VUODEN 2019 TERVEYSTUOTE VALITAAN YLEISÖÄÄNESTYKSELLÄ

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on uudistanut Vuoden Terveystuotealan valintoja. Nyt vuoden parhaan terveystuotteen pääsevät valitsemaan kuluttajat! Liiton hallituksesta koostunut raati on valinnut yleisöäänestykseen yhdeksän finalistia, joiden joukosta vuoden 2019 terveystuotteen tittelin voittaa eniten ääniä saanut.

Vuoden Terveystuote -finalistit:
-Aurinko D3+K2 -sarja (Terveyskaista)
-BioActive Q10 Uniqinol® ubikinoli (Pharma Nord)
-Vahva kurkumiini (Biomed)
-Carmolis-tuotesarja (Valioravinto) 
-Echinaforce (A. Vogel)
-NordicHealth Boost B12-vitamiinisuusuihke (Nordic Health Sprays)
-Skingain (Immitec)
-Super Alfalipoiini (Suomen Bioteekki)
-Wild Nutrition Food-Grown® Iron Plus (Circlum Farmasia)

Äänestykseen osallistuvien kesken arvotaan tuotepalkintoja
Vuoden 2019 terveystuotteen yleisöäänestys järjestetään netissä osoitteessa www.vuodenterveystuotteet.fi. Sivustolla voi antaa äänensä suosikilleen. Äänestäneiden kesken arvotaan 5 finalistien tuotepalkintoa. Tuotepalkinnon arvo on noin 300 euroa. Äänestysaikaa on 5.12.2018 saakka. Yleisöäänestyksen voittaja vuoden 2019 terveystuote julkistetaan tammikuussa 2019.

Käy tutustumassa finalistituotteisiin ja äänestä omaa suosikkiasi. Osallistut samalla upeiden tuotepalkintojen arvontaan.

Finalistituotteista saat lisätietoja myös terveyskaupasta. Finalistien joukossa on sopivassa suhteessa alan klassikoita ja huippu-uutuuksia.

www.vuodenterveystuotteet.fi.

Sinustako terveystuotealan merkonomi?
-Suorita työn ohessa terveystuotealalle räätälöity liiketoiminnan perustutkinto

Toimitko terveystuotealalla ja haluat kehittää myynti- ja markkinointitaitojasi ja kaupallista osaamistasi tai oman terveystuotealan yrityksesi liiketoimintaa?

Terveystuotealalle suunnitellussa liiketoiminnan perustutkinnossa perehdytään myyntiin, markkinointiin, asiakaspalveluun, talouteen ja yritystoimintaan nimenomaan terveystuotetoimialan näkökulmasta. Näin koulutus kehittää suoraan yrityksen toimintaa. Koulutukseen sisältyy halutessasi myös Lääketieteen perusteet -verkkokurssi (anatomia-, fysiologia- ja luontaistuotealasisällöt). 

Katso esittelyvideo anatomian ja fysiologian kurssista.

Koulutus sopii terveystuotealalla myynti-, markkinointi- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville sekä terveystuotealan yrittäjille.

Merkonomi on työelämässä arvostettu, Opetushallituksen virallinen, näyttötutkinto. Siinä osaaminen näytetään omalla työpaikalla. Koulutus suoritetaan oppisopimuksella oman työn ohessa.

Näin hyödyt koulutuksesta:
•Saat virallisen tutkintotodistuksen, joka mm. antaa yleisen hakukelpoisuuden korkeakouluasteelle.
•Opit työstäsi käytännönläheisellä tavalla ja kehityt paremmaksi.
•Harjoitukset liittyvät suoraan omiin työtehtäviisi.
•Jaat omia kokemuksiasi ja opit muilta.
•Tuet omalla kehittymiselläsi työnantajaa.

Sisältö ja aikataulu
Tutkinnossa voit painottaa sitä osaamista ja niitä työtehtäviä, jotka ovat sinulle tärkeitä. Teet yhdessä Markkinointi-instituutin asiantuntijan kanssa henkilökohtaisen suunnitelman opinnoistasi ja tutkinnon suorittamisesta. Koulutus kestää reilun vuoden. Siihen sisältyy noin 10 koulutuspäivää eli lähiopetusta kerran kuukaudessa. Lisäksi opiskelet omaa työtäsi tehden. Työssäoppiminen on iso osa kehitystäsi itsenäisten verkko-opintojen ohella. Koulutuksen aikana suoritetaan liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi. Koulutukseen sisältyvien harjoitusten ja tehtävien aiheet poimit omasta työstäsi ja yrityksestäsi.

Koulutuspäivien aiheita:
-Asiakaspalvelu
-Kannattavuus
-Myynti
-Markkinointi ja sosiaalinen media

Ammattitutkintostipendi
Tutkinto ja siihen valmistava koulutus kootaan yksilöllisesti. Tutkinnon suoritettuasi voit hakea ammattitutkintostipendiä, joka on noin 400 euroa verotonta tuloa: www.koulutusrahasto.fi

Aloitus: 31.1.2019
Ilmoittaudu 9.1.2019
Lähiopetuspaikka: Markkinointi-instituutti, Revontulentie 7, Espoo
Kesto: 12-18 kk
Hinta: maksuton

​Ilmoittautuminen: 
Saana Markkola
Markkinointi-instituutti [email protected] p. 050 590 5603

Voiko ruokailutottumuksilla olla merkitystä ilmastoon? Kyllä. Lue, miten voit ruokaan liittyvillä valinnoilla hoitaa sekä omaa terveyttä, että maapalloamme. Ilmastomuutos on syytä ottaa vakavasti, sillä se vaikuttaa terveyteemme monintavoin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät monessa asiassa: Ilmastomme lämpenee, merien pinta nousee ja jäätikköjen sulaminen kiihtyy. Ennustetaan, että kuivilla alueilla kuivuus lisääntyy ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Useat kasvi- ja eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska ne eivät ehdi sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Ilmaston muuttuminen saattaa johtaa myös ilmastopakolaisuuteen, kun joidenkin alueiden viljelymaita tuhoutuu ja kuivuus estää viljelyn.
 
Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteemme
Ympäristöllämme on suuri merkitys terveyteemme. Esimerkiksi ilmakehän otsonikerroksen oheneminen voimistaa auringon UV-säteilyä maan pinnalla. Tämä lisää sairastumista ihosyöpiin ja silmäsairauksiin. Sään ääri-ilmiöt kuten hirmumyrskyt, tulvat, rankkasateet ja helleaallot vaikuttavat hyvin suoraan terveyteen ja lisäävät onnettomuuksia. Ruoantuotanto joillakin alueilla vaikeutuu.
                                    
Säätilalla on vaikutusta ihmisen mielialaan ja terveyteen. Auringonvalon vähäisyys ja lumen puute vuoden pimeimpänä ajankohtana voivat heikentää unen laatua ja vaikuttaa vireystilaamme sekä ruokailutottumuksiimme. Kaamosmasennukseen liittyy makeannälkä ja se voi lisätä ylipainonriskiä.
 
Vaikka lämpötilojen nousu ja pitkät hellejaksot saattavat kesäisin tuntua mukavalta, niin kuumuus on myös rasitus elimistölle. Ilmastoinnin ja tuuletuksen lisäämisen tarve kasvaa asunnoissa, toimistoissa, sairaaloissa ja palvelutalkoissa sekä autoissa. Tämä osaltaan lisää energiankulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Helle on riskitekijä sydän ja verenkiertoelimistön sairauksista kärsiville sekä varsinkin vanhuksille.
 
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin monella tavoin. Vaikka kaikki ennakoidut vaikutukset terveyteen eivät ole haitallisia, silti suuri osa terveyshaitoista on merkittäviä. Ilmastomuutoksen terveystutkimusta toivotaan lisää, sillä terveysnäkökohdat ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle.
 
Me itse vaikutamme ilmastonmuutokseen
Arvioidaan, että ilmastonmuutosta voidaan hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot tule kuitenkaan ylitsepääsemättömiksi. Voimme ja toisaalta myös joudumme sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Valtiot ja päättäjät vaikuttavat Ilmastonmuutokseen omilla päätöksillään, mutta me jokainen voimme omilla pienillä päätöksillä vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja asenneilmapiiriin, jotka vaikuttavat yhteiskunnan päätöksenteossa. Jos me osoitamme välittävämme ympäristöstä, niin voimme vaatia myös päättäjiltä samaa.
 
Ilmastomyönteinen ruoka – lähiruoka ja kasvisruokavalio
Vaikka energiakysymys on keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, niin voimme huomioida ilmastonäkökulmat myös monessa muussa toiminnassa. Yksi näkökulma on huomioida ruokailutottumustemme ilmastovaikutukset.
 
Ilmastomyönteisessä ruoka-ajattelussa keskeistä on vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja lisätä kasvisten osuutta. Muita ruokailutottumuksissa vaikuttavia seikkoja ovat jätteeksi joutuvan ruoan vähentäminen, kotimaisen ja luomu- ja lähiruoan suosiminen, ruoantuotanto-, valmistus- ja säilytysmenetelmien energiatehokkuuden parantaminen sekä ostosmatkojen pituus.
  
Ruokatuotannossa eniten ilmastopäästöjä aiheutuu naudanlihasta. Suosi kanaa ennemmin kuin possua tai lammasta. Lähialueen kala on ilmastoystävällinen valinta. Kotimaisten vihannesten ja juuresten tuotannosta aiheutuu vain vähän päästöjä.
 
Pohdi kuinka kaukaa ruoka pöytääsi tulee. Ääriesimerkkinä Brasiliassa kaadetaan sademetsää lihakarjan laidunmaiden lisäämiseksi. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja tuhoaa korvaamattoman arvokkaita ekosysteemeitä. Sekaravinnon syöjä saisi lihaa varmasti lähempää.
 
Osta ruokasi läheltä. Lähikaupassa käyminen ja riittävän suuren määrän ostaminen kerralla on ilmastoystävällisempää kuin yksittäisen tuotteen hakeminen autolla kauempaa. Pyri arvioimaan ruoan kulutus, jotta ruokaa ei joudu jätteeksi.
 
Ilmastoystävällinen ruoka ei ole vaikea toteuttaa. Kun pysähdyt miettimään omaa ruoka-ajatteluasi, niin muutamalla pienellä oivalluksella pääset hyvää alkuun. Voit vaikka käydä alla olevan ilmastoystävällisen ruoan tarkistuslistan läpi ja ehkä huomaat, miten pienellä ajattelun ja toiminnan muutoksella voi jo vaikutaa.

Ilmastomyönteisen ruoan tarkistuslista

• Käytä enemmän kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä.
• Pidä viikossa ainakin yksi kasvisruokapäivä ja jätä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
• Älä heitä ruokaa roskiin!
• Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja ja vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja.
• Suosi perunaa ja erilaisia viljatuotteita kuten ohraa, vältä riisiä.
• Suosi luomutuotteita.
• Suosi luonnonkalaa, kauden marjoja ja sieniä.
• Suosi sesonkikasviksia, mutta malta odottaa kauden oikeaa alkua.
• Vältä pakasteita.
• Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita ja isoja pakkauksia.
• Syö lautanen tyhjäksi, älä osta enempää ruokaa kuin kulutat.
• Valmista enemmän ruokaa kerralla.
• Suunnittele kauppamatkat huolellisesti, kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.
• Lajittele biojäte.

​Lähde: Ilmasto-opas
 
  
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
 
 

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta:
Ilmastonmuutoksesta on löydettävissä runsaasti tietoa. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos ja muut suomalaiset tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot ylläpitävät Ilmasto-opas.fi-sivustoa, joka on kehitetty palvelemaan jokaista suomalaista. Tästä linkki Ilmastooppaaseen.
 
Kiinnostaako kasvisruoan lisääminen? Lue lisää kasvisruokavalion terveyshyödyistä liiton blogista ja lataa ilmainen kasvisruokaopas tästä.
 
Lue lisää ilmastomyönteisestä ruoasta Ilmastoopas.fi –sivustolta.

Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabeetikkoa, joista joka neljäs on jo sairastunut tai sairastuu ennen pitkää ääreishermoston vaurioon, diabeettiseen neuropatiaan. Sitä potevilla on useimmiten liian vähän D-vitamiinia veressään, osoittaa englantilaisten Sheffieldin yliopiston (Diabetes Research Unit) ja Lontoon Imperial Collegen (Peripheral Neuropathy Unit) yhteinen kliininen tutkimus. Se vahvistaa suositustani, jonka mukaan jokaisen diabeetikon kannattaa nauttia päivittäin vähintään 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia ja varmistaa, että S-D-25 nousee 120–150 nmoliin litraa kohti (nmol/l). Diabeetikkojen on parasta unohtaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n terveelle keskivertoväestölle antama saantisuositus (10 µg/vrk).

Veren vähäisen D-vitamiinin pitoisuuden ja diabeettisen neuropatian välillä vallitsee yhteys, osoittavat useat viimeaikaiset tutkimukset, kirjoittavat brittitiedemiehet. Tästä syystä he selvittivät asiaa uudessa tutkimuksessaan, joka antoikin uutta tietoa.

Kaikissa aikaisemmissa diabeetikkojen neuropatioita selvittäneissä tutkimuksissa ei ole eroteltu toisistaan kivuliaita ja kivuttomia neuropatioita. Tässä uudessa tutkimukseen niin kuitenkin tehtiin.

Tutkimukseen osallistui 45 tyypin 2 diabeetikkoa ja 14 tervettä verrokkia, joille kaikille tehtiin neurofysiologiset tutkimukset, mm. hermojen johtumisnopeuden mittaus. Lisäksi kaikkien alaraajoista otettiin ihobiopsia, josta mitattiin hermosäikeiden tiheys.

Tyypin 2 diabeetikot jaettiin kolmeen ryhmään:
-17 ääreishermojen kivuista kärsivää,
-14 kivutonta neuropatiapotilasta ja
-14, joilla ei ollut (vielä) kehittynyt neuropatiaa.

Kaikkien osallistujien seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) analysoitiin heinä– syyskuussa. jolloin se oli suurimmillaan kesän jälkeen. Mahdolliset sekoittavat tekijät kontrolloitiin huolellisesti – ikä, painoindeksi, altistuminen auringonvalolle ja fyysinen aktiviteetti. Kivuliasta neuropatiaa potevien S-D-25 (keskimäärin 35 nmol/l) oli merkitsevästi pienempi kuin kivuttomilla (53 nmol/l) ja neuropatiattomilla diabeetikoilla (49,6 nmol/l) ja terveillä verrokeilla (62 nmol/l)

Matala S-D-25 oli ainoa neuropatiakipuja ja niiden voimakkuutta selittävä muuttuja. Se liittyi myös biopsioista tutkittujen ihonalaisten hermosäikeiden alentuneeseen tiheyteen.

Päätelmät: Olemme osoittaneet D-vitamiinivajeen liittyvän kivuliaaseen diabeettiseen neuropatiaan. Tämä merkitsee D-vitamiinin puutteen mahdollisesti aiheuttavan kivuliasta diabeettista ääreishermostosairautta. Ehdotamme ajassa eteneviä interventioita (D-vitamiinihoitoja) kausaalisen syysuhteen osoittamiseksi S-D-25:n ja kivuliaan diabeettisen neuropatian välillä.

Ison-Britannian Diabetesliiton lehdessä julkaistavan artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Tohtori Tolosen kommentti
Valitettavasti tyypin 2 diabeteksen käypä hoito on retuperällä, koska vastoin lääkäreiden ja diabeteshoitajien luuloja  pelkkä verensokerin hallinta lääkkein ei riitä ehkäisemään neuropatiaa, sydänkohtauksia, silmänpohjan ja munuaisten muutoksia eikä muitakaan diabeteksen lisätauteja. Päivastoin, yli 10 000 diabeetikon Accord-seurantatutkimuksen mukaan intensiivinen verensokerin alentaminen voi olla suorastaan vaarallista ja lisätä kuolemanriskiä. Accord-tutkimuksessa intensiivisen hoidon ryhmässä tavoiteltiin HbA1c-tasoa 6 % tai alle. Potilaat pääsivät keskimäärin tasolle 6,4 %, kun taas konservatiivisemman hoidon ryhmässä tulos oli keskimäärin 7,5 %. Diabeteksen lisätautien tehokas ehkäisy ja jarruttaminen edellyttää vhh-ruokavaliota sekä berberiinin, D-vitamiinin, E-EPAn, karnosiinin, magnesiumin, kromin, sinkin ja ubikinonin ym. ravintolisien käyttöä. Sitä eivät suomalaiset lääkärit, Diabetesliitto ja sen kouluttamat diabeteshoitajat valitettavasti vielä tiedä tai usko, eivätkä osaa neuvoa diabeetikoille.

Eräässä vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa 427 diabeetikolle oli kehittynyt ääreishermovaurio. Mitä suurempi oli seerumin triglyseridien pitoisuus, sitä vaikeampi oli myös neuropatia. Sitä vastoin kolesteroli- ja sokeripitoisuudet eivät liittyneet neuropatian riskiin tässä aineistossa. Seerumin kohonnut triglyseridien pitoisuus ennustaa suurella todennäköisyydellä hermokudoksen säikeiden katoa, mikä johtaa hermovaurioon. Koska E-EPA (2–4 g/vrk) alentaa tehokkaasti ja turvallisesti kohonneita triglyseridejä ja pienentää sydänkohtausten ja aivohalvauksen riskiä, tulisi jokaisen diabeetikon nauttia ruuan lisänä E-EPAa.

Magnesiumin vaje on yleinen diabeetikoilla ja se lisää komplikaatiota

Lähes puolella tyypin 1 ja 2 diabeetikoista on veressään magnesiumin puutetta, vaikka lääkärit eivät sitä osaa tutkia ja hoitaa (Arpaci ym. 2015, Pham ym. 2007). Puute lisää diabeteksen lisätautien riskiä ja kääntäen, magnesiumin nauttiminen ruuan lisänä vähentää sitä ja jarruttaa lisätautien kulkua.

Erääseen  kaksoissokkotutkimukseen valitttiin 154 tyypin 1 diabeetikkoa, joista 23:lla todettiin EMG-laitteella ääreishermojen johtumisnopeuden hidastuneen. Heidän punasolujensa magnesiumpitoisuus oli normaalia pienempi (alle 2,3 mmol/l). Näille diabeetikoille annettiin vuoden ajan magnesiumia suun kautta. Samasta aineistosta valittiin 20 muuta diabeetikkoa verrokeiksi, jotka saivat lumetta. Magnesiumia nauttineilla hermon johtumisnopeus parani, etenkin nuorehkoilla diabeetikoilla, joiden sairaus ei ollut kestänyt vielä kovin monta vuotta. Magnesiumvaje liittyy diabeteksen lisätauteihin: diabeettiseen neuropatiaan, nefropatiaan ja verisuonimuutoksiin, joten diabeetikon kannattaa siis nauttia magnesiumia ruuan lisänä. Se lievittää myös tutkitusti kipuja (Head 2006).

Tutkimuksia:
Zhang Y, Li Q, Xin Y, Lv W, Ge C. Association between serum magnesium and common complications of diabetes mellitus.
Technology and Health Care. 2018;26(S1):379-387. doi: 10.3233/THC-174702.Free Full Text 
Arpaci D, Tocoglu AG, Ergenc H et al. Associations of serum Magnesium levels with diabetes mellitus and diabetic complications. Hippokratia. 2015 Apr-Jun; 19(2): 153–157.Abstract
Pham PC, Pham PM, Pham SV, Miller JM, Pham PT. Hypomagnesemia in patients with type 2 diabetes. Review. Clinical Journal of American Society of Nephrology. 2007 Mar;2(2):366-73. Free Full Text
Head KA. Peripheral neuropathy: pathogenic mechanisms and alternative therapies.Review.  Alternative Medicin Review. 2006 Dec;11(4):294-329. Free Full Text pdf

Lisätietoa
Saksalaiset diabetologit suosittelevat apteekkarien ja farmaseuttien ammattilehdessä ravintolisiä diabeetikoille: B-, C-, D- ja K-vitamiineja, ubikinonia (CoQ10), kromia, kuparia, magnesiumia ja sinkkiä. 


Lataa Hyvän diabeteshoidon opas

Teksti: Tohtori Matti Tolonen

Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.