Ravintolisien käyttö vanhusten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja laajemminkin parantaa elämänlaatua ja säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia, osoittaa arvostettujen englantilaisten, irlantilaisten, italialaisten ja saksalaisten tutkimuslaitosten yhteinen raportti (Clinical Nutrition 2015). Muut uudet terveystaloustutkimukset vahvistavat näitä tietoja. Kustannustehokkaimpia ravintolisiä ovat D-vitamiini ja kalaöljy, ilmenee tohtori Tolosen terveyssivuilta ja Provitan omega3-julkaisuista.

Tämä laaja kansainvälinen tutkimus selvitti ravintolisien käytön kustannus-hyötysuhdetta ja taloudellisia vaikutuksia laitoshoidossa olevilla ihmisillä. Tiedot kerättiin 19 erillistutkimuksesta, joissa laitoshoidossa olevien ihmisten ravintolisien käyttö oli hyvin dokumentoitu vähintään vuoden ajalta.

Ravintolisät paransivat huonosti syövien ja aliravittujen ihmisten vointia ja vähensivät hoitokustannuksia – jopa alle 3 kuukaudessa – keskimäärin 9,2 prosenttia. Tutkijat korostavat, että sairauksiin liittyvän heikon ravitsemustilan (malnutrition) aiheuttamat kustannukset olivat Isossa-Britanniassa vuonna 2007 arviolta 18,65 miljardia euroa, joista 80 % koski Englantia.

Ravintolisät voivat vähentää hoitokuluja jo kolmessa kuukaudessa 269,53 euroa hoidet- tavaa henkilöä kohti, eli vuodessa yli 1 000 euroa, ilmenee Isossa-Britanniassa tehdystä erillisselvityksestä. Toisen analyysin mukaan ravintolisien käyttö vähensi leikkaushoitoon tulevien potilaiden aiheuttamia kuluja keskimäärin 476 euroa henkilöä kohti.

Ravintolisät paransivat laitoshoidossa olevien ihmisten elämänlaatua, vähensivät infektioita, leikkausten jälkeisiä komplikaatioita, kaatumisia ja toimintakyvyn heikkenemistä. Sairaalaan joutumiset vähenivät 16,5 % ja ennenaikaiset kuolemantapaukset vähenivät niin ikään.

Vaikka aliravitsemuksesta kärsivät useimmiten vanhukset, sitä esiintyy yleisesti myös alle 65-vuotiailla briteillä, todetaan raportissa. Yli 3 miljoonaa brittiä potee heikkoa ravitsemustilaa tai sen riskiä. Heistä suurin osa asuu kotonaan, noin 5 % hoitokodeissa ja 2 % on sairaalahoidossa. Ravintolisien nykyistä laajempi käyttö vähentäisi myös laitoshenkilökunnan työtaakkaa, korostaa kansainvälinen tutkijaryhmä lopuksi.

Helsingin kaupungin omassa tutkimuksessa (2013) vain 12 % laitoshoidossa olevasta 3000 tutkitusta vanhuksesta oli hyvässä ravitsemustilassa. Muut (88 %) olivat enemmän tai vähemmän aliravittuja. 

Myönteisiä tuloksia ravintolisien kustannushyödyistä on saatu jo aikaisemmin mm. australialaisessa (2010) ja amerikkalaisessa (2013) tutkimuksessa. 

Myös tuoreessa riippumattoman tutkimuslaitoksen (Frost & Sullivan) omega-3 ravintolisien käyttötutkimuksessa pystyttiin osoittamaan merkittävät taloudelliset säästöt ravintolisien käytöstä. Tutkimuksesta on saatavilla suomenkielinen julkaisu Provitan sivuilta.

Kun Suomi juhlii 100 -vuotista itsenäisyyttään, niin saamme samalla juhlia Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton 50 -vuotisjuhlaa. Terveyskaupat ovat tehneet työtä terveyden edistämisen parissa Suomessa jo reilusti yli puoli vuosisataa, sillä 1956 perustettiin ensimmäinen terveyskauppa Helsinkiin.  Vuoden 1966 itsenäisyyspäivänä pieni joukko luontaistuotealalla toimivia henkilöitä kokoontui pohtimaan luontaistuotealan tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Luontaistuoteala oli silloin vielä lapsenkengissä, eikä koko maassa ollut kuin muutamia terveyskauppoja ja tukkuja. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti kannattaa apteekkari Bertil Pomoellin ajatusta toimialaliiton perustamisesta. 
 
Unelma liitosta toteutui jo seuraavana keväänä 1967, kun 17 terveyskaupan ja tukun toimijaa perusti Suomen Terveysravintokauppiaitten Liiton ja virallinen yhteistoiminta alan toimijoiden kesken alkoi. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Toivo Seljavaara.  Sen jälkeen ala on kasvanut osaksi suomalaista yhteiskuntaa omaksi erikoiskaupan alaksi, joka sijoittuu mielenkiintoisesti ja haastavasti elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden välimaastoon.
 
Jo liiton ensimmäisessä kokouksessa oli tuotu esiin luontaistuotealan erikoiskaupan tärkeys ja asiantuntemuksen merkitys luontaistuotealalle. Erilaisten seminaarien ja luentotilaisuuksien lisäksi aloitettiin liiton ja Kansanvalistusseuran Kirjeopiston kanssa yhteistyössä opetustoiminta. Vuonna 1980 koulutustoimintaa järjestämään perustettiin Provita Oy ja 1990-luvun alussa koulutustoiminnan yhteistyö laajeni Helsingin yliopistoon fytonomi-koulutuksen käynnistyttyä.  Nyt Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon kuuluu yli 200 luontaistuote– ja terveyskaupan myymälää ympäri Suomen. Näissä jokaisessa on luontaistuotealan ammatillisen koulutuksen käyneitä henkilöitä tekemässä samaa tärkeää terveyden edistämisen työtä, kuin yli 50 vuotta sitten. Yhteiskunta, terveyskaupat ja luontaistuoteala ovat muuttuneet paljon näiden vuosikymmenien aikana.
 
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry