Me pohjoismaiset ihmiset elämme nyt, ja olemme aina eläneet, poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pohjolan ilmasto ei ole kovinkaan lempeä meitä kohtaan, neljän keskenään lähes vastakohtaisen vuodenajan vaatiessa luontoa sopeutumaan muuttuviin äärimmäisiin olosuhteisiin. Selviäminen on sopeutumista. Modernin elämän haasteet, kuten kiire, stressi ja ympäristön kemikaalit eivät varsinaisesti helpota asiaa. Olemme saaneet elintärkeää suojaa ja voimaa lääkekasveilta jo tuhansia vuosia mm. uupumusta, kylmyyttä ja stressiä vastaan. Itseasiassa lääkekasvien käyttö on yhtä vanhaa kuin ihmiskunta, ja lääkekasveja on käytetty kaikkialla maailmassa. Myös eläinten tiedetään käyttävän lääkekasveja. Uskon vahvasti siihen, että syvempi yhteys luontoon voi auttaa meitä sopeutumaan nykypäivän haasteisiin.
Lähes kaikki ravitsemusalan asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että monipuolinen ruokavalio on terveyden avain. Ennen kaikkea värikkäitä kasviksia kehotetaan syömään enemmän. Aterioiden tulisi sisältää tummanvihreitä, keltaisia, oransseja, punaisia, sinisiä, violetteja, valkoisia ja mustia kasviksia. Kasvien väri-, maku- ja tuoksuaineet ovat myös hyvin tunnettuja solusuoja-aineita, joiden vaikutuksiin erilaisten lääkeyrttien vaikutukset perustuvat. Fytoravinteet auttavat kehoa taistelemaan yleisimpiä tunnettuja stressitekijöitä vastaan. Näiden kasviravinteiden on havaittu omaavan useita biologisesti aktiivisia ja hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka kohdistuvat tunnettujen rappeuma- ja elintasosairauksien syytekijöihin: krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen, kohonneeseen hapetusstressiin, verensokeritasoihin ja suolistobakteerien hyvinvointiin.
Modernien ravintolisien kehittämisessä pyritään jatkuvasti syventämään tietämystä perinteisestä kasvilääkinnästä, tutkimuksesta ja ravintotieteestä. Lääkekasvien käyttö on ainakin yhtä vanhaa kuin ihmiskunta. Myös eläinten tiedetään käyttävän kasveja lääkinnällisesti. Tutkijat ovat havainneet, että sairastuessaan afrikkalaiset simpanssit eivät aamulla tavanomaiseen tapaansa syö ruoaksi läheltä löytyviä hedelmiä, vaan ne tarvittaessa kulkevat pitkänkin matkan päästäkseen lähimmän lääkekasvipensaan luokse lääkitäkseen ensin itsensä.
Ihmiskunnan alkuvaiheissa yhteisöissä lääkekasveista tiesi lääkemies tai shamaani. Hänen tietonsa olivat peräisin vanhemmilta sukupolvilta, sillä tieto muotoiltiin runomittaan ja siirrettiin runonlaulantana opettajalta oppilaalle. Kirjoitustaidon kehittymisen myötä alkoi tapahtua tietojen järjestelmällisempää ylös kirjaamista, sekä tietojen vaihtoa ja koostamista eri yhteisöjen välillä. Vanhimmat tunnetut lääketieteelliset kirjoitukset ovat tuhansia vuosia vanhoja.
Monien lääkekasvien käytöllä on pitkä ja katkeamaton käyttöhistoria ja vielä nykypäivänäkin hyvien arvioiden mukaan noin 75 % maailman ihmisistä käyttää lääkekasveja ensisijaisena terveydenhoitokeinonaan. 1980-luvun alusta tulleista lääkkeistä noin 50 % on luonnollisista lähteistä peräisin. Kahdesta kymmenestä suurimmasta kasviheimosta kaksitoista on lääkkeellisessä mielessä merkittävästi tärkeämpiä, kuin muut. Tärkeimpiä lääkekasvien heimoja ovat mm. hernekasvit, minttukasvit, tyräkkikasvit, oleanterikasvit, malvakasvit, sarjakukkaiskasvit ja leinikkikasvit. Näistä heimoista keskimäärin 12 % lajeista omaa lääkkeellisen vaikutuksen. Kasveja, joilla on lääkkeellinen vaikutus, tunnetaan tällä hetkellä ainakin yli 28 000.
Moderni tiede ja kasvilääkintä yhdistyvät
Modernin ravintolisäteollisuuden trendi on eristää kasveista lääkkeenomaisia ainesosia, kun taas perinnelääkinnässä suositellaan kokonaisten yrttikasvien käyttöä. Ravintolisien kehittämisessä haetaankin nykyään inspiraatiota perinnelääkinnästä sekä modernista tieteellisestä tutkimuksesta. Kun tutkimustieto antaa samaan suuntaisia viitteitä kuin perinnekäyttö nämä tiedot täydentävät toinen toisiaan. Rohdoskasvien yhdistelemisellä eli polyfarmasialla on monituhatvuotiset perinteet, ja myös nykyaikaiset tutkijat ovat alkaneet ymmärtää polyfarmasian etuja. Perinteisesti niin kutsutun päärohdoksen lisäksi käytetään mm. avustajarohdoksia, harmonisoivia rohdoksia, sekä imeytymistä tehostavia kuljettajarohdoksia. Näin ollen synergiaan perustuvalla tuotesuunnittelulla voidaan valmistaa tasapainoisempia ja monivaikutteisempia yhdistelmiä.
Vieraskynällä fytonomi tuoteasiantuntija Sami Nuora
www.nordiqnutrition.com
Lähes kaikki ravitsemusalan asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että monipuolinen ruokavalio on terveyden avain. Ennen kaikkea värikkäitä kasviksia kehotetaan syömään enemmän. Aterioiden tulisi sisältää tummanvihreitä, keltaisia, oransseja, punaisia, sinisiä, violetteja, valkoisia ja mustia kasviksia. Kasvien väri-, maku- ja tuoksuaineet ovat myös hyvin tunnettuja solusuoja-aineita, joiden vaikutuksiin erilaisten lääkeyrttien vaikutukset perustuvat. Fytoravinteet auttavat kehoa taistelemaan yleisimpiä tunnettuja stressitekijöitä vastaan. Näiden kasviravinteiden on havaittu omaavan useita biologisesti aktiivisia ja hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka kohdistuvat tunnettujen rappeuma- ja elintasosairauksien syytekijöihin: krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen, kohonneeseen hapetusstressiin, verensokeritasoihin ja suolistobakteerien hyvinvointiin.
Modernien ravintolisien kehittämisessä pyritään jatkuvasti syventämään tietämystä perinteisestä kasvilääkinnästä, tutkimuksesta ja ravintotieteestä. Lääkekasvien käyttö on ainakin yhtä vanhaa kuin ihmiskunta. Myös eläinten tiedetään käyttävän kasveja lääkinnällisesti. Tutkijat ovat havainneet, että sairastuessaan afrikkalaiset simpanssit eivät aamulla tavanomaiseen tapaansa syö ruoaksi läheltä löytyviä hedelmiä, vaan ne tarvittaessa kulkevat pitkänkin matkan päästäkseen lähimmän lääkekasvipensaan luokse lääkitäkseen ensin itsensä.
Ihmiskunnan alkuvaiheissa yhteisöissä lääkekasveista tiesi lääkemies tai shamaani. Hänen tietonsa olivat peräisin vanhemmilta sukupolvilta, sillä tieto muotoiltiin runomittaan ja siirrettiin runonlaulantana opettajalta oppilaalle. Kirjoitustaidon kehittymisen myötä alkoi tapahtua tietojen järjestelmällisempää ylös kirjaamista, sekä tietojen vaihtoa ja koostamista eri yhteisöjen välillä. Vanhimmat tunnetut lääketieteelliset kirjoitukset ovat tuhansia vuosia vanhoja.
Monien lääkekasvien käytöllä on pitkä ja katkeamaton käyttöhistoria ja vielä nykypäivänäkin hyvien arvioiden mukaan noin 75 % maailman ihmisistä käyttää lääkekasveja ensisijaisena terveydenhoitokeinonaan. 1980-luvun alusta tulleista lääkkeistä noin 50 % on luonnollisista lähteistä peräisin. Kahdesta kymmenestä suurimmasta kasviheimosta kaksitoista on lääkkeellisessä mielessä merkittävästi tärkeämpiä, kuin muut. Tärkeimpiä lääkekasvien heimoja ovat mm. hernekasvit, minttukasvit, tyräkkikasvit, oleanterikasvit, malvakasvit, sarjakukkaiskasvit ja leinikkikasvit. Näistä heimoista keskimäärin 12 % lajeista omaa lääkkeellisen vaikutuksen. Kasveja, joilla on lääkkeellinen vaikutus, tunnetaan tällä hetkellä ainakin yli 28 000.
Moderni tiede ja kasvilääkintä yhdistyvät
Modernin ravintolisäteollisuuden trendi on eristää kasveista lääkkeenomaisia ainesosia, kun taas perinnelääkinnässä suositellaan kokonaisten yrttikasvien käyttöä. Ravintolisien kehittämisessä haetaankin nykyään inspiraatiota perinnelääkinnästä sekä modernista tieteellisestä tutkimuksesta. Kun tutkimustieto antaa samaan suuntaisia viitteitä kuin perinnekäyttö nämä tiedot täydentävät toinen toisiaan. Rohdoskasvien yhdistelemisellä eli polyfarmasialla on monituhatvuotiset perinteet, ja myös nykyaikaiset tutkijat ovat alkaneet ymmärtää polyfarmasian etuja. Perinteisesti niin kutsutun päärohdoksen lisäksi käytetään mm. avustajarohdoksia, harmonisoivia rohdoksia, sekä imeytymistä tehostavia kuljettajarohdoksia. Näin ollen synergiaan perustuvalla tuotesuunnittelulla voidaan valmistaa tasapainoisempia ja monivaikutteisempia yhdistelmiä.
Vieraskynällä fytonomi tuoteasiantuntija Sami Nuora
www.nordiqnutrition.com
RSS Feed