Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on puuttunut Mediuutisten uskomushoito-termin epäasialliseen käyttöön ja toivoo Mediuutisilta asiallisen termin käyttöä ravintolisistä, vitamiinivalmisteista ja kasvilääkkeistä.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto kävi muutama viikko sitten viestinvaihtoa Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärven kanssa Mediuutisen linjauksesta käyttää epäasialliseksi ja loukkaavaksi koettua uskomushoito-termiä. Suomen Yrittäjien ja työoikeuden professori Seppo Koskisen lausuntojen mukaan uskomushoito-termin käyttäjä voi syyllistyä sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa ja mahdollisesti kunnianloukkaukseen.
 
Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi totesi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitolle 11.6.2019, että Mediuutiset noudattaa Lääkäriliiton kantaa sekä tutkittuun tietoon perustuvaa (evidence-based medicine) näkökulmaa ja perusteita sisällöntuotannossa. Päätoimittaja Lahnajärvi korosti, että Mediuutisten tarkoitus ei ole vahingoittaa kenenkään liiketoimintaa ja, että uskomushoito-termi on vakiintunut Mediuutisten käyttöön silloin, kun menetelmästä ei ole olemassa lääketieteellistä näyttöä tai sitä ei ole tieteellisesti tutkittu.
 
Mediuutiset julkaisi 28.6.2019 toimittaja Nina Airiston jutun ”Alhainen luottamus terveydenhuoltoon on naisilla yleistä – Ovat yliedustettuja uskomushoitojen asiakkaiden joukossa”. Jutussa käsiteltiin Aftonbladetin ja Veckorevyn tekemää kyselyä, jonka tuloksista oli uutisoitu Dagens Medicin-lehdessä.
 
Alkuperäisessä jutussa käytetään ”komplementär och alternativ medicin (så kallad KAM)”, joka usein suomennetaan täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot (ns. CAM-hoidot). Dagens Medicin-lehden artikkelissa, kuten myös Mediuutisten julkaisemassa jutussa, käsitellään muun muassa ravintolisiä, vitamiineja ja kasviperäisiä lääkkeitä. Näiden kaikkien lueteltujen tuoteryhmien tehosta on tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä. Esimerkiksi Euroopan Komissio on tieteellisen näytön perusteella hyväksynyt yli 250 terveysväittämää ravintolisistä ja vitamiineista. Useita lääkekasveja on mukana Käypä hoito -suosituksissa.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton mielestä Mediuutiset rinnastaa ravintolisät, vitamiinit ja kasviperäiset lääkkeet uskomushoidoksi perusteetta ja Mediuutisten ilmoittaman linjauksen vastaisesti.
 
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto toivoo, että Mediuutiset käyttää tieteellistä näyttöä omaavista ravintolisistä, vitamiinivalmisteista ja kasvilääkkeistä asiallista termiä. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton mielestä kyseisen jutun otsikoinnin yhteydessä ”vaihtoehtohoito”-termi olisi neutraalimpi ja noudattaisi alkuperäisen Dagens Medicin-lehdessä julkaistun uutisen termistöä. 


Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Mediuutisten juttua päivitetty 1.7.2019 klo 9.38: Otsikossa ja tekstissä vaihdettu uskomushoidot luontaishoidoiksi.

Lähes viisi vuotta valmistelu Elintarvikelain muuttaminen on edennyt viimeiselle lausuntokierrokselle. Alunperin kaavailtu laaja elintarvikelain kokonaisuudistus kaatui maakuntauudistuksen mukana. Lausunnolla olleessa Elintarvikelakiesityksessä on mukana EU-lainsäädännön vaatimat päivitykset ja mm. elintarvikelain toimijaa koskevat luotettavuusvaatimukset. Uuden elintarvikelain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä Eduskunnalle elintarvikelaiksi sekä eräiden lakien muuttamiseksi. Lausuntojen antamisen takaraja oli 28.6.2019.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto antoi vuonna 2018 Elintarvikelain sisällöstä laajan lausunnon, jossa ehdotettuja uudistuksia pidettiin pääosin hyvinä. Tänään (28.6.2019) Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto antoi elintarvikelain luonnokseen lyhyen lausunnon, jossa otetaan kantaa varsinkin ravintolisien tasapuolisen valvonnan puolesta. 

Lausunnossaan Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto esittää Maa- ja metsätalousministeriölle huolensa siitä, että Suomessa on edelleen ravintolisien myyntikanavia, jotka eivät ole riittävällä laajuudella elintarvikevalvonnan tai Oiva-valvontajärjestelmän piirissä. Näitä ovat esimerkiksi ravintolisiä myyvät puhelinmarkkinointiyritykset, apteekkien yhteydessä toimivat yhtiöt, verkostomarkkinointitoimijat ja ravintolisiä myyvät urheiluseurat. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto toivoo lausunnossaan, että kaikki ravintolisiä myyvät vähittäismyyntikanavat ovat tasapuolisesti elintarvikevalvonnan piirissä.

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin otti 27.6. Kauppalehden kolumnissa kantaa täydentäviin hoitoihin ja terapeutti -nimikkeen käyttöön. Jurvelin rinnasti mielestämme epäasiallisesti ja loukkaavasti koulutettujen ja laillista yritystoimintaa harjoittavien terapeuttien ja yrityksien toimintaa humpuukimaakareihin ja ihmeaineiden tyrkyttäjiksi.   Ymmärrämme, että kolumnissaan toimittaja voi vapaammin revitellä, mutta mielestämme Jurvelin meni osin jo hyvän maun yli kuvaelmissaan.
 
Arviot luontaishoitojen käytöstä suomalaisten keskuudessa vaihtelevat 20–35 % välillä (Taloustutkimus 2018 ja European Social Survey 2014). Tutkimuksen mukaan ravintolisiä käyttää 62 prosenttia suomalaisista (TNS Kantar 2017). Pääkirjoituskolumni kosketti siten monia kauppalehden lukijoita yrittäjinä ja palveluiden sekä tuotteiden kuluttajina.

Uskomushoito-termi on epäasiallinen ja loukkaava 
Suomalainen tutkijaryhmä (Vuolanto, P., Sorsa, M., Aarva, P., & Helin, K. Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 2018) selvitti täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen tutkimusta ja tilannetta Suomessa. Siinä myös taustoitettiin hoidosta (mm. aromaterapia, fytoterapia, homeopatia, perinteinen suomalainen jäsenkorjaus, perinteinen kiinalainen lääkintä ja vyöhyketerapia) käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Tutkijaryhmä päätteli, että tietyn termin (kuten uskomushoito) käytöllä saatetaan ilmaista oma kanta kiistassa.  Lisäksi Suomen Yrittäjien ja työoikeuden professori Seppo Koskisen lausuntojen mukaan uskomushoito-termin käyttäjä voi syyllistyä sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa ja mahdollisesti kunnianloukkaukseen. Lisätietoa termistä.

Luontaishoitoalalle syntyi suurjärjestö
Suomessa arvioidaan olevan 6.000 - 8.000 täydentävien hoitojen ammatinharjoittajaa. Toimialan haasteena on ollut yrittäjien yhteistoiminta ja edunvalvonta. Yhteistoimintaa parantamaan Suomeen syntyi uusi luontaishoitoalan toimijoita yhdistävä suurjärjestö, kun Luontaishoitoalan Foorumi ry:n perustamiskokous pidettiin 13.6.2019 Espoossa. Perustamiskokoukseen osallistui 17 luontaishoitoalan järjestön, ammatillista koulutusta järjestävän yrityksen ja yhteistyötahon edustajaa. Osallistujista perustamiskirjan allekirjoitti 11 tahoa. Luontaishoitoalan Foorumi ry on kattavuudeltaan suurin luontaishoitoalan järjestö. Luontaishoitoalan Foorumi ry kattaa ammattilais- ja yrittäjä-, yhteistyöjärjestöjen jäsentensä kautta noin 1000 jäsentä. Mukana olevissa luontaishoitoalan koulutusyrityksissä on vuosittain noin 500 opiskelijaa. Lisäksi toimintaan on alustavasti ilmoittanut liittyvänsä myöhemmin ainakin 3-5 muuta luontaishoitoalan ammattilais- ja kansalaisjärjestöä, jolloin Luontaishoitoalan Foorumi ry kattaa yli 2000 järjestöjensä jäsentä. Lisätietota uudesta järjestöstä.
 

Luontaishoitoalan Foorumi ry:n puheenjohtaja Antti Pietiäinen
Kairon Instituutti, rehtori, [email protected]
 
Luontaishoitoalan Foorumi ry:n varapuheenjohtaja Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja, [email protected]

Suomeen syntyi uusi luontaishoitoalan toimijoita yhdistävä suurjärjestö, kun Luontaishoitoalan Foorumi ry:n perustamiskokous pidettiin 13.6.2019 Espoossa. Perustamiskokoukseen osallistui 18 luontaishoitoalan järjestön, ammatillista koulutusta järjestävän yrityksen ja yhteistyötahon edustajaa. Osallistujista perustamiskirjan allekirjoitti 11 tahoa. Luontaishoitoalan Foorumi ry on kattavuudeltaan suurin luontaishoitoalan järjestö. Luontaishoitoalan Foorumi ry kattaa ammattilais- ja yrittäjä-, yhteistyöjärjestöjen jäsentensä kautta noin 1000 jäsentä. Mukana olevissa luontaishoitoalan koulutusyrityksissä on vuosittain noin 500 opiskelijaa. Lisäksi toimintaan on alustavasti ilmoittanut liittyvänsä myöhemmin ainakin 3-5 muuta luontaishoitoalan ammattilais- ja kansalaisjärjestöä, jolloin Luontaishoitoalan Foorumi ry kattaa yli 2000 järjestöjensä jäsentä.
 
Uuden järjestön tarkoitus on koordinoida ja tukea täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen toimijoiden ja järjestöjen omaa toimintaa ja edunvalvontaa. Järjestön jäseneksi liittyivät perustamiskokouksessa ammattilaisjärjestöt Akupunktioammattilaiset ry, Keho- ja Tunnevyöhyketerapeutit ry, Terapeuttiset energiaparantajat ry, Klassisen akupunktion yhdistys ry, Suomen Ayurvedayhdistys ry, terveyskauppaa edustava Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, yhteistyöjärjestöt Avartuva ihmiskuva ry, Rajatiedon yhteistyö ry, koulutusyritykset TAIMI-koulutus Oy, International School of Acupuncture Oy ja Kairon instituutti.
 
Hallitusohjelmassa lupaus selvittää luontaishoitoalan tilanne
Hallitusohjelman kirjausta, ”Selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet”, yhdistys pitää osin hyvänä. Luontaishoitoala kannattaa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tilanteen kartoittamista ja pitää välttämättömänä, että alan järjestöt otetaan mukaan alaan liittyvien sääntelymahdollisuuksien selvittämiseen.
 
Hallitusohjelmassa epäasiallinen uskomushoito-termi
Luontaishoitoalan järjestöt hämmästelevät, että hallitusohjelmassa on käytetty epäasiallista ja loukkaavaa uskomushoito-termiä. Uskomushoito-termin käyttäjä voi syyllistyä sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa ja mahdollisesti kunnianloukkaukseen.
 
Luontaishoitoalan järjestöt vaativat, että yhteiskuntavaikuttamista harjoittavien tahojen, poliitikkojen ja viranomaisten on käytettävä asiallista termiä näistä hoidoista ja ammatinharjoittajista: yleisterminä esimerkiksi luontaishoitoala, luontaishoidot tai täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, lyhyemmässä muodossa täydentävät hoidot tai CAM-hoidot.  Yksittäisistä hoitomuodoista tulee käyttää sen omaa täsmällistä nimeä ja kyseisen hoidon tekijästä ammattinimikettä.
 
Tietoa Luontaishoitoalan Foorumi ry:stä:
Luontaishoitoalan Foorumi ry:n tarkoituksena on Suomessa toimivien luontaisterapeuttien yhdyssiteenä edistää luontaishoitojen yhteiskunnallista arvostusta ja asemaa sekä parantaa luontaishoitoalan toimintaedellytyksiä, sisäistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Yhdistyksen tarkoituksena on lisäksi edistää luontaishoitoalan kehittämistä, osaamista, tutkimustoimintaa ja yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa. Yhdistys haluaa edistää yhteistyötä yhdistävän lääketieteen (integrative medicine) ihmiskeskeisen ja kokonaisvaltaisen periaatteen mukaisesti.
 
Tietoa luontaishoitoalasta:
Suomessa arvioidaan olevan 6 000 - 8 000 luontaishoitoalan ammatinharjoittajaa. Arviot luontaishoitojen käytöstä suomalaisten keskuudessa vaihtelevat 20–35 % välillä (Taloustutkimus 2018 ja European Social Survey 2014). Tutkimuksen mukaan erilaisia ravintolisiä käyttää 62 prosenttia suomalaisista (Kantar TNS 2017).
 
Lisätietoja:
Luontaishoitoalan Foorumi ry:n puheenjohtaja Antti Pietiäinen, puh. 050 346 3245,
Kairon Instituutti, rehtori, [email protected]
 
Luontaishoitoalan Foorumi ry:n varapuheenjohtaja Mika Rönkkö, p. 0500 430 818
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja, [email protected]

Lataa kuva suurempana TÄSTÄ.

Suomeen syntyy torstaina 13.6.2019 luontaishoitoalan suurjärjestö, kun Luontaishoitoalan Foorumi ry:n perustamiskokous pidetään Tapiolassa Espoossa. Ennakkotietojen mukaan yhteistoimintajärjestöön liittyy 14 täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen järjestöä, yhteistyötahoa ja koulutusyritystä. Myös Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja luontaistuotealan ammatillista koulutusta järjestävä TAIMI-koulutus Oy liittyvät perustettavaan yhdistykseen.

Täydentävien hoitojen järjestöt ovat kolmisen vuotta tiivistäneet yhteistyötä ns. CAM-foorumin puitteissa. Uusi yhdistys mahdollistaa paremman ja koordinoidumman edunvalvonnan, sillä tuore hallitusohjelma sisältää tavoitteen selvittää vaihtoehtohoitojen eri sääntelymahdollisuudet. Mahdolliset lainsäädäntömuutokset vaikuttavat myös luontaistuotealan yrityksiin, yrittäjiin ja kuluttajiin.

Suomessa arvioidaan olevan 6.000 - 8.000 täydentävien hoitojen ammatinharjoittajaa. Arviot luontaishoitojen käytöstä suomalaisten keskuudessa vaihtelevat 20–35 % välillä (Taloustutkimus 2018 ja European Social Survey 2014). Tutkimuksen mukaan ravintolisiä käyttää 62 prosenttia suomalaisista (TNS Kantar 2017).

Täydentävien hoitojen järjestöt ovat ottaneet viime aikoina kantaa mm. uskomushoito-termin epäasialliseen käyttöön, vedonneet hallitusneuvottelijoihin asiallisen hallitusohjelmatavoitteen osalta ja terveydenhoidon valinnanvapauden puolesta ja tiivistäneet yhteistyötä monin tavoin.

Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Kävin tutustumassa lääketieteen opiskelijoiden Vastalääke ry:n kotisivuihin. Yhdistys ilmoittaa olevansa huolestunut virheellisistä ja epäselvistä terveysväittämistä. Yhdistyksen slogan, ”Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan”, on napakka ja kiteyttää yhdistyksen mission puuttua epäasialliseen terveysviestintään. Lääketieteen opiskelijat haluavat parempaa julkista keskustelua terveydestä. Tämä on osin jo onnistunut, sillä media on muutamaan otteeseen huomioinut Vastalääke ry:n uutisoinnissaan. Toiminnan käynnistämistä on rahoittanut muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö.
 
Sivustolla on kymmenkunta kirjoitusta, joista suuri osa käsittelee ravintolisistä esitettyjä terveysväittämiä. Ravintolisien markkinointi saa lääketieteen opiskelijoilta kritiikkiä, mutta ravintolisien ja rohdoskasvien vaikutuksia ei kuitenkaan kokonaan tyrmätä. Kasvirohdosten, kuten esimerkiksi mäkikuisman vaikutukset tunnustetaan. Sinkin todetaan auttavan flunssan oireisiin. Kirjoitusten perusteella ravintolisien valvonnasta ja markkinoiden toimivuudesta jäi kuitenkin vielä hieman epäselvä kuva.
 
Ravitsemusasiat kiinnostavat lääketieteen opiskelijoita
Lääketieteen opiskelijat ovat käsitelleet kirjoituksissaan öljykasvien siemeniä, lihansyöntiä, kurkumaa, sinkkiä, rautaa, rokotteita, pakurikääpää ja yleisesti ravintolisiä. Ravintoaineiden, kasvien ja ravintolisien painotus artikkeleissa ensin hieman hämmentää, sillä kyse on lääketieteen opiskelijoista, eikä esimerkiksi elintarvike- ja ravitsemustieteiden opiskelijoista. Tämä toivon mukaan ennakoi sitä, että ravitsemustiede huomioidaan tulevaisuudessa entistä paremmin lääkärikoulutuksessa.
 
Vastalääke ry:n kirjoituksia lukiessa ei voi välttyä siltä ajatukselta, että lääketieteen koulutuksessa olevat opiskelijat katsovat lääkkeitä ylöspäin ja ravintolisiä alaspäin. Kirjoituksia lukiessa kuitenkin yllätyin muutaman kerran, kun huomaan, että kirjoittaja ravintolisäkritiikin lisäksi mainitsee ravintolisien hyötyjä.
 
Toisaalta löytyy ristiriitaisuuksia, jotka antavat sekavan kuvan artikkelin ideasta. Esimerkiksi ”Mitä eroa on luontaistuotteella ja lääkkeellä?”-kirjoituksessa todetaan heti alussa, että ”merkittävä osa luontaistuotteista kuuluisi lääkelain sääntelyn piiriin” ja hieman myöhemmin ”ravintolisien ja rohdosten teho on useimmiten lumelääkkeen veroinen.”
 
Lääketieteen opiskelijoiden kiinnostus ravitsemusasioista on hyvä lähtökohta ennusteelle, jossa lääkärin toimenkuva laajenee tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden asiantuntijaksi. Jo opiskeluvaiheessa ravitsemuksesta kiinnostuneet lääketieteen opiskelijat saattavat olla tulevaisuudessa ammattikuntansa muutoksen tekijöitä.
 
Elintarvike- ja ravintolisäalan ja valvonnan tuntemus
Samalla kun käsitellään kriittisesti tuotteiden markkinointia ja yritysten terveysviestintää, niin on hyvä tuoda esiin alaa säätelevä lainsäädäntö ja valvonta sekä viranomaisten työnjakoa. Lainsäädäntö, yritysten omavalvonta ja viranomaistoiminta ovat parhaita tapoja suitsia markkinoijien epäasiallista terveysviestintää.
 
Haastetta ravintolisien markkinoiden hahmottamiselle tuo jakelukanavien monimuotoisuus ja markkinoiden pirstaleisuus. On vaikea samalla kertaa niputtaa markkinoinnin ja terveysviestinnän osalta perinteinen suomalainen vähittäiskauppa (hypermarketit, päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa), apteekit, verkostomarkkinointi, puhelinmyynti, kuntosalit, kotimaiset ja ulkomaiset verkkokaupat ja muut ravintolisien myyntikanavat. Jos jossain myyntikanavassa, tuoteryhmässä tai yksittäisen tuotteen kohdalla tapahtuu ylilyönti, saavat siitä kaikki aiheetonta mainehaittaa, jos ongelmatilanteita ei yksilöitä riittävän tarkasti.
 
Hyväksytyt terveysväittämät
Yrityksillä on lainsäädännöllä annetut rajat, joita noudattamalla yritykset voivat markkinoida tuotteitaan kuluttajille. Elintarvikkeiden ja ravintolisien osalta Euroopan laajuinen ravitsemus- ja terveysväiteasetus liittyy oleellisesti tuotteiden terveysviestintään. Yli 250 tieteellisen näytön perusteella hyväksyttyä terveysväittämää sekä vielä lopullista päätöstä odottavat noin 2000 pääasiallisesti kasviperäisten ainesosien terveysväittämää antavat jo melko paljon mahdollisuuksia kertoa ravintolisien ja elintarvikkeiden ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista. 
 
Terveysväiteasetuksen mukaan sinkistä on sallittua kertoa, että sinkki on välttämätön kivennäisaine immuunijärjestelmän toiminnalle. Ravintolisäyritys ei kuitenkaan saa kertoa markkinoinnissaan, että imeskeltävä sinkkiasetaatti lyhentää flunssan kestoa, vaikka siitä on tieteellinen näyttö. Yrityksen on tunnettava tuotemarkkinoinnin rajat, vaikka tiedän monen yrityksen toivovan, että sananvapaus toteutuisi paremmin myös yrityksen terveysviestinnässä. Tieteellisten julkaisujen ei-kaupallinen viestintä ja tiedotus eivät kuuluu terveysväiteasetuksen soveltamisalan piiriin, joten näiden kautta ravintolisien ainesosien jopa sairauden hoitoon liittyvistä ominaisuuksista voi edelleen saada tietoa. Lisäksi käypä hoito -suosituksissa on huomioitu ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden käyttöä osana sairauksien hoitoa.
​
Hyväksyttyjen terveysväitteiden lisäksi ravintolisistä on sallittua käyttää sairauden riskitekijän vähentämistä koskevia väitteitä. Esimerkiksi kasvisterolien ja kasvistanoliesterien on osoitettu alentavan/vähentävän veren kolesterolia. Korkea kolesteroli on sepelvaltimotaudin kehittymisen riskitekijä.
 
Kun kerrotaan mitä ravintolisien vaikutuksista ei saa sanoo tai mistä ei ole riittävästi tutkimustietoa, niin on hyvä tuoda esiin tietoa siitä, mitä saa markkinoinnissa kertoa ja mistä käyttöalueista tutkimustietoa löytyy.
 
Suomi osana Euroopan ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden sisämarkkinoita
Ravintolisien markkinoinnin ja kaupan pidon kansallisten säädösten ja toimialan erityispiirteiden lisäksi tulee olla hyvä käsitys myös EU:n sisämarkkinoiden toiminnasta. EU:n lainsäädännön harmonisointi on muuttanut Suomen ravintolisä- ja kasvirohdosvalmistemarkkinoita merkittävästi. Suomen markkina-alue on osa EU:n sisämarkkinoita ja tuotteiden vapaa liikkuvuus on muutaman vuosikymmenen aikana monipuolistanut ravintolisävalikoimaa.
 
Esimerkiksi EU:n myötä lääkeluettelosta on tullut rohdoskasvien osalta ehdollinen ja myös Suomessa ravintolisissä on sallittua käyttää rohdoskasveja, joita aikaisemmin myytiin vain lääkelain alaisissa valmisteissa. Muun muassa ginseng oli 1970-luvulla vain terveyskaupoissa, kunnes viranomainen siirsi sen vain apteekkimyyntiin. Apteekit saivat pitää joidenkin rohdoskasvien myynnissä monopoliaseman, kunnes EU:n myötä näitä saatiin purettua ja esimerkiksi ginseng palasi takaisin terveyskauppaan 2000-luvun alussa.
 
Jotta ymmärtää Suomen ravintolisämarkkinoita, lainsäädäntöä ja valvontaa, tulee niitä katsoa myös Euroopan markkinoiden näkökulmasta. Jos haluaa seurata ravitsemus- ja ravintolisätrendejä, kannattaa seurata kansainvälisiä ruoka-, ravintolisä- ja luomumessuja sekä aiheeseen liittyviä kansainvälisiä uutispalveluita (esimerkiksi USA, Euroopan ja Aasian NutraIngredients).
 
Lopuksi
Suosittelen seuramaan Vastalääke ry:n lääketieteen opiskelijoiden kirjoituksia, sillä se antaa heidän opintojen edetessä ja kirjoitusten lisääntyessä kuvaa nykyisen lääketieteen opiskelijoiden ajattelusta ja näkökulmista. Toki sivuston kautta saa katsauksen vain aktiivisten kirjoittajien nostamista aiheista. On mielestäni hienoa, että nuorille tarjotaan tällä tavalla mahdollisuus jo opintojen aikana päästä osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista. Se opettaa opiskelijoita näkemään vaikuttamisväyliä ja toisaalta laittaa pohtimaan vastuuta joka yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyy.
 
Näille opiskelijoille ja heidän tukijoilleen toivon tarmoa jatkaa ravitsemusasioihin perehtymistä ja niistä kirjoittamista.
 
Lopuksi juttuvinkkejä Vastalääke ry:lle:
-Ravintolisät ja kasvirohdosvalmisteet Käypä hoito-suosituksissa
-Miten keski-eurooppalainen ja suomalainen lääkärikoulutus poikkeavat farmakognosian (rohdosopin) opetuksen osalta?
-Vaikeasti valvottavat ravintolisien myyntikanavat eli mitä kuluttajan kannattaa huomioida, kun ostaa ravintolisiä vastuullisesti, eikä omalla vastuulla.
-Hyväksytyt terveysväittämät. Onko ruoasta lääkkeeksi?
 
Vastalääke ry:n kirjoituksia pääsee lukemaan TÄSTÄ.
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

​Immuunipuolustus kuntoon -verkkovalmennuksen tekijä Tanja Hakala on terveydenhoitaja ja FLT Ravintovalmentaja®, jonka suosittu vastaanotto perustuu hyvin kokonaisvaltaiseen ravitsemushoitoon. 

Tanja pyrkii aina helpottamaan sairauden oireita parantamalla fysiologisia toimintoja, tukemalla suoliston terveyttä, kunnioittaen sekä jokaisen ihmisen yksilöllisiä tarpeita että uusinta tutkittua tietoa. 

Tanjan mielestä jo oikeilla ruokavaliosuosituksilla voidaan päästä pitkälle immuniteetipuolustuksen vankistamisessa, ja lisäravinteilla tarvittaessa paikataan. 

Lue lisää ​Immuunipuolustus kuntoon -verkkovalmennuksen sisällöstä.