Vieraskynäkirjoitus: Timo Lehto, biokemisti FT
Johdantoa
Helsingin-Sanomissa 05.09.2017 julkaistussa artikkelissa kerrottiin, että antioksidanttivitamiinien ja hivenaineiden liiallinen saanti voi lisätä riskiä saada syöpä. Artikkelin sävy saattaa pelästyttää myös sellaiset ihmiset, jotka syövät ravintolisiä maltillisesti, siksi valistava informaatio on hedelmällisempää kuin pelottelu ja yleistäminen.
Tutkimusmenetelmien ongelmia
Vitamiinien vaikutuksia terveyteen on arvioitu muun muassa useissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa (meta-analyysi). Meta-analyysin tarkoitus on yhdistää eri tutkimuksia, jolloin voidaan tehdä luotettavampia johtopäätöksiä. Meta-analyysit toimivat hyvin lääketutkimuksissa, joissa tutkitaan yhtä lääkeainemolekyyliä, sen sijaan ravitsemustutkimuksissa, kun mukana on useita ravintotekijöitä ja muuttujia, meta-analyysien antama tulos voi johtaa harhaan (1). Lisäksi useissa tutkimuksissa, joihin artikkelissa viitataan, on vakavia ongelmia. Niissä ei ole mitattu koehenkilöiltä missään vaiheessa vitamiinipitoisuuksia verestä: ei lähtötilanteessa, kokeen aikana, eikä tutkimuksen lopussa. Eräät koehenkilöistä ovat aloittaneet ravintolisien käytön vasta syöpädiagnoosin myötä, jolloin tutkimustulokset vääristyvät.
Eräitä laajoja antioksidantti/vitamiinitutkimuksia
Laajassa 11 vuotta kestäneessä Physicians’ Health Study II-tutkimuksessa (PHS II) päivittäinen monivitamiinin käyttö vähensi lääkäreillä syöpien esiintyvyyttä 8%:lla, tutkimukseen osallistui 14.641 amerikkalaista mieslääkäriä (2). Lääketiede ei ole tähän mennessä keksinyt yhtäkään lääkettä, joka pystyisi samaan tulokseen. Tutkimuksessa käytetty monivitamiini sisälsi E-vitamiinia (268mg), C-vitamiinia (500 milligrammaa) ja beetakaroteenia (50 milligrammaa). Tämä positiivinen tutkimustulos, joka julkaistiin vuonna 2012 arvovaltaisessa Amerikan lääkäriliiton lehdessä JAMA:ssa, on jäänyt mediassa vähäiselle huomiolle.
USA:ssa tehtiin 2000-luvun alussa SELECT-tutkimus, jossa havaittiin, että yli 50 vuotiailla miehillä synteettisen E-vitamiinin käyttö (268mg/pv) lisäsi eturauhassyövän riskiä 17 %:lla, mutta vain jos seleenitasot olivat alhaiset (3). Viimeisimmässä SELECT-tutkimuksen jatkoanalyysissä ylimääräisen seleenin saanti (200mikrog/pv) lisäsi hieman eturauhassyövän riskiä, mutta vain ryhmässä, jossa seleenin saanti oli koehenkilöillä alun perinkin erittäin korkea (4). USA:ssa seleenin saanti ruuasta on monin paikoin liiankin korkea, johtuen maaperän korkeasta seleenipitoisuudesta, mutta Suomessa tällaista ongelmaa ei ole. Suomessa seleeniä lisätään viljan lannoitteisiin, mutta valitettavasti vain osa leivästä tehdään kotimaisesta viljasta.
Suomalaisessa ATBC-tutkimuksessa, jossa 29.000 tupakoivaa miestä sai päivittäin E-vitamiinia tai beetakaroteenia osoitettiin, että E-vitamiinia saaneilla miehillä oli 32% pienempi riski sairastua eturauhassyöpään verrattuna lume-ryhmään (5). Synteettinen beetakaroteeni toisaalta lisäsi keuhkosyövän esiintymistä.
Lisäävätkö antioksidantit syövän jakautumista?
HS:n artikkelissa viitataan myös eräisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu “syöpätaistelijageenin”, p53:n toiminnan häiriytyneen antioksidanttien vaikutuksesta hiirillä tehdyissä tutkimuksissa ja kudosviljelmissä (6). Tutkimuksissa käytetyt synteettiset E-vitamiiniannokset ovat olleet kuitenkin erittäin suuria, vastaten sitä, että 60 kg painava henkilö käyttäisi päivittäin E-vitamiinia 750 - 3650 milligrammaa. Tavallisessa monivitamiinivalmisteessa E-vitamiinin määrä on yleensä korkeintaan 100 milligrammaa. Koe-eläintutkimusten tuloksia ei voida myöskään sellaisenaan siirtää ihmiseen, joten jatkotutkimuksia tarvitaan tämän havainnon selvittämiseksi.
Antioksidantti/vitamiinitutkimusten pohdintaa ja tulevaisuuden visioita
Laajatkin tutkimukset antavat ristiriitaisia tutkimustuloksia liittyen E-vitamiinin ja muiden antioksidanttien aiheuttamaan syöpäriskiin. Useat tutkijat ovatkin kyseenalaistaneet yksittäisten vitamiinien käytön tutkimuksissa, koska eri antioksidanttivitamiinit toimivat yhteistyössä ja tärkeän vitamiinin puuttuminen koeasetelmasta voi johtaa tautiriskin lisääntymiseen. On selvää, että eturauhassyövän ja muidenkin syöpien syntyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä, kuten hormonitasot, perimä, rotu, ikä, ravinto, syödyn rasvan laatu/määrä ja elimistön vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuudet. Tutkimustuloksiin saattaa vaikuttaa sekin onko tutkimuksessa käytetty synteettistä vai luonnollista E-vitamiinia tai beetakaroteenia, joiden rakenteet ovat erilaiset. Stuttgartissa 2015 pidetyssä E-vitamiini-symposiumissa professori Maret Traber oli sitä mieltä, että lisääntyneet eturauhassyöpätapaukset eräissä E-vitamiinitutkimuksissa liittyvät todennäköisesti vähäiseen K-vitamiinin saantiin, eivät E-vitamiini-ravintolisiin. Hän myös pohtii sitä miksi K-vitamiinin yhteyttä aivojen terveyteen ei tutkita juuri lainkaan, vaikka sen vaikutus näyttäisi olevan äärimmäisen tärkeä (7). D-vitamiinitutkimusten lisäksi esimerkiksi C-vitamiinin terveysvaikutusten tutkiminen on saavuttamassa uuden renessanssin- (8). 1970-luvulla C-vitamiini tutkimus loppui lähes täysin 30 vuoden ajaksi, sen jälkeen, kun eräs arvostettu amerikkalaistutkija julkaisi vuonna 1975 väärennettyjä ja virheellisiä tutkimustuloksia C-vitamiiniin liittyen arvostetussa JAMA- tiedelehdessä (9). Tutkimusvilpin paljastamiseen osallistui myös suomalaisia tutkijoita. Nykyisin antioksidanttitutkimus on keskittynyt yhä enenevässä määrin kasviperäisiin antioksidantteihin ja tulehdusta hillitseviin aineisiin, kuten kurkumiiniin, resveratroliin ja erilaisiin polyfenolisiin yhdisteisiin, joita on runsaasti muun muassa värikkäissä kasviksissa ja teessä (10,11).
Vitamiinien turvalliset ylärajat EU:ssa ja potentiaalisia turvallisuusriskejä
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on määritellyt viimeiseen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat vitamiinien ja hivenaineiden päivittäisen saannin turvalliset ylärajat (UL) normaali väestölle ja turvamarginaalit ovat usein moninkertaisia (12). Esimerkiksi E-vitamiinin turvalliseksi päiväannokseksi on määritelty 300 milligrammaa. A-vitamiinimäärät monivitamiinivalmisteissa ovat maltilliset ja usein A-vitamiini on korvattu valmisteissa beetakaroteenilla. Jos syö päivittäin runsaasti maksaruokia on toki mahdollista saada liikaa A-vitamiinia. B6- ja B12 vitamiini ovat turvallisia käyttää, harvinaisissa tapauksissa B6-vitamiini voi aiheuttaa 100 milligrammaa ylittävinä annoksina sormien ja varpaiden puutumista, jolloin annostusta on vähennettävä tai lopetettava kokonaan. B12-vitamiini on niin turvallinen, että sille ei ole pystytty määrittämään turvallista ylärajaa.
THL:n selvitys ravitsemustottumuksista ja Harvardin ruokapyramidi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen (2016) mukaan vain 33 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä saavuttaa vain viisi ravitsemussuositusta yhdeksästä (13). Erityisen huonosti syömme kasviksia, marjoja ja hedelmiä, jotka ovat tärkeitä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Harvardin yliopiston ravitsemustutkijat USA:ssa suosittelevat ruoka-ainepyramidissaan monivitamiinivalmistetta useimmille, koska se on edullinen “henkivakuutus”, jos ei jostain syystä syö monipuolisesti, kärsii imeytymishäiriöistä tai henkilöllä on jokin perussairaus, joka kuluttaa tavallista enemmän elimistön pienravintotekijöitä. Elimistö säätelee pitkälti myös itse miten paljon vitamiineja ja kivennäisaineita otetaan suolistosta verenkiertoon. Jos saanti on niukkaa, imeytyminen tehostuu ja saannin lisääntyessä imeytyminen vähenee.
Ongelmia maidon ja parapähkinän kanssa
Maidon käyttö ylimäärin ei todellakaan ole terveellistä, koska runsas kalsium estää monien muiden kivennäisaineiden imeytymistä ja voi johtaa jopa anemiaan. Parapähkinöiden seleenipitoisuus vaihtelee sen mukaan mistä maasta ja miltä alueelta pähkinät on poimittu. Tutkimusten mukaan seleenipitoisuus voi vaihdella 8 mikrogrammasta aina 200 mikrogrammaan pähkinää kohden. Monivitamiinivalmisteissa seleenin pitoisuus on vakioitu ja siinä mielessä ne ovat turvallisia. Yleisesti ottaen pähkinöiden syönti on kuitenkin terveellistä, koska ne sisältävät paljon hyvälaatuisia rasvoja, proteiineja, kivennäisaineita ja vitamiineja.
Lyhyt loppupäätelmä
Lopuksi voidaan sanoa, että ravintolisät tai ruoka eivät milloinkaan korvaa varsinaisia syöpähoitoja, mutta voivat oikein käytettyinä parantaa hoitotulosta ja vähentää lääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia.
kirjallisuusviitteet
1) Oliver, Christopher & Myers, Stephen. (2017). Validity of a Cochrane Systematic Review and meta-analysis for determining the safety of vitamin E. BMC Complementary and Alternative Medicine. 17. 408. 10.1186/s12906-017-1906-x.
2) Gaziano, JM, Sesso HD, Christen WG et al. Multivitamins in the Prevention of Cancer in Men: The Pysicians’ Health Study II Randomized Controlled Trial. JAMA. 2012; 308(18):1871-1880.
3) Lippman SM, Klein EA, Goodman PJ, et al. Effect of selenium and vitamin E on risk of prostate cancer and other cancers. The Selenium and Vitamin E Cancer Prevention Trial (SELECT). JAMA. 2009;301(1):39–51.
4) Klein EA, Thompson IM Jr, Tangen CM, et al. Vitamin E and the risk of prostate cancer: the Selenium and Vitamin E Cancer Prevention Trial (SELECT). JAMA. 2011;306(14):1549–1556.
5) Weinstein SJ, Wright ME, Pietinen P, et al. Serum α-Tocopherol and 𝜸-Tocopherol in Relation to Prostate Cancer Risk in a Prospective Study. J Natl Cancer Inst. 2005; 97(5):396-399.
6) Sayin VI, Ibrahim MX, Larsson E, Nilsson JA, Lindahl P, Bergo MO. Antioxidants
accelerate lung cancer progression in mice. Sci Transl Med. 2014; 221(6): 221ra15
7) Shane Starling. Vitamin K level not Vitamin E could be to blame for cancer links: Symposium; NutraIngredients.com. 01.09.2015.
8) https://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam/patient/vitamin-c-pdq
9) Karlowski TR, Chalmers TC, Frenkel LD, Kapikian AZ, Lewis TL, Lynch JM. Ascorbic acid for the common cold. A prophylactic and therapeutic trial. JAMA. 1975; 231(10):1038-42.
10) Rodriguez ML, Estrela JM, Ortega AL. Natural Polyphenols and Apoptosis Induction in Cancer Therapy. Journal of Carcinogenesis & Mutagenesis. 2013; http://dx.doi.org/10.4172/2157-2518.S6-004.
11) Forman HJ, Davies KJA, Ursini F. 2014. How Do Nutritional Antioxidants Really Work: Nucleophilic Tone and Para Hormesis Versus Free Radical Scanvenging in Vivo. Free Radic Biol Med. 66:10.1016/j.freeadbiomed.2013.05.045.
12) http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/efsa_rep/blobserver_assets/ndatolerableuil.pdf
13) https://www.thl.fi/fi/-/ravitsemussuositukset-toteutuvat-vain-harvan-aikuisen-ruokavaliossa
Johdantoa
Helsingin-Sanomissa 05.09.2017 julkaistussa artikkelissa kerrottiin, että antioksidanttivitamiinien ja hivenaineiden liiallinen saanti voi lisätä riskiä saada syöpä. Artikkelin sävy saattaa pelästyttää myös sellaiset ihmiset, jotka syövät ravintolisiä maltillisesti, siksi valistava informaatio on hedelmällisempää kuin pelottelu ja yleistäminen.
Tutkimusmenetelmien ongelmia
Vitamiinien vaikutuksia terveyteen on arvioitu muun muassa useissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa (meta-analyysi). Meta-analyysin tarkoitus on yhdistää eri tutkimuksia, jolloin voidaan tehdä luotettavampia johtopäätöksiä. Meta-analyysit toimivat hyvin lääketutkimuksissa, joissa tutkitaan yhtä lääkeainemolekyyliä, sen sijaan ravitsemustutkimuksissa, kun mukana on useita ravintotekijöitä ja muuttujia, meta-analyysien antama tulos voi johtaa harhaan (1). Lisäksi useissa tutkimuksissa, joihin artikkelissa viitataan, on vakavia ongelmia. Niissä ei ole mitattu koehenkilöiltä missään vaiheessa vitamiinipitoisuuksia verestä: ei lähtötilanteessa, kokeen aikana, eikä tutkimuksen lopussa. Eräät koehenkilöistä ovat aloittaneet ravintolisien käytön vasta syöpädiagnoosin myötä, jolloin tutkimustulokset vääristyvät.
Eräitä laajoja antioksidantti/vitamiinitutkimuksia
Laajassa 11 vuotta kestäneessä Physicians’ Health Study II-tutkimuksessa (PHS II) päivittäinen monivitamiinin käyttö vähensi lääkäreillä syöpien esiintyvyyttä 8%:lla, tutkimukseen osallistui 14.641 amerikkalaista mieslääkäriä (2). Lääketiede ei ole tähän mennessä keksinyt yhtäkään lääkettä, joka pystyisi samaan tulokseen. Tutkimuksessa käytetty monivitamiini sisälsi E-vitamiinia (268mg), C-vitamiinia (500 milligrammaa) ja beetakaroteenia (50 milligrammaa). Tämä positiivinen tutkimustulos, joka julkaistiin vuonna 2012 arvovaltaisessa Amerikan lääkäriliiton lehdessä JAMA:ssa, on jäänyt mediassa vähäiselle huomiolle.
USA:ssa tehtiin 2000-luvun alussa SELECT-tutkimus, jossa havaittiin, että yli 50 vuotiailla miehillä synteettisen E-vitamiinin käyttö (268mg/pv) lisäsi eturauhassyövän riskiä 17 %:lla, mutta vain jos seleenitasot olivat alhaiset (3). Viimeisimmässä SELECT-tutkimuksen jatkoanalyysissä ylimääräisen seleenin saanti (200mikrog/pv) lisäsi hieman eturauhassyövän riskiä, mutta vain ryhmässä, jossa seleenin saanti oli koehenkilöillä alun perinkin erittäin korkea (4). USA:ssa seleenin saanti ruuasta on monin paikoin liiankin korkea, johtuen maaperän korkeasta seleenipitoisuudesta, mutta Suomessa tällaista ongelmaa ei ole. Suomessa seleeniä lisätään viljan lannoitteisiin, mutta valitettavasti vain osa leivästä tehdään kotimaisesta viljasta.
Suomalaisessa ATBC-tutkimuksessa, jossa 29.000 tupakoivaa miestä sai päivittäin E-vitamiinia tai beetakaroteenia osoitettiin, että E-vitamiinia saaneilla miehillä oli 32% pienempi riski sairastua eturauhassyöpään verrattuna lume-ryhmään (5). Synteettinen beetakaroteeni toisaalta lisäsi keuhkosyövän esiintymistä.
Lisäävätkö antioksidantit syövän jakautumista?
HS:n artikkelissa viitataan myös eräisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu “syöpätaistelijageenin”, p53:n toiminnan häiriytyneen antioksidanttien vaikutuksesta hiirillä tehdyissä tutkimuksissa ja kudosviljelmissä (6). Tutkimuksissa käytetyt synteettiset E-vitamiiniannokset ovat olleet kuitenkin erittäin suuria, vastaten sitä, että 60 kg painava henkilö käyttäisi päivittäin E-vitamiinia 750 - 3650 milligrammaa. Tavallisessa monivitamiinivalmisteessa E-vitamiinin määrä on yleensä korkeintaan 100 milligrammaa. Koe-eläintutkimusten tuloksia ei voida myöskään sellaisenaan siirtää ihmiseen, joten jatkotutkimuksia tarvitaan tämän havainnon selvittämiseksi.
Antioksidantti/vitamiinitutkimusten pohdintaa ja tulevaisuuden visioita
Laajatkin tutkimukset antavat ristiriitaisia tutkimustuloksia liittyen E-vitamiinin ja muiden antioksidanttien aiheuttamaan syöpäriskiin. Useat tutkijat ovatkin kyseenalaistaneet yksittäisten vitamiinien käytön tutkimuksissa, koska eri antioksidanttivitamiinit toimivat yhteistyössä ja tärkeän vitamiinin puuttuminen koeasetelmasta voi johtaa tautiriskin lisääntymiseen. On selvää, että eturauhassyövän ja muidenkin syöpien syntyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä, kuten hormonitasot, perimä, rotu, ikä, ravinto, syödyn rasvan laatu/määrä ja elimistön vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuudet. Tutkimustuloksiin saattaa vaikuttaa sekin onko tutkimuksessa käytetty synteettistä vai luonnollista E-vitamiinia tai beetakaroteenia, joiden rakenteet ovat erilaiset. Stuttgartissa 2015 pidetyssä E-vitamiini-symposiumissa professori Maret Traber oli sitä mieltä, että lisääntyneet eturauhassyöpätapaukset eräissä E-vitamiinitutkimuksissa liittyvät todennäköisesti vähäiseen K-vitamiinin saantiin, eivät E-vitamiini-ravintolisiin. Hän myös pohtii sitä miksi K-vitamiinin yhteyttä aivojen terveyteen ei tutkita juuri lainkaan, vaikka sen vaikutus näyttäisi olevan äärimmäisen tärkeä (7). D-vitamiinitutkimusten lisäksi esimerkiksi C-vitamiinin terveysvaikutusten tutkiminen on saavuttamassa uuden renessanssin- (8). 1970-luvulla C-vitamiini tutkimus loppui lähes täysin 30 vuoden ajaksi, sen jälkeen, kun eräs arvostettu amerikkalaistutkija julkaisi vuonna 1975 väärennettyjä ja virheellisiä tutkimustuloksia C-vitamiiniin liittyen arvostetussa JAMA- tiedelehdessä (9). Tutkimusvilpin paljastamiseen osallistui myös suomalaisia tutkijoita. Nykyisin antioksidanttitutkimus on keskittynyt yhä enenevässä määrin kasviperäisiin antioksidantteihin ja tulehdusta hillitseviin aineisiin, kuten kurkumiiniin, resveratroliin ja erilaisiin polyfenolisiin yhdisteisiin, joita on runsaasti muun muassa värikkäissä kasviksissa ja teessä (10,11).
Vitamiinien turvalliset ylärajat EU:ssa ja potentiaalisia turvallisuusriskejä
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on määritellyt viimeiseen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat vitamiinien ja hivenaineiden päivittäisen saannin turvalliset ylärajat (UL) normaali väestölle ja turvamarginaalit ovat usein moninkertaisia (12). Esimerkiksi E-vitamiinin turvalliseksi päiväannokseksi on määritelty 300 milligrammaa. A-vitamiinimäärät monivitamiinivalmisteissa ovat maltilliset ja usein A-vitamiini on korvattu valmisteissa beetakaroteenilla. Jos syö päivittäin runsaasti maksaruokia on toki mahdollista saada liikaa A-vitamiinia. B6- ja B12 vitamiini ovat turvallisia käyttää, harvinaisissa tapauksissa B6-vitamiini voi aiheuttaa 100 milligrammaa ylittävinä annoksina sormien ja varpaiden puutumista, jolloin annostusta on vähennettävä tai lopetettava kokonaan. B12-vitamiini on niin turvallinen, että sille ei ole pystytty määrittämään turvallista ylärajaa.
THL:n selvitys ravitsemustottumuksista ja Harvardin ruokapyramidi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen (2016) mukaan vain 33 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä saavuttaa vain viisi ravitsemussuositusta yhdeksästä (13). Erityisen huonosti syömme kasviksia, marjoja ja hedelmiä, jotka ovat tärkeitä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Harvardin yliopiston ravitsemustutkijat USA:ssa suosittelevat ruoka-ainepyramidissaan monivitamiinivalmistetta useimmille, koska se on edullinen “henkivakuutus”, jos ei jostain syystä syö monipuolisesti, kärsii imeytymishäiriöistä tai henkilöllä on jokin perussairaus, joka kuluttaa tavallista enemmän elimistön pienravintotekijöitä. Elimistö säätelee pitkälti myös itse miten paljon vitamiineja ja kivennäisaineita otetaan suolistosta verenkiertoon. Jos saanti on niukkaa, imeytyminen tehostuu ja saannin lisääntyessä imeytyminen vähenee.
Ongelmia maidon ja parapähkinän kanssa
Maidon käyttö ylimäärin ei todellakaan ole terveellistä, koska runsas kalsium estää monien muiden kivennäisaineiden imeytymistä ja voi johtaa jopa anemiaan. Parapähkinöiden seleenipitoisuus vaihtelee sen mukaan mistä maasta ja miltä alueelta pähkinät on poimittu. Tutkimusten mukaan seleenipitoisuus voi vaihdella 8 mikrogrammasta aina 200 mikrogrammaan pähkinää kohden. Monivitamiinivalmisteissa seleenin pitoisuus on vakioitu ja siinä mielessä ne ovat turvallisia. Yleisesti ottaen pähkinöiden syönti on kuitenkin terveellistä, koska ne sisältävät paljon hyvälaatuisia rasvoja, proteiineja, kivennäisaineita ja vitamiineja.
Lyhyt loppupäätelmä
Lopuksi voidaan sanoa, että ravintolisät tai ruoka eivät milloinkaan korvaa varsinaisia syöpähoitoja, mutta voivat oikein käytettyinä parantaa hoitotulosta ja vähentää lääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia.
kirjallisuusviitteet
1) Oliver, Christopher & Myers, Stephen. (2017). Validity of a Cochrane Systematic Review and meta-analysis for determining the safety of vitamin E. BMC Complementary and Alternative Medicine. 17. 408. 10.1186/s12906-017-1906-x.
2) Gaziano, JM, Sesso HD, Christen WG et al. Multivitamins in the Prevention of Cancer in Men: The Pysicians’ Health Study II Randomized Controlled Trial. JAMA. 2012; 308(18):1871-1880.
3) Lippman SM, Klein EA, Goodman PJ, et al. Effect of selenium and vitamin E on risk of prostate cancer and other cancers. The Selenium and Vitamin E Cancer Prevention Trial (SELECT). JAMA. 2009;301(1):39–51.
4) Klein EA, Thompson IM Jr, Tangen CM, et al. Vitamin E and the risk of prostate cancer: the Selenium and Vitamin E Cancer Prevention Trial (SELECT). JAMA. 2011;306(14):1549–1556.
5) Weinstein SJ, Wright ME, Pietinen P, et al. Serum α-Tocopherol and 𝜸-Tocopherol in Relation to Prostate Cancer Risk in a Prospective Study. J Natl Cancer Inst. 2005; 97(5):396-399.
6) Sayin VI, Ibrahim MX, Larsson E, Nilsson JA, Lindahl P, Bergo MO. Antioxidants
accelerate lung cancer progression in mice. Sci Transl Med. 2014; 221(6): 221ra15
7) Shane Starling. Vitamin K level not Vitamin E could be to blame for cancer links: Symposium; NutraIngredients.com. 01.09.2015.
8) https://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam/patient/vitamin-c-pdq
9) Karlowski TR, Chalmers TC, Frenkel LD, Kapikian AZ, Lewis TL, Lynch JM. Ascorbic acid for the common cold. A prophylactic and therapeutic trial. JAMA. 1975; 231(10):1038-42.
10) Rodriguez ML, Estrela JM, Ortega AL. Natural Polyphenols and Apoptosis Induction in Cancer Therapy. Journal of Carcinogenesis & Mutagenesis. 2013; http://dx.doi.org/10.4172/2157-2518.S6-004.
11) Forman HJ, Davies KJA, Ursini F. 2014. How Do Nutritional Antioxidants Really Work: Nucleophilic Tone and Para Hormesis Versus Free Radical Scanvenging in Vivo. Free Radic Biol Med. 66:10.1016/j.freeadbiomed.2013.05.045.
12) http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/efsa_rep/blobserver_assets/ndatolerableuil.pdf
13) https://www.thl.fi/fi/-/ravitsemussuositukset-toteutuvat-vain-harvan-aikuisen-ruokavaliossa
RSS Feed