Kun hollantilainen kauppias Antoni van Leeuwenhoek rakensi 1600-luvulla ensimmäisen mikroskoopin ja havaitsi järvivedessä valtavan määrän bakteereja, hän ei osannut kuvitella, että hänen keksintönsä johtaisi myöhemmin sairauksia aiheuttavien bakteerien löytämiseen. Kun Pasteur, Koch ja muut tiedemiehet yli sata vuotta myöhemmin löysivät muutamia patogeenisia bakteereja, he kuvittelevat, että ihmisen suolistossa elävät bakteerit olivat vain "vapaamatkustajia", jotka käyttivät hyväkseen ihmisen syömää ravintoa. Viimeisen 10-15 vuoden aikana on alkanut käydä ilmeiseksi, että suoliston bakteereilla on valtavan tärkeä merkitys ihmisen terveydelle. Amerikan lääkärilehden JAMAn julkaiseman uuden artikkelin mukaan ne voivat osallistua lihomisen, tyypin 2 diabeteksen, ja jopa valtimonkovetustaudin eli arteriosleroosin ehkäisyyn. Artikkelin mukaan emme taida vielä kuitenkaan ymmärtää, mitä kaikkia hyötyjä probiooteista voi olla terveydelle.
Tiedemiehet ovat nykyään varsin yksimielisiä siitä, että maitohappobakteerit eli probiootit ovat hyödyllisiä ravintolisiä monissa terveysongelmissa, kuten lasten atooppisessa ihottumassa, ripulissa – olipa sen syynä sitten patogeeninen mikro-organismi tai antibioottihoito – sekä ärtyneen paksusuolen hoidossa ja painonhallinnassa. Ripulin ehkäisyssä ja hoidossa probioottien vaikutus perustuu siihen, että ne kilpailevat pahojen bakteerikantojen kanssa ja voittavat ne. Samalla normaalistuu ihmisen suurimman immunologisen elimen, suolen limakalvon toiminta.
Probiooteilla on useita tunnettuja samanaikaisia vaikutusmekanismeja. Niiden vuoksi erilaisilla probioottivalmisteilla voi olla erilainen teho eri vaivoissa. Eniten tutkittuja bakteerikantoja ovat Lactobacillus- ja Bifidobacterium–kannat sekä Saccharomyces boulardii, joka on terveellinen hiiva.
Suun kautta nautittujen probioottikantojen tulee kyetä vastustamaan sappihappojen vaikutusta niin, että bakteerit pääsevät kulkeutumaan ruoansulatuskanavan läpi tuhoutumatta ja menettämättä biologisia ominaisuuksiaan. Maitohappobakteereita on syytä ottaa jatkuvasti, jos mielii pitää yllä hyvää suoliston bakteerikantaa. Parin viikon päästä probioottien käytön loputtua hyviä bakteereita ei enää löydy ulosteesta. Kliinisissä tutkimuksissa lapsille on annettu yleensä päivittäin 5–10 miljardia ja aikuisille 10–20 miljardia bakteeia. Probiooteilla ei ole mitään haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Käyttäjät raportoivat toisinaan lieviä itsestään paranevia vatsatuntemuksia ja ilmavaivoja.
Probiootit voivat parantaa insuliiniresistenssiä ja siten ehkäistä ja hoitaa tyypin 2 diabetesta. Mitä useampia bakteerikantoja valmiste sisältää ja mitä kauemmin sitä käytetään, sitä parempi on teho. Probiootit alentavat myös kohonnutta verenpainetta.
Turun yliopiston lastentautiopin professori Erika Isolaurin työryhmä on osoittanut tutkimuksissaan, että allergiariskiperheissä raskauden aikana nautitut probiootit vähentävät lapsen riskiä sairastua allergioihin ja hengitystieinfektioihin. Lääkäriseura Duodecim myönsi Isolaurille vuonna 2016 arvostetun Matti Äyräpää -palkinnon lähes 20 vuotta jatkuneesta uurastuksesta probioottien parissa. Palkintolautakunta näki probiootit uudenlaisina työkaluina taistelussa elintapasairauksia vastaan. Probioottien nauttiminen voi olla turvallinen ja taloudellinen keino ehkäistä allergiaa, tulehdussairauksia, metabolista oireyhtymää, insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabetesta, todetaan palkinnon perusteluissa. Duodecim oli halveksinut ja pilkannut ravintolisien käyttöä vuosikymmenin ajan ”uskomushoidoksi”. Yhtäkkiä uskomushoidosta tuli salonkikelpoinen.
HUSin syöpälääkärit osoittivat vuonna 2007, että probioottien anto sytostaatin (5-fluorourasiilin, 5-FU) lisänä ehkäisi potilaiden vatsavaivoja. Probiootteja saavat potilaat kykynivät ottamaan vastaan vaivatta tarpeellisen kemoterapian, kun taas verrokit joutuivat usein keskeyttämään sen vatsavaivojen tähden. Näin probiootit tehostivat kemoterapian onnistumista. Uusiseelantilaiset tutkijat osoittivat vuonna 2015 että kalaöljyn EPA-rasvahappot yhdessä probioottien kanssa edistää hyvien bakteerien elossapysymistä suolistossa ja vaimentaa kroonista matala-asteista tulehdusta. Havainto puoltaa E-EPAn ja maitohappobakteerien samanaikaista käyttöä kroonisten sairauksien täydentävässä hoidossa.
Teksti Tohtori Matti Tolonen
Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.
Tiedemiehet ovat nykyään varsin yksimielisiä siitä, että maitohappobakteerit eli probiootit ovat hyödyllisiä ravintolisiä monissa terveysongelmissa, kuten lasten atooppisessa ihottumassa, ripulissa – olipa sen syynä sitten patogeeninen mikro-organismi tai antibioottihoito – sekä ärtyneen paksusuolen hoidossa ja painonhallinnassa. Ripulin ehkäisyssä ja hoidossa probioottien vaikutus perustuu siihen, että ne kilpailevat pahojen bakteerikantojen kanssa ja voittavat ne. Samalla normaalistuu ihmisen suurimman immunologisen elimen, suolen limakalvon toiminta.
Probiooteilla on useita tunnettuja samanaikaisia vaikutusmekanismeja. Niiden vuoksi erilaisilla probioottivalmisteilla voi olla erilainen teho eri vaivoissa. Eniten tutkittuja bakteerikantoja ovat Lactobacillus- ja Bifidobacterium–kannat sekä Saccharomyces boulardii, joka on terveellinen hiiva.
Suun kautta nautittujen probioottikantojen tulee kyetä vastustamaan sappihappojen vaikutusta niin, että bakteerit pääsevät kulkeutumaan ruoansulatuskanavan läpi tuhoutumatta ja menettämättä biologisia ominaisuuksiaan. Maitohappobakteereita on syytä ottaa jatkuvasti, jos mielii pitää yllä hyvää suoliston bakteerikantaa. Parin viikon päästä probioottien käytön loputtua hyviä bakteereita ei enää löydy ulosteesta. Kliinisissä tutkimuksissa lapsille on annettu yleensä päivittäin 5–10 miljardia ja aikuisille 10–20 miljardia bakteeia. Probiooteilla ei ole mitään haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Käyttäjät raportoivat toisinaan lieviä itsestään paranevia vatsatuntemuksia ja ilmavaivoja.
Probiootit voivat parantaa insuliiniresistenssiä ja siten ehkäistä ja hoitaa tyypin 2 diabetesta. Mitä useampia bakteerikantoja valmiste sisältää ja mitä kauemmin sitä käytetään, sitä parempi on teho. Probiootit alentavat myös kohonnutta verenpainetta.
Turun yliopiston lastentautiopin professori Erika Isolaurin työryhmä on osoittanut tutkimuksissaan, että allergiariskiperheissä raskauden aikana nautitut probiootit vähentävät lapsen riskiä sairastua allergioihin ja hengitystieinfektioihin. Lääkäriseura Duodecim myönsi Isolaurille vuonna 2016 arvostetun Matti Äyräpää -palkinnon lähes 20 vuotta jatkuneesta uurastuksesta probioottien parissa. Palkintolautakunta näki probiootit uudenlaisina työkaluina taistelussa elintapasairauksia vastaan. Probioottien nauttiminen voi olla turvallinen ja taloudellinen keino ehkäistä allergiaa, tulehdussairauksia, metabolista oireyhtymää, insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabetesta, todetaan palkinnon perusteluissa. Duodecim oli halveksinut ja pilkannut ravintolisien käyttöä vuosikymmenin ajan ”uskomushoidoksi”. Yhtäkkiä uskomushoidosta tuli salonkikelpoinen.
HUSin syöpälääkärit osoittivat vuonna 2007, että probioottien anto sytostaatin (5-fluorourasiilin, 5-FU) lisänä ehkäisi potilaiden vatsavaivoja. Probiootteja saavat potilaat kykynivät ottamaan vastaan vaivatta tarpeellisen kemoterapian, kun taas verrokit joutuivat usein keskeyttämään sen vatsavaivojen tähden. Näin probiootit tehostivat kemoterapian onnistumista. Uusiseelantilaiset tutkijat osoittivat vuonna 2015 että kalaöljyn EPA-rasvahappot yhdessä probioottien kanssa edistää hyvien bakteerien elossapysymistä suolistossa ja vaimentaa kroonista matala-asteista tulehdusta. Havainto puoltaa E-EPAn ja maitohappobakteerien samanaikaista käyttöä kroonisten sairauksien täydentävässä hoidossa.
Teksti Tohtori Matti Tolonen
Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.
RSS Feed