Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti lokakuussa aloittavansa täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM, Complementary and Alternative Medicine) koskevan lainsäädännön valmistelun. Ministeriöstä luvattiin, että CAM-järjestöt pääsevät mukaan lainvalmisteluprosessiin ja kertomaan näkemyksensä heitä koskevassa asiassa. Valmistelutyön kerrottiin käynnistyvän ministeriössä alkuvuodesta 2019. Yllättäen ryhmä kansanedustajia laittoi marraskuussa eduskunnassa liikkeelle oman lakialoitteensa (LA 54/2018 vp) CAM-hoitojen rajoittamiseksi ja vaati lakialoitteelleen pikaista käsittelyä. Täydentäviä hoitoja edustavissa järjestöissä pelätään, että järjestöjä syrjitään lainvalmistelussa.
CAM-hoitojen rajoittamiseksi kansanedustaja Sari Raassina (kok) esitteli lakialoitteen (LA 54/2018 vp) eduskunnan täysistunnossa 15.11.2018. Esittelypuheenvuorossa Raassina käytti CAM hoidoista epäasialliseksi ja loukkaavaksi koettua uskomushoidot-termiä ja totesi lopuksi: ”Toivon lakialoitteelle pikaista käsittelyä. Pykälät ovat valmiina.” Asiasta ei käyty eduskunnassa lainkaan keskustelua ja lakialoite siirrettiin käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Kaksi samanaikaista lakihanketta hämmentää CAM-järjestöjä
Täydentävien hoitojen järjestöissä hämmästellään, miksi eduskunnassa ryhdyttiin ajamaan hoitoja rajaavaa lakialoitetta samanaikaisesti, kun ministeriö ilmoittaa ryhtyvänsä vasta valmistelemaan seuraavalle hallitukselle täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM) koskevaa lainsäädäntöä. Täydentävien hoitojen järjestöissä on herännyt epäilys siitä, että lakialoitteen (LA 54/2018 vp) myötä täydentävien hoitojen yrittäjien edustajat eivät pääse mukaan laajan ja perusteellisen lainsäädännön valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi tiedotteessaan, (17.10.) että ”Vaihtoehtohoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.”
Kansanedustaja Raassinan ja 30 muun kansanedustajan allekirjoittama lakialoite on täsmälleen sama, jonka ministeri Paula Risikko (Kok) jätti vuonna 2009 esittelemättä hallitukselle. Silloisessa STM:n lakia valmistelevassa työryhmässä oli vain kaksi (aluksi vain yksi) CAM-alan edustajaa, eikä heidän esittämiään tutkimustuloksia ja muita selvityksiä huomioitu eikä kirjattu pöytäkirjoihin eikä raporttiin. Tuolloin ehdotus laiksi oli huonosti valmisteltu, eikä lakiluonnoksessa esitetyille rajoittaville säädöksille ollut perusteita. Nämä puutteet tuotiin esiin työryhmän CAM-edustajien jättämässä eriävässä mielipiteessä. Niinpä ministeri Risikko täysin perustellusti ei tuolloin vienyt esitystä eteenpäin.
Rajoituksilla ja kielloilla olisi laajat vaikutukset
Noin kaksi miljoonaa suomalaista on käyttänyt täydentäviä hoitoja. Ravintolisiä on joidenkin tutkimusten mukaan käyttänyt jopa 70 prosenttia suomalaisista. Suomessa toimii arviolta 6000 – 8000 asianmukaisesti koulutettua täydentävien hoitojen toimijaa ja heitä edustaa noin 30 ammattijärjestöä ja kouluttajatahoa.
CAM-järjestöissä pelätään, että Raassinan ryhmän pikalain hyväksymisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön toteaa täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM) koskevan lainsäädännön valmistelun olevan turha. Jos näin tapahtuu, niin 10 vuotta sitten hyllytetty lakiluonnos olisi nyt saatu voimaan epädemokraattisella silmänkääntötempulla.
Uskomushoito-termi epäasiallinen ja loukkaava
Lisäksi täydentävien hoitojen järjestöt eivät hyväksy uskomushoito-sanan kaltaisten pilkkanimien käyttämistä eduskunnassa kuvaamaan täydentäviä hoitoja. Uskomushoito -termiä pidetään täydentävien hoitojen järjestöjen ja yrittäjien piirissä epäasiallisena ja loukkaavana. Harhaanjohtavan termin käyttäminen aiheuttaa haittaa tutkittujen täydentävien hoitomuotojen ammatinharjoittajille ja vähättelee hoitoja käyttävien kansalaisten omaa arviointikykyä. Lisäksi on syytä muistaa, että toisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan haittaaminen tai vaikeuttaminen ei ole hyväksyttävää, joten uskomushoito -termin käyttö saattaa tässä yhteydessä olla jopa lainvastaista.
Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot huomioitava WHO:n suositusten mukaisesti
Suomessa toimivilla täydentävien hoitojen järjestöillä on ollut jo pitkään tavoitteena, että Maailman Terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti myös Suomessa CAM-hoidot tunnustettaisiin ja huomioitaisiin kansalaisten terveydenhoidossa. Ruotsi on päättänyt luopua kauan voimassa olleesta, CAM-hoitoja rajoittavasta terveyslaistaan ja ryhtynyt rakentamaan siltaa virallisen lääketieteen ja CAM-hoitojen välillä. Tämä on katsottu parhaaksi myös potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. Hallituksen päätöksellä 2017 (Dir.2017:43) siellä aloitettiin sosiaaliministeriön työryhmässä selvitystyö CAM-hoitoja koskevista tutkimuksista, CAM-hoitojen arviointimenetelmistä ja mm. järjestelyistä, joilla varmistetaan, että potilaat saavat CAM-hoidoista asiallista tietoa ja voivat valita itselleen sopivan hoidon. Työryhmä selvittää myös CAM-hoitajien oikeuden hoitaa joitakin vakava psyykkisiä sairauksia ja häiriöitä. Selvitystyön ohjenuorana on potilaan oikeus valita itselleen sopiva hoitomuoto ja sen oikeuden kunnioittaminen. Selvitys valmistuu maaliskuussa 2019.
Ministeriön terapeuttilaki-hanke saa kannatusta
CAM-foorumin toimintaan osallistuvat järjestöt ovat lähettäneet Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjelmän, jossa esitetään Raassinan lakialoite LA 54/2018 jätetään huomiomatta ja ministeriön annetaan rauhassa aloittaa täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM) koskevan lainsäädännön valmistelu.
Mikä on CAM-foorumi?
CAM-foorumi toimii täydentävien hoitojen järjestöjen yhteistoimintaryhmittymänä ja foorumin toimintaan osallistuu tällä hetkellä yli 40 terapeuttivaikuttajaa noin 30 terapeuttijärjestöstä ja koulutustahosta. (CAM on lyhenne sanoista complementary and alternative medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito). CAM-foorumissa on edustus kaikista keskeisistä Suomessa toimivista terapeuttijärjestöistä ja terapeutteja kouluttavista tahoista.
CAM-foorumin toimintaan osallistuu mm. Kansanlääkintäseura, PHY - Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys, Suomen Ayurvedayhdistys, Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys (FinnAcu), Klassisen Akupunktion Yhdistys, Akupunktioammattilaiset, Suomen kiinalaisen lääketieteen liitto (SKILL) ry, Suomen Fytoterapia, Luonnonlääketieteen Keskusliitto, Suomen Homeopaatit, Suomen Refleksologit ry, Koulutettujen Luontaishoitajien yhdistys CAM ry, Fytonomit, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto, Antroposofisen lääketietieteen yhdistys, Frantsilan hyvänolonkeskus, Shiatsu Finland, Kairon Instituutti ja Keho- ja Tunnevyöhyketerapeutit.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Tietoa Suomen täydentävien hoitojen tilanteesta Suomen Terveysjärjestön julkaisemasta CAM-oppaasta.
CAM-hoitojen rajoittamiseksi kansanedustaja Sari Raassina (kok) esitteli lakialoitteen (LA 54/2018 vp) eduskunnan täysistunnossa 15.11.2018. Esittelypuheenvuorossa Raassina käytti CAM hoidoista epäasialliseksi ja loukkaavaksi koettua uskomushoidot-termiä ja totesi lopuksi: ”Toivon lakialoitteelle pikaista käsittelyä. Pykälät ovat valmiina.” Asiasta ei käyty eduskunnassa lainkaan keskustelua ja lakialoite siirrettiin käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Kaksi samanaikaista lakihanketta hämmentää CAM-järjestöjä
Täydentävien hoitojen järjestöissä hämmästellään, miksi eduskunnassa ryhdyttiin ajamaan hoitoja rajaavaa lakialoitetta samanaikaisesti, kun ministeriö ilmoittaa ryhtyvänsä vasta valmistelemaan seuraavalle hallitukselle täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM) koskevaa lainsäädäntöä. Täydentävien hoitojen järjestöissä on herännyt epäilys siitä, että lakialoitteen (LA 54/2018 vp) myötä täydentävien hoitojen yrittäjien edustajat eivät pääse mukaan laajan ja perusteellisen lainsäädännön valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi tiedotteessaan, (17.10.) että ”Vaihtoehtohoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.”
Kansanedustaja Raassinan ja 30 muun kansanedustajan allekirjoittama lakialoite on täsmälleen sama, jonka ministeri Paula Risikko (Kok) jätti vuonna 2009 esittelemättä hallitukselle. Silloisessa STM:n lakia valmistelevassa työryhmässä oli vain kaksi (aluksi vain yksi) CAM-alan edustajaa, eikä heidän esittämiään tutkimustuloksia ja muita selvityksiä huomioitu eikä kirjattu pöytäkirjoihin eikä raporttiin. Tuolloin ehdotus laiksi oli huonosti valmisteltu, eikä lakiluonnoksessa esitetyille rajoittaville säädöksille ollut perusteita. Nämä puutteet tuotiin esiin työryhmän CAM-edustajien jättämässä eriävässä mielipiteessä. Niinpä ministeri Risikko täysin perustellusti ei tuolloin vienyt esitystä eteenpäin.
Rajoituksilla ja kielloilla olisi laajat vaikutukset
Noin kaksi miljoonaa suomalaista on käyttänyt täydentäviä hoitoja. Ravintolisiä on joidenkin tutkimusten mukaan käyttänyt jopa 70 prosenttia suomalaisista. Suomessa toimii arviolta 6000 – 8000 asianmukaisesti koulutettua täydentävien hoitojen toimijaa ja heitä edustaa noin 30 ammattijärjestöä ja kouluttajatahoa.
CAM-järjestöissä pelätään, että Raassinan ryhmän pikalain hyväksymisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön toteaa täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM) koskevan lainsäädännön valmistelun olevan turha. Jos näin tapahtuu, niin 10 vuotta sitten hyllytetty lakiluonnos olisi nyt saatu voimaan epädemokraattisella silmänkääntötempulla.
Uskomushoito-termi epäasiallinen ja loukkaava
Lisäksi täydentävien hoitojen järjestöt eivät hyväksy uskomushoito-sanan kaltaisten pilkkanimien käyttämistä eduskunnassa kuvaamaan täydentäviä hoitoja. Uskomushoito -termiä pidetään täydentävien hoitojen järjestöjen ja yrittäjien piirissä epäasiallisena ja loukkaavana. Harhaanjohtavan termin käyttäminen aiheuttaa haittaa tutkittujen täydentävien hoitomuotojen ammatinharjoittajille ja vähättelee hoitoja käyttävien kansalaisten omaa arviointikykyä. Lisäksi on syytä muistaa, että toisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan haittaaminen tai vaikeuttaminen ei ole hyväksyttävää, joten uskomushoito -termin käyttö saattaa tässä yhteydessä olla jopa lainvastaista.
Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot huomioitava WHO:n suositusten mukaisesti
Suomessa toimivilla täydentävien hoitojen järjestöillä on ollut jo pitkään tavoitteena, että Maailman Terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti myös Suomessa CAM-hoidot tunnustettaisiin ja huomioitaisiin kansalaisten terveydenhoidossa. Ruotsi on päättänyt luopua kauan voimassa olleesta, CAM-hoitoja rajoittavasta terveyslaistaan ja ryhtynyt rakentamaan siltaa virallisen lääketieteen ja CAM-hoitojen välillä. Tämä on katsottu parhaaksi myös potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. Hallituksen päätöksellä 2017 (Dir.2017:43) siellä aloitettiin sosiaaliministeriön työryhmässä selvitystyö CAM-hoitoja koskevista tutkimuksista, CAM-hoitojen arviointimenetelmistä ja mm. järjestelyistä, joilla varmistetaan, että potilaat saavat CAM-hoidoista asiallista tietoa ja voivat valita itselleen sopivan hoidon. Työryhmä selvittää myös CAM-hoitajien oikeuden hoitaa joitakin vakava psyykkisiä sairauksia ja häiriöitä. Selvitystyön ohjenuorana on potilaan oikeus valita itselleen sopiva hoitomuoto ja sen oikeuden kunnioittaminen. Selvitys valmistuu maaliskuussa 2019.
Ministeriön terapeuttilaki-hanke saa kannatusta
CAM-foorumin toimintaan osallistuvat järjestöt ovat lähettäneet Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjelmän, jossa esitetään Raassinan lakialoite LA 54/2018 jätetään huomiomatta ja ministeriön annetaan rauhassa aloittaa täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja (CAM) koskevan lainsäädännön valmistelu.
Mikä on CAM-foorumi?
CAM-foorumi toimii täydentävien hoitojen järjestöjen yhteistoimintaryhmittymänä ja foorumin toimintaan osallistuu tällä hetkellä yli 40 terapeuttivaikuttajaa noin 30 terapeuttijärjestöstä ja koulutustahosta. (CAM on lyhenne sanoista complementary and alternative medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito). CAM-foorumissa on edustus kaikista keskeisistä Suomessa toimivista terapeuttijärjestöistä ja terapeutteja kouluttavista tahoista.
CAM-foorumin toimintaan osallistuu mm. Kansanlääkintäseura, PHY - Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys, Suomen Ayurvedayhdistys, Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys (FinnAcu), Klassisen Akupunktion Yhdistys, Akupunktioammattilaiset, Suomen kiinalaisen lääketieteen liitto (SKILL) ry, Suomen Fytoterapia, Luonnonlääketieteen Keskusliitto, Suomen Homeopaatit, Suomen Refleksologit ry, Koulutettujen Luontaishoitajien yhdistys CAM ry, Fytonomit, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto, Antroposofisen lääketietieteen yhdistys, Frantsilan hyvänolonkeskus, Shiatsu Finland, Kairon Instituutti ja Keho- ja Tunnevyöhyketerapeutit.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Tietoa Suomen täydentävien hoitojen tilanteesta Suomen Terveysjärjestön julkaisemasta CAM-oppaasta.
RSS Feed