurologien, psykologien ja ravitsemustuieteilijöiden tekemästä kliinisestä tutkimuksesta (American Journal of Clinical Nutrition, helmikuu 2016, doi: 10.3945/ajcn.115.116970). Siihen osallistui 100 lievää muistihäiriötä potevaa henkilöä, iältään 50–80 vuotta. Heille tehtiin neuropsykologinen verbaalista oppimiskykyä mittaava muistitesti Auditory Verbal Learning Test ja lisäksi 86 osallistujan aivot kuvannettiin MRI-laitteella. Kuvista nähtiin aivotursojen (hippokampusten) volyymit ja mikrorakenne. Seerumin B12-vitamiinin pitoisuutta verrattiin näihin tuloksiin. Aivotursot huolehtivat oppimisesta, mieleenpainamis- ja päättelykyvystä, muistista sekä muista tärkeistä henkisistä aivotoiminnoista. Tutkittujen henkilöiden seerumin B-12-vitamiinin pitoisuuden mediaani oli 304 pmol/l, siis viitevälin puolivälissä. Joka toisen tutkitun pitoisuus oli pienempi, ja mitä pienempi se oli, sitä heikommin koehenkilöt selviytyivät muistitestissä. Viitearvojen puolivälin alapuolella olevien henkinen suorituskyky oli alentunut 32–48 prosenttia verrattuna niihin, joilla pitoisuus oli suurempi. Aivotursojen mikrorakenteessa todettiin muutoksia henkilöillä, joiden B12-pitoisuudet olivat alakantissa, vaikkakin viitevälissä. Analyysissa otettiin huomioon mahdolliset sekoittavat tekijät: sukupuoli, ikä, koulutus, apolipoproteiini E e4, homokysteiini, foolihappo ja kreatiniini, mutta ne eivät vaikuttaneet tuloksiin. Piilevä B12-vaje osoittautui itsenäiseksi muistihäiriöiden riskitekijäksi.
Tyypin 2 diabeetikoille määrätään suun kautta nautittavana esnisijaisena lääkkeenä metformiinia, Uusi pohjoisirlantilainen tutkimus vahvistaa, että metformiini aiheuttaa ikääntyville ihmisille foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien puutetta, mikä heikentää heidän muistiaan ja muuta henkistä suorituskykyä. Metformiinin käyttäjien tulisi syödä B-vitamiineilla rikastettua ruokaa tai ottaa vitamiineja ravintolisinä, sanovat Ulsterin yliopiston tutkijat Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism -lehdessä.
Barcelonalaiset psykiatrit esittivät Varsovassa 6.–9. huhtikuuta 2019 pidetyssä Euroopan psykiatriyhdistyksen 27. kongressissa uuden tutkimuksensa. Sen mukaan psykiatrisista sairauksista (ahdistus, masennus, skitsofrenia, psykoosit, mielialahäiriöt) kärsivillä lapsilla ja nuorilla on usein puutetta foolihaposta ja B12-vitamiinista. Puutteiden toteaminen (verikokein) ja korjaaminen vitamiineilla edistää potilaiden toipumista ja parantaa heidän hermostonsa kehittymistä sekä elämänlaatuaan, totesivat psykiatrit.
Lasten ja nuorten psykiatri Gerard Anmella (Hospital Clinic Barcelona) työryhmineen selvitti asiaa 780 potilaan aineistossa 2015–2017. Lähes 40 prosenttia potilaista oli naisia ja valtaosa (87,5 %) oli nuoria, keski-iältään 15-vuotiaita. Noin 40 prosentilla potilaista oli foolihapon puute ja noin 20 prosentilla B12-vitamiinin puute. 11 prosentilla oli puutetta kummastakin vitamiinista. B12-vitamiinin puutetta oli eniten masentuneilla. Naispotilaiden foolihapon pitoisuus oli merkitsevästi pienempi kuin miesten. Foolihapon puutos oli nuorilla yleisempää kuin lapsilla. Psykoottisten potilaiden B12-pitoisuudet olivat selvästi matalampia kuin terveiden verrokkien.
Potilailla on usein myös D-vitamiinin vajetta, sanovat psykiatrit. Muiden tutkimusten mukaan foolihapon ja D-vitamiinin anto ravintolisänä parantaa tutkitusti myös autististen lasten oireita. Psyykenlääkkeiden syöminen ei korjaa vitamiinien puutosta.
B-vitamiinien vaje aiheuttaa rikkipitoisen, myrkyllisen aminohapon, homokysteiinin lisääntymistä veressä ja aivoissa, jolloin niissä kehittyy rappeutumismuutoksia ja mielisairauksia, kuten skitsofreniaa, mielialan vaihteluita ja kognitiivisia häiriöitä. Sikiökautena ja syntymän jälkeen vitamiinien puutokset aiheuttavat hermoja suojaavan myeliinitupen hajoamista ja hermoston kehityshäiriöitä, autismia sekä psykooseja ja mielialan muutoksia. Ne ovat erityisen haitallisia lapsuudessa ja nuoruudessa, jolloin aivojen synapsit ja viestintäverkot kehittyvät.
Nämä ja monet muut uudet tutkimukset kumoavat yleisiä virheellisiä käsityksiä vitamiineista ja puoltavat niiden käyttöä kroonisissa sairauksissa.
Lue lisää tohtori Matti Tolosen terveysartikkeleita
”Länsimaissa ei esiinny enää vitamiinien puutostiloja”, hehkutti Lääkelaitoksen ylilääkäri Anna-Liisa Enkovaara itsevarmasti julkisuudessa muutamia vuosia sitten. Lääkäriseura Duodecimin mielestä vitamiinien nauttiminen ruuan lisänä on ”uskomushoitoa”. Vaan kuinkas sitten kävikään? Nyt kaikki, jopa Duodecim, myöntävät, että D-vitamiinivaje on yleinen, ja sitä pyritään ehkäisemään ja korjaamaan D-vitamiinilisillä. Duodecim (4/2017) uutisoi, että foolihappo parantaa autismin oireita, etenkin kielellisiä vaikeuksia.
B-vitamiinien puute on yleinen, etenkin ikääntyvillä ihmisillä, vaikka suomalaiset saavat B12-vitamiinia keskimäärin riittävästi: naiset 4,5 µg/vrk ja miehet 6,6 µg/vrk. Joka kymmenes yli 65-vuotias ja joka kuudes yli 70-vuotias potee selvää puutosta, jossa seerumin B12-vitamiinin pitoisuus on viitevälin (140-540 pmol/l), alapuolella. Vaje aiheuttaa muisti- ja muita kognitiivisia häiriöitä. Ilmiselvää puutosta hoidetaan B12-pistoksilla.
Myös viitearvojen puitteissa, mutta alakantissa olevat seerumin B12-vitamiinilukemat liittyvät yli 50-vuotiailla heikentyvään muistiin ja muuhun henkiseen suorituskykyyn, ilmenee saksalaisten psykiatrien, neurologien, psykologien ja ravitsemustuieteilijöiden tekemästä kliinisestä tutkimuksesta (American Journal of Clinical Nutrition, helmikuu 2016, doi: 10.3945/ajcn.115.116970). Siihen osallistui 100 lievää muistihäiriötä potevaa henkilöä, iältään 50–80 vuotta. Heille tehtiin neuropsykologinen verbaalista oppimiskykyä mittaava muistitesti Auditory Verbal Learning Test ja lisäksi 86 osallistujan aivot kuvannettiin MRI-laitteella. Kuvista nähtiin aivotursojen (hippokampusten) volyymit ja mikrorakenne. Seerumin B12-vitamiinin pitoisuutta verrattiin näihin tuloksiin. Aivotursot huolehtivat oppimisesta, mieleenpainamis- ja päättelykyvystä, muistista sekä muista tärkeistä henkisistä aivotoiminnoista. Tutkittujen henkilöiden seerumin B-12-vitamiinin pitoisuuden mediaani oli 304 pmol/l, siis viitevälin puolivälissä. Joka toisen tutkitun pitoisuus oli pienempi, ja mitä pienempi se oli, sitä heikommin koehenkilöt selviytyivät muistitestissä. Viitearvojen puolivälin alapuolella olevien henkinen suorituskyky oli alentunut 32–48 prosenttia verrattuna niihin, joilla pitoisuus oli suurempi. Aivotursojen mikrorakenteessa todettiin muutoksia henkilöillä, joiden B12-pitoisuudet olivat alakantissa, vaikkakin viitevälissä. Analyysissa otettiin huomioon mahdolliset sekoittavat tekijät: sukupuoli, ikä, koulutus, apolipoproteiini E e4, homokysteiini, foolihappo ja kreatiniini, mutta ne eivät vaikuttaneet tuloksiin. Piilevä B12-vaje osoittautui itsenäiseksi muistihäiriöiden riskitekijäksi.
Tyypin 2 diabeetikoille määrätään suun kautta nautittavana esnisijaisena lääkkeenä metformiinia, Uusi pohjoisirlantilainen tutkimus vahvistaa, että metformiini aiheuttaa ikääntyville ihmisille foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien puutetta, mikä heikentää heidän muistiaan ja muuta henkistä suorituskykyä. Metformiinin käyttäjien tulisi syödä B-vitamiineilla rikastettua ruokaa tai ottaa vitamiineja ravintolisinä, sanovat Ulsterin yliopiston tutkijat Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism -lehdessä.
Barcelonalaiset psykiatrit esittivät Varsovassa 6.–9. huhtikuuta 2019 pidetyssä Euroopan psykiatriyhdistyksen 27. kongressissa uuden tutkimuksensa. Sen mukaan psykiatrisista sairauksista (ahdistus, masennus, skitsofrenia, psykoosit, mielialahäiriöt) kärsivillä lapsilla ja nuorilla on usein puutetta foolihaposta ja B12-vitamiinista. Puutteiden toteaminen (verikokein) ja korjaaminen vitamiineilla edistää potilaiden toipumista ja parantaa heidän hermostonsa kehittymistä sekä elämänlaatuaan, totesivat psykiatrit.
Lasten ja nuorten psykiatri Gerard Anmella (Hospital Clinic Barcelona) työryhmineen selvitti asiaa 780 potilaan aineistossa 2015–2017. Lähes 40 prosenttia potilaista oli naisia ja valtaosa (87,5 %) oli nuoria, keski-iältään 15-vuotiaita. Noin 40 prosentilla potilaista oli foolihapon puute ja noin 20 prosentilla B12-vitamiinin puute. 11 prosentilla oli puutetta kummastakin vitamiinista. B12-vitamiinin puutetta oli eniten masentuneilla. Naispotilaiden foolihapon pitoisuus oli merkitsevästi pienempi kuin miesten. Foolihapon puutos oli nuorilla yleisempää kuin lapsilla. Psykoottisten potilaiden B12-pitoisuudet olivat selvästi matalampia kuin terveiden verrokkien.
Potilailla on usein myös D-vitamiinin vajetta, sanovat psykiatrit. Muiden tutkimusten mukaan foolihapon ja D-vitamiinin anto ravintolisänä parantaa tutkitusti myös autististen lasten oireita. Psyykenlääkkeiden syöminen ei korjaa vitamiinien puutosta.
B-vitamiinien vaje aiheuttaa rikkipitoisen, myrkyllisen aminohapon, homokysteiinin lisääntymistä veressä ja aivoissa, jolloin niissä kehittyy rappeutumismuutoksia ja mielisairauksia, kuten skitsofreniaa, mielialan vaihteluita ja kognitiivisia häiriöitä. Sikiökautena ja syntymän jälkeen vitamiinien puutokset aiheuttavat hermoja suojaavan myeliinitupen hajoamista ja hermoston kehityshäiriöitä, autismia sekä psykooseja ja mielialan muutoksia. Ne ovat erityisen haitallisia lapsuudessa ja nuoruudessa, jolloin aivojen synapsit ja viestintäverkot kehittyvät.
Nämä ja monet muut uudet tutkimukset kumoavat yleisiä virheellisiä käsityksiä vitamiineista ja puoltavat niiden käyttöä kroonisissa sairauksissa.
Lue lisää tohtori Matti Tolosen terveysartikkeleita
RSS Feed
