Luuliemi on uusin terveysjuoma

Luuliemi on ollut jo pitkään terveystietoisten ihmisten trendijuoma maailmalla. Nyt tämä terveyttä uhkuva liemi on valloittanut myös suomen. Periaatteessa kyseessä on ikivanha ravintolisä, jonka ajatuksena on hyödyntää koko eläin, ei vain lihaa luiden ympäriltä. Kun luita haudutetaan pitkään ja lempeästi niistä saadaan talteen luun ja luuytimen arvokkaat ravinteet. Luuliemi on arvokas ravintolisä, sillä keitettäessä luista irtoaa erityisesti suoliston, nivelten, luuston, ihon ja hiusten hyvinvointia lisääviä ravintoaineita kuten esimerkiksi naisten suosimaa kollageenia ja niveliä vahvistavaa glukosamiinia. Luulientä on saatavana pakasteena sekä myös helppokäyttöisenä jauheena.

Monipuolinen ravintoarvo
Luuliemi sisältää kaikki ravinteet, jotka itse luu sisältää. Kaikkien ravintoaineiden kohdalla pitoisuudet eivät välttämättä ole suuria, mutta luonnollisessa suhteessa toisiinsa ne toimivat tehokkaasti. ”Ihovitamiini” kollageenin lisäksi luuliemessä on naisille kosmetiikastakin tuttua ihon kaunistajaa; hyaluronihappoa. Mineraaleja on monia, mm. magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, fosforia ja rikkiä. Aminohappoja on mm. alaniini, arginiini, fenyylialaniini, glysiini, lysiini. Lisäksi luuliemessä on monista nivelvalmisteista tuttuja; gelatiinia, glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia.

Käyttökokemuksia
Useat luuliemestä kirjoitetut kirjat kertovat sen käytöstä erilaisina ”kauneuskuureina” joilla tervehdytetään ihon ulkonäköä ja kuntoa. Perinteisesti luulientä käytettiin luuston, rustojen ja tukikudosten vahvistamiseen. Ravitsemushoitoihin perehtyneet lääkärit ovat jo pitkään suositelleet luuliemen tekoa niille, joilla on suoliston kanssa ongelmia. Sen on huomattu tekevän hyvää huonokuntoiselle vatsalle ja suolistolle ja tätä kautta ravintoaineiden imeytymiselle.
​
Luulimen valmistus
Luulientä voi periaatteessa tehdä minkä eläimen luista vain; kanan, naudan, possun, hirven, poron jne. Laadukkaiden luiden hankinta ei aina ole välttämättä helppoa. Ihanteellisinta olisi saada luomueläimen tai vapaana luonnossa kasvaneen eläimen luita, jotka ovat saaneet syödä tuoretta ruokaa ja ulkoilla riittävästi ja joille ei ole syötetty turhia antibiootteja. Lisäksi luiden haudutus on aikaa vievää puuhaa. Jotta saadaan talteen kaikki hyödyllinen aines tulisi niitä keittää vähintään vuorokausi. Luulientä voi lisätä päivittäin ruuan ja smoothien sekaan tai liuottaa siitä lämpimän juoman ja maustaa oman maun mukaan, suolaiseksi tai makeaksi juomaksi.

Kirjoittanut: fytonomi Birgit Stenroos