Esittelyssä Julia Kuu Järvinen, 453/Uudenmaan vaalipiiri
Elämäntehtävänänä rakkaudellisemman maailman rakentaminen. Muutos alkaa itsestä ja laajenee sydäntietoisten tekojen kautta. Viisautta on katsoa paljon kvartaalia pidemmälle satojen vuosien päähän ja tehdä sen mukaan sekä isoja suunnitelmia että jokapäiväisiä arjen tekoja.
Teollisen vallankumouksen jälkeinen tietoarvopohjainen markkinayhteiskunta on so last season. Nähty, koettu, ajautumassa kohti tuhoa. Nyt tarvitaan rakkauden vallankumous. Maailma huutaa sitä.
Sydäntietoinen toimiminen on uuden ajan politiikkaa!
Olen ollut 30 vuotta ihmisten ja eläinten oikeuksien sekä ympäristönsuojelun asialla. Ne kaikki ovat itse asiassa samaa asiaa, olemme osa luontoa. Olemme jokainen yhden elämän ajan vieraita tällä planeetalla ja mielestäni vierailupaikka tulisi aina jättää parempaan kuntoon lähtiessä kuin se oli tullessa.
Tärkeimmät arvoni elämässä ovat rakkaus, totuus ja vapaus.
Rakkaudellisuuteen sisältyy turvan käsite. Jokaisella on oikeus olla kaikin tavoin turvassa. Pidän tasa-arvoisuuteen ja toistemme sekä kaiken elävän kunnioittamiseen perustuvaa yhteiskuntaa toteuttamiskelpoisena ideana, en utopiana. Eräitä suuria askelia siihen on perustulo, joka purkaa syyllistämiseen ja häpäisemiseen perustuvan hyvinvointimallimme muokaten siitä kannustamiseen ja henkilökohtaiseen vapauteen perustuvan.
Sosiaalitukijärjestelmämme on yksi maailman parhaista. Kuitenkin se on rakennettu pala palalta siten, että nyt vuosikymmenien jälkeen meillä onkin passivoiva järjestelmä, jonka tukiverkon läpi moni myös putoaa.
Perustulouudistus on tuleva olemaan yksi suurimmista ja viisaimmista uudistuksista, joita ihmiskunta on keksinyt ja Suomi siinä edelläkävijänä. Vapauden ja turvan yhdistelmän vaikutus sisäiseen kasvuun ja sitä kautta sydämellisiin tekoihin ja rakkaudelliseen kehitykseen on valtaisa. Valo nousee pohjolasta.
Rakkautta on tarjota turva itselle ja muille. Turvassa olevan ihmisen energia ei enää mene selviytymiseen, vaan vapautuu moneen muuhun käyttöön. Modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa elävä ihminen on suurelta osin irrallaan turvallisesta yhteisöstä ja stressaantuneessa ”pärjäämisen” moodissa päivästä toiseen. Joku sanoo sitä markkinayhteiskunnan salaliitoksi, jolla pidetään ihmiset hiljaisina ja masentuneina. Minä pidän sitä tilana, johon teollisen murroksen myötä on pikemminkin ajauduttu. Vapaus valita monia erilaisia elämänsuuntia on muodostanut kulttuurin, jossa osa valinnoista johtaa ulkoisesti rahalla ja titteleillä palkittuihin paikkoihin. Osa ihmisistä ja töistä taasen on aliarvostettuja sekä rahallisesti että yleisten mielipidemittareiden mukaan.
Olemme kaukana todellisesta tasa-arvosta. Hyvin paljon on kyllä jo saatu aikaiseksi. Juuri iloitsin Helsingin uudessa pääkirjastossa Oodissa monestakin tällaisesta asiasta, mutta erityisesti sukupuolisensitiivisistä yhteisistä vessoista. Ei enää ihmisten määrittelyä perustarpeiden suorittamisen kohdalla, eikä erillisiä naisten ja miesten vessojonoja! Arvomaailma on asia, joka näkyy koko kulttuurissa pienissä ja isoissa teoissa. Suomi on maa, jossa oli naispresidentti. Helsinki on kaupunki, jossa on monia unisex-vessoja.
Olemme tasa-arvon edelläkävijöitä. Inhimillistä rakkaudellista kehitystä tulee vahvistaa paljon entisestään. On aika siirtää tasavertaisuus työpaikkarajojarikkovaksi. Arvostaa siivoojia, lehdenjakajia, rekkakuskeja, vanhustenhoitajia, julkisella sektorilla työskenteleviä ja itsensä työllistäviä pienyrittäjiä. Sekä niitäkin, jotka eivät taloudellisella mittarilla tuota. Kaikkea ei voi mitata rahassa!
Julkisivut murenevat käsiin ja tyhjyys paljastuu, arvomaailmaremonttille on todella suuri tarve.
Suurin osa henkisistä ihmisistä on kokenut tämän. Kun entinen maailmankuva repeää ja hetken haluaa palata tuttuun ja turvalliseen, vaikka se oli kärsimystä tuottava. Opittuaan olemaan aidosti onnellinen ja kiitollinen vähästä: pienistä kauniisti hetkistä ja iloista, ja samalla suuresta: vahvasta yhteydestä omaan sydämeen ja korkeimman rakkauden kantavaan voimaan, ”entisen” materiaalisiin arvoihin keskittyneen elämän harhakuvat näyttäytyvät hullunkurisena näytelmänä, jossa leikimme mukana, kun emme paremmasta tienneet. Jatkamme leikkiä, koska sitä olemme tulleet maailman tekemään, kokemaan asioita. Mutta leikimme tietoisempana, onnellisempana ja sopusoinnussa ihmeitä näkevän sisäisen lapsemme kanssa.
Materiaalinen mailma ja tarpeemme siinä ovat kuitenkin tietysti totta.
Meidän tulee tarjota perusturva itsellemme ja toisillemme. Ollessamme perusturvassa perustuloyhteiskunnassa, pystymme jokainen seuraamaan oman intohimomme tietä työmmekin suhteen. Halutessamme itse aidosti tehdä kyseistä työtä olemme myös luonnostamme luovia ja tuottavia, emme raahautuessamme töihin ja saaden pakottamalla työpanoksemme annettua kahdeksassa tunnissa. Kun intohimomme kohde muuttuu, pystymme entistä jouhevammin vaihtamaan alaa. Tietotyöläisenä kymmenen vuotta työskennellyt voi kokea vapauttavaksi siivoamisen rituaaliomaisen kauniin puhdistustyön, jossa samalla saa olla hyvin läsnä kehossaan.
Arvomaailmamuutoksen myötä kunnioitus erilaisia töitä kohtaan muuttuu huomattavasti.
Palkkatyöstä itsensä työllistäväksi yrittäjäksi siirtyminen on perustulon varassa arvostettu tapa, eikä heitteille vailla venettä uutta uintitekniikkaa opettelemaan jättäytymistä. Tiedän lukemattoman määrän älykkäitä, jopa nerokkaita ihmisiä, jotka perustaisivat yrityksen, jos se ei tarkoittaisi tyhjän päälle hyppäämistä. Pienyrittäjän arvonlisäverovapaata rajaa tulisi korottaa vähintään noin 50 000 euroon (nyt raja 10 000 €).
Olen sitä mieltä, että Suomen valtti on ehdottomasti innovatiivinen, sitoutunut, työteliäs, luova ja älykäs kansa. Tällaisia ihmisiä ainakin itse olen tavannut runsaasti kaikissa työpaikoissani eri sektoreilla, tällaisia ihmisiä tapaan joka päivä busseissa, kaupoissa, eri tapahtumissa jne., missä ikinä liikunkin. Kärkivientituotteidemme joukkoon kuuluukin muun muassa kemianteollisuuden uusiutuvia biopolttoaineita, ja toivottavasti kohta myös vahvasti esimerkiksi kestävän energiantuotannon laitteistoa.
Meillä ei ole tarvetta, eikä meidän missään nimessä tulisi myydä pilkkahinnalla kansallisomaisuuttamme upeaa luontoamme ulkomaisille sijoittajille. Kaikki ei todellakaan ole kaupan, jos minulta kysytään.
Rakkauteen kuuluu rajat ja luonnonraiskaus saa loppua nyt! Emme voi voivotella sitä, miten Kiina ja Intia saastuttavat ja samalla myydä maaperäämme, rakentaa sellutehtaita vesistöjä myrkyttämään ja avohakata metsiämme, ostaa uusia tavaroita tyydyttäen elämännälkäämme, joka ei tavaralla tyydyty. Me itse olemme se muutos, jonka haluamme maailmassa nähdä.
Kuluta vähemmän, ole enemmän.
Ole aidosti juuri se, kuka olet.
Parantavinta on toisen ihmisen aito läsnäolo.
Jokaisella ihmisella on perusoikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin hän on.
Toinen iso uudistus, jota olen sydämelläni ja aivoissani käynyt 24 vuotta läpi sosiaalikasvattajan opiskelujeni alusta ja ensimmäisestä ammatistani perhetyönohjaajana lähtien, on iso sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän remontti. Sote-asiat ovat inhimillisiä ihmisasioita, eivät taloudellisen tuottamiseen perustuvia järjestelmiä.
Ne tukevat kaikkea terveyttä ja hyvinvointia ja hoivaa, jota annamme toisillemme yhteiskunnassamme. Tulosvastuu ja valtaisat raportointijärjestelmät yhdistettyinä aivan liian pieniin henkilöstöresursseihin ovat vieneet tilaa ihmisen kohtaamiselta ihmisenä.
Tieteemme ja siten länsimainen koululääketieteemme on leikkausmetodeineen ja muineen hieno renki, mutta se on kasvanut lääkeyhtiöiden vallan ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin perustuvan tietopohjaisen arvomaailman kautta isännäksi. Terveydenhuollossa on jäänyt aivan liian vähällä kokonaisvaltainen terveyden ylläpitäminen ja hoitaminen, jota voi erittäin pitkälle tehdä luonnonmukaisin keinoin (ravitsemus, liikunta, työolosuhdemuutokset, lepo, luontaishoidot jne.).
Viimesijainen eli sairaudenhoito on ottanut niskaperseotteen ja saanut meidät unohtamaan oman vastuumme. Monet onneksi ovat heränneet tähän ja ymmärtävät olevansa itse itsensä asiantuntijoita, joita haluaisivat lääkäreiden auttavan ja monet lääkärit haluaisivat, että heillä olisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti.
Vanhustenhuollon puutteet ovat onneksi saaneet runsaasti mediahuomiota ja yhteinen halu tehdä muutoksia siellä on vahva. Itse olen työskennellyt useita vuosia lastentarhanopettajana ja tiedän siis paljon päiväkotien olosuhteista sekä niiden vaikutuksista sekä lapsiin että henkilöstöön. Päivähoidossa, kouluissa, vammaisten ja vanhusten huollossa pätee kaikissa sama asia: ihmiset eivät ole numeroita.
Minulla on myös paljon näkemystä siihen, millä tavalla terveydenhuollossa voitaisiin ottaa huomioon psyykkisen ja henkisen kasvun vaikutus ja merkitys mielenterveyteen. Meillä on keho, mieli ja sielu, ja ne kaikki tulisi huomioida myös sote-palveluissa kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti.
Syöttämisen, lohduttamisen, silmiin katsomisen ja aidon kohtaamisen aika on tässä ja nyt.
Kun henkinen ihminen on löytänyt itsensä, hän haluaa toimia maailmassa
toisten ihmisten ja luonnon hyväksi. Ammatillisesti olen monitaituri, luonteeltani aurinkoinen
keittiöpsykologin, olohuonefilosofin ja päivällispöytäpoliitikon risteys
Olen moniosaaja, joka on elämänsä aikana sitoutunut valotyöhön ja palvelutyöhön usealla eri tavalla. Eri elämänvaiheissa olen kasvanut erilaisten töiden, ihmissuhteiden ja kokemusteni avulla juuri siksi ihmiseksi, joka nyt olen. Ilman toisenlaista historiaa minä en olisi minä ja siksi olen kiitollinen myös kaikista kivuliaistakin hetkistä. Kivistä, joihin ensin kompastuin, mutta jotka osoittautuivatkin timanteiksi tai vähintäänkin kristalleiksi. Elämä on kaunis matka. Tehdään siitä yhdessä vielä kauniimpi!
Rakkautta, rauhaa ja valoa, Julia Kuu Järvinen
Luontaisterapeutti, taiteilija, sosiaalikasvattaja
43-vuotias kahden teini-ikäisen lapsen onnellinen yh-äiti Tuusulasta
Koulutukseni mm.: sosiaalikasvattaja, yleisen kirjallisuustieteen perusopinnot, luontaisterapeutti/vyöhyketerapeutti (lyhytkursseina: HotStones, intialaiset hieronnat, Reiki jne.), ylioppilas (6 laudaturia, ka 9,7).
Ammatit, joissa olen työskennellyt mm.: elintarvikekaupan myyjä (kauppiasperheen kasvatti), perhetyönohjaaja, puhelinasiakaspalveluneuvoja, palvelukoordinaattori, assistentti, projektikoordinaattori, ostaja, yrittäjä, iltapäiväkerhonohjaaja, kouluavustaja, lastentarhanopettaja. Koin kaksi vuotta sitten vakavan burnoutin toimittuani 7 vuotta lastentarhanopettajana päiväkodissa, mikä
oli epäsopiva ympäristö itselleni sekä erityisherkkyyteni vuoksi että siksi, että olen pääasiallisemmin ruohonjuuritasoa tutkiskeleva suurten linjojen ajattelija-toimija kuin käytännönläheinen työntekijä. Nykyään olen kuntoutustuella sekä itsenäinen elinkeinonharjoittaja. Nyt minulla on vapaus sekä olla paljon lasteni kanssa että toteuttaa itseäni ja elämäntehtävääni muun muassa taiteen sekä vapaaehtoistyön kautta. Olen mukana Kristallipuolueen toiminnassa sekä luontaishoitoalan yhdistysten
yhteisessä toimielimessä CAM-Foorumissa. Teen voimaannuttavaa taidetta pääasiassa maalausten, runojen ja kirjoitusten muodossa sekä uusimpana Teija Marjamaan kanssa myös elämään, rakkauteen ja hyvinvointiin keskittyvän Rakkauden Kanavan keskusteluohjelmassa. Lokakuussa 2019 luvassa minulla ja viidella muulla Unitaiteilijalla on monitaiteellinen yhteisnäyttely ”Unesta Syntyneet” Pasilan kirjastossa konsertteineen ja luovine työpajoineen.
Blogini: https://magiaaelamaa.blogspot.com/
Voimaannuttavaa taidettani Facebookissa:
https://www.facebook.com/Julia-Kuu-Art4HeartnSoul-334844640234586/
YouTube - Rakkauden Kanava (starttaa maaliskuussa):
https://www.youtube.com/channel/UCbIROIiXX4QxtADNFYgFx-g
Vaalipiiri ja numero: Uudenmaan vaalipiiri, nro. 453
Puolue: sitoutumaton (löytyy Itsenäisyyspuolueen listoilta, arvomaailma lähinnä Kristallipuoluetta)
Tittelit: Luontaisterapeutti, taiteilija ja sosiaalikasvattaja
Ehdokassivu: https://www.kristallipuolue.fi/juliakuujarvinen/
FB-sivu: https://www.facebook.com/juliakuu76
Nettisivut: www.juliakuu.com (avataan maaliskuun aikana)