Miksi Yle alati lähtee tähän vaihtoehtoisten hoitojen tuomitsemiseen mukaan, ei ole tiedossa, mutta luulen syyn olevan Ylen sisällä vellovasta uskomuksesta, että vain lääketiede olisi ”oikeaa” hoitoa.
MOT-ohjelmassa (16.12.2019) käytiin nyt bioresonansterapeuttien kimppuun. Terapeuteista tehtiin ohjelmassa huijareita ja nimiteltiin monin tavoin. Ohjelmassa lääkäriopiskelijaksi esittäytynyt, mutta terapeutille anonyymiasiakkaana käynyt äänitti yksityisen terapeutin puheita tarkoitukseen salaa. Äänityksestä valikoitiin ”parhaat” palat ja esitettiin TV:n välityksellä koko kansalle.
Jos tämä on hyväksyttävää toimintaa, niin silloin kuka vaan voi nauhoittaa toimistolla mitä vaan, ja tehdä siitä julkista. Kukaan meistä ei varmasti välttyisi harmeilta, jos valikoidut puheemme näin tietämättämme äänitetään ja julkaistaan? Jokainen poliitikko joutuisi varmasti eroamaan, virkamiehet menettäisivät virkansa ja lääkärit oikeutensa ja toimittajat työnsä. Työtön toimittajakaan tuskin enää nimittäisi sitä tutkivaksi journalismiksi.
Salakuuntelusta koskevan pykälän mukaan (24 luku 5 §) mukaan: Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Laissa siis sanotaan, että myös muualla kuin kotirauhan puitteissa ei saa tallentaa, jos puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan puhettaan.
Tulee mieleen tapaus "Risumies", jossa kuvaaja sai tuomion (hovia myöten), kun nauhoitti salaa miehen raivon ja julkaisi sen netissä. Julkaisu leimasi miehen ja aiheutti miehelle ongelmia.
Tai kun Ravintoloitsija rähjäsi. Joku nauhoitti salaa, toinen julkaisi ja se tuotti yksittäiselle yrittäjälle mieliharmin lisäksi haittaa elinkeinolle. Nauhoittaja ja julkaisija saivat tuomiot.
Oikeusasiamiehen ratkaisu 14.6.2005 (dnro 405/4/03), koski tiedotusvälineeltä edellytettyä kuvauslupaa. "Salakatselusäännöstöä sovelletaan myös julkisrauhan piirissä oleviin huoneistoihin. Näitä julkisrauhan piirissä olevia tiloja ovat: virastot, liikehuoneistot, tuotantolaitokset, toimistot, kokoustilat ja vastaavat paikat. Lisäksi edellytetään, että kyseiset paikat ovat yleisöltä suljettuja ja kuvaaminen tapahtuu yksityisyyttä loukaten. Yleisöltä suljetulla paikalla tarkoitetaan paikkaa, johon yleisöllä ei ole pääsyä.
Tällaisia yleisöltä suljettuja tiloja ovat: suljetut kokoukset ja oleskelut sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Arvioitaessa milloin salakatselu loukkaa henkilön yksityisyyttä, on kiinnitettävä huomiota kuvaajan ja kuvattavan väliseen suhteeseen, katselun ja kuvaamisen tarkoitukseen, kestoon, paikkaan, ajankohtaan, kuvattavaan tilanteeseen, kuvaamisen yllätyksellisyyteen, kuvattavan kieltäytymisen tai poistumisen mahdollisuuteen ja muihinkin seikkoihin, joilla saattaa olla merkitystä teon loukkaavuuden arvioimisessa. "
Missä sitten menee oikeus nimitellä yrittäjää?
Saako julkisesti yksittäisiä elinkeinonharjoittajia tai heidän työtänsä nimitellä ikävillä nimillä ja keksityillä teorioilla, kuten: ”uskomushoidoiksi, terveyshuuhaaksi, rahastukseksi” tai jotenkin ”vaaralliseksi?” – esittämättä todellisia uhreja, tuomioita tai todisteita? Kyseiset nimitykset viittaavat tällöin tarkoituksella leimaaviksi ja vahingoittamistarkoitukseen keksityiltä nimiltä.
Suomen laissa semmoinen myös kielletään. Sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa, joihin tässä saattoi syyllistyä toisen ammattikunnan, eli lääketieteen edustaja, joka puheillaan ja nimityksillään tarkoituksenaan halusi heikentää toisen ammattikunnan elinkeinoa:
Sopimaton menettelyn kielto elinkeinon toiminnassa sisältää mm. seuraavia yleisluonteisia kieltoja (1-2§:t): Elinkeinossa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä (1.1§)
Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää myöskään totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elintoimintaa ja on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa (2.1§).
Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa (2.2§)
Huomattavasti suuremman ammattikunnan keksimät nimitykset pienelle ammattikunnalle: ”uskomushoito, terveyshuuhaa, rahastus- ja vaarallisuusväitteet”, ovat kiistatta ja tarkoituksella omiaan heikentämään toisen koulukunnan elinkeinoa. Tämmöinen toiminta haavoittaa luonnollisesti yksittäisen yrittäjän elinkeinoa, mutta myös hänen yksityiselämäänsä ja mainetta. Voi myös kysyä, onko tämä yhteiskunnallisesti tarpeellinen asetelma: lääketiede ja Yleisradio, vastaan yksittäiset ja harmittomat terapeutit?
MOT-ohjelmassa salakuunneltu tai nimittelyn kohteeksi joutuneet, eivät olleet myöskään poliitikkoja, julkisuuden henkilöitä tai uhkia yhteiskunnalle, joiden perusteella tarvitsisi salakuunnella tai käsitellä asiaa julkisuudessa ilman heidän lupaa. Ainakin osa ohjelmassa julkisuuteen nimenä tai salakuunteluna joutuneista, oli ohjelman mukaan kieltäytynyt yhteistyöstä.
He eivät olleet syyllistyneet myöskään mihinkään rikokseen, vaan toimineet täysin laillisessa työssään, josta heidän asiakkaat eivät olleet valittaneet. Vastaavilla perusteillahan voisi hyökätä minkä tahansa yrittäjyyden kimppuun ja esittää herjaavia nimityksiä ja teorioita tosina.
Salakuunteluun ja nimittelyn yleistämiseksi joutuneiden terapeuttien kannattaisi ehkä tarkistaa asiantuntijan kanssa oikeusturvansa asiassa.
CAM-terapeutti
Jouni Jämsä
MOT-ohjelmassa (16.12.2019) käytiin nyt bioresonansterapeuttien kimppuun. Terapeuteista tehtiin ohjelmassa huijareita ja nimiteltiin monin tavoin. Ohjelmassa lääkäriopiskelijaksi esittäytynyt, mutta terapeutille anonyymiasiakkaana käynyt äänitti yksityisen terapeutin puheita tarkoitukseen salaa. Äänityksestä valikoitiin ”parhaat” palat ja esitettiin TV:n välityksellä koko kansalle.
Jos tämä on hyväksyttävää toimintaa, niin silloin kuka vaan voi nauhoittaa toimistolla mitä vaan, ja tehdä siitä julkista. Kukaan meistä ei varmasti välttyisi harmeilta, jos valikoidut puheemme näin tietämättämme äänitetään ja julkaistaan? Jokainen poliitikko joutuisi varmasti eroamaan, virkamiehet menettäisivät virkansa ja lääkärit oikeutensa ja toimittajat työnsä. Työtön toimittajakaan tuskin enää nimittäisi sitä tutkivaksi journalismiksi.
Salakuuntelusta koskevan pykälän mukaan (24 luku 5 §) mukaan: Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Laissa siis sanotaan, että myös muualla kuin kotirauhan puitteissa ei saa tallentaa, jos puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan puhettaan.
Tulee mieleen tapaus "Risumies", jossa kuvaaja sai tuomion (hovia myöten), kun nauhoitti salaa miehen raivon ja julkaisi sen netissä. Julkaisu leimasi miehen ja aiheutti miehelle ongelmia.
Tai kun Ravintoloitsija rähjäsi. Joku nauhoitti salaa, toinen julkaisi ja se tuotti yksittäiselle yrittäjälle mieliharmin lisäksi haittaa elinkeinolle. Nauhoittaja ja julkaisija saivat tuomiot.
Oikeusasiamiehen ratkaisu 14.6.2005 (dnro 405/4/03), koski tiedotusvälineeltä edellytettyä kuvauslupaa. "Salakatselusäännöstöä sovelletaan myös julkisrauhan piirissä oleviin huoneistoihin. Näitä julkisrauhan piirissä olevia tiloja ovat: virastot, liikehuoneistot, tuotantolaitokset, toimistot, kokoustilat ja vastaavat paikat. Lisäksi edellytetään, että kyseiset paikat ovat yleisöltä suljettuja ja kuvaaminen tapahtuu yksityisyyttä loukaten. Yleisöltä suljetulla paikalla tarkoitetaan paikkaa, johon yleisöllä ei ole pääsyä.
Tällaisia yleisöltä suljettuja tiloja ovat: suljetut kokoukset ja oleskelut sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Arvioitaessa milloin salakatselu loukkaa henkilön yksityisyyttä, on kiinnitettävä huomiota kuvaajan ja kuvattavan väliseen suhteeseen, katselun ja kuvaamisen tarkoitukseen, kestoon, paikkaan, ajankohtaan, kuvattavaan tilanteeseen, kuvaamisen yllätyksellisyyteen, kuvattavan kieltäytymisen tai poistumisen mahdollisuuteen ja muihinkin seikkoihin, joilla saattaa olla merkitystä teon loukkaavuuden arvioimisessa. "
Missä sitten menee oikeus nimitellä yrittäjää?
Saako julkisesti yksittäisiä elinkeinonharjoittajia tai heidän työtänsä nimitellä ikävillä nimillä ja keksityillä teorioilla, kuten: ”uskomushoidoiksi, terveyshuuhaaksi, rahastukseksi” tai jotenkin ”vaaralliseksi?” – esittämättä todellisia uhreja, tuomioita tai todisteita? Kyseiset nimitykset viittaavat tällöin tarkoituksella leimaaviksi ja vahingoittamistarkoitukseen keksityiltä nimiltä.
Suomen laissa semmoinen myös kielletään. Sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa, joihin tässä saattoi syyllistyä toisen ammattikunnan, eli lääketieteen edustaja, joka puheillaan ja nimityksillään tarkoituksenaan halusi heikentää toisen ammattikunnan elinkeinoa:
Sopimaton menettelyn kielto elinkeinon toiminnassa sisältää mm. seuraavia yleisluonteisia kieltoja (1-2§:t): Elinkeinossa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä (1.1§)
Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää myöskään totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elintoimintaa ja on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa (2.1§).
Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa (2.2§)
Huomattavasti suuremman ammattikunnan keksimät nimitykset pienelle ammattikunnalle: ”uskomushoito, terveyshuuhaa, rahastus- ja vaarallisuusväitteet”, ovat kiistatta ja tarkoituksella omiaan heikentämään toisen koulukunnan elinkeinoa. Tämmöinen toiminta haavoittaa luonnollisesti yksittäisen yrittäjän elinkeinoa, mutta myös hänen yksityiselämäänsä ja mainetta. Voi myös kysyä, onko tämä yhteiskunnallisesti tarpeellinen asetelma: lääketiede ja Yleisradio, vastaan yksittäiset ja harmittomat terapeutit?
MOT-ohjelmassa salakuunneltu tai nimittelyn kohteeksi joutuneet, eivät olleet myöskään poliitikkoja, julkisuuden henkilöitä tai uhkia yhteiskunnalle, joiden perusteella tarvitsisi salakuunnella tai käsitellä asiaa julkisuudessa ilman heidän lupaa. Ainakin osa ohjelmassa julkisuuteen nimenä tai salakuunteluna joutuneista, oli ohjelman mukaan kieltäytynyt yhteistyöstä.
He eivät olleet syyllistyneet myöskään mihinkään rikokseen, vaan toimineet täysin laillisessa työssään, josta heidän asiakkaat eivät olleet valittaneet. Vastaavilla perusteillahan voisi hyökätä minkä tahansa yrittäjyyden kimppuun ja esittää herjaavia nimityksiä ja teorioita tosina.
Salakuunteluun ja nimittelyn yleistämiseksi joutuneiden terapeuttien kannattaisi ehkä tarkistaa asiantuntijan kanssa oikeusturvansa asiassa.
CAM-terapeutti
Jouni Jämsä
RSS Feed