Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Susanne Björkholm tarkastelee kasvien sielunmaisemaa tiedekolumnissaan (2.11.2015) otsikolla ”Luontaistuotteita popsitaan liian huolettomasti – kasvi mieluiten myrkyttäisi sinut”. Björkholm pitää ihmisten kasvissyöntiä ihan fiksuna, mutta varoittaa hämmentävästi, että kasvi kuitenkin mieluiten myrkyttäisi sinut. Björkholm on huolissaan siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneet käyttämään ahkerasti luontaistuotteita ja rohdoksia hyvinvointinsa tueksi tai sairauksien hoitamiseksi.
Olen Björkholmin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kasvisruokavalio on meille ja ympäristöllemme hyödyksi. Kasvisten terveellisyyttä ei enää kyseenalaisteta ja useat ravitsemustieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä tai niistä kokonaan koostuva ruokavalio on terveellisin tapa syödä. Lisäksi on todettu, että kasvisruokavalio ehkäisee länsimaissa yleistyneitä elintasosairauksia kuten sydän - ja verisuonitauteja, syövän sekä diabeteksen riskiä. Kasvisruokavaliota noudattamalla on myös helpompi hallita painoaan. Riski kärsiä ylipainosta on kasvisyöjillä puolet pienempi kuin sekaruokavaliota nauttivilla. Varmaa on myös se, ettei kaikkia kasvisten hyviä ominaisuuksia vielä täysin tunneta.
Samaan pitkään hengenvetoon täytyy myös todeta, että olen eri mieltä Björkholmin näkemyksestä, että kasvikunta mieluusti uhkaa henkeämme luontaistuotteiden muodossa. Björkholm maalaa kuvaa luontaistuotteiden markkinoista, joilla ei ole valvontaa ja joissa tuotteet sisältävät mitä tahansa raskasmetalleista pelkkään vehnäjauhoon. Väitteensä tueksi Björkholm viittaa yli 20 vuotta sitten tapahtuneeseen tapaukseen Belgiassa. Hän tietää kertoa, että ”satakunta naista päätyi 1990-luvulla jonottamaan uutta munuaista syötyään kiinalaista yrttivalmistetta belgialaisella laihdutusklinikalla”. Björkholm unohti kertoa, että kyse oli tuotevirheestä, jossa lääkekasvin sijaan tuotteissa oli munuaisille vahingollista aristolakkiayrttiä. Virheellinen tuote poistui markkinoilta välittömästi Belgiassa, kuten se olisi poistunut lainsäädännön mukaisesti kaikissa muissakin maissa. Päivittäin erilaisia elintarvikkeita poistuu markkinoilta ympäri Eurooppaa. Elintarvikelainsäädännön tärkein velvoite on tehdä turvallisia elintarvikkeita kuluttajille. Tämä koskee myös kaikkia ns. luontaistuotteita muun muassa ravintolisiä. Pelkkä epäilys tuotteen haitallisuudesta voi johtaa elintarvikkeen (kuten ravintolisän) poistumiseen markkinoilta.
Björkholm väitteet siitä, ettei luontaistuotteita juuri valvota on tiedetoimittajan statuksella kirjoittavalta outo ja lisäksi virheellinen.
Suomen elintarvikevalvonnasta vastaavan viranomaisen Eviran sivuilla todetaan, että ”Ravintolisien kuten muidenkin elintarvikkeiden valvonnasta vastaavat kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset. Maahan-tuotavia tuotteita valvoo Tulli. Valvontaa johtavana viranomaisena myös Elintarviketurvallisuusvirasto osallistuu valvontaan teettämällä tarvittaessa omia tutkimuksiaan. Virasto myös tekee koko maata kattavat myyntikieltopäätökset. Valvontaviranomaiset puuttuvat yksittäisen tuotteen myyntiin silloin, kun on aihetta epäillä tuotteen olevan terveydelle haitallinen tai jos tuotteesta annetut tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä tai muuten säännösten ja määräysten vastaisia.”
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tapaa säännöllisesti elintarvikevalvonnan viranomaisia ja mitään Björkholmin kuvaamaan valvontaongelmaa ei Suomessa myytävien ns. luontaistuotteiden eli ravintolisien osalta ole.
On tärkeää korostaa, että suurin ravintolisiin liittyvä kuluttajaturvallisuusriski piilee siinä, että kuluttajat tilaavat tuotteita ulkomaisilta nettisivuilta, jolloin tuotteet eivät ole viranomaisvalvonnan piirissä samalla tavalla kuin suomalaisen kaupan hyllyissä olevat tuotteet. Lisäksi ulkomailta tilattujen tuotteiden pakkausmerkinnät eivät ole suomenkielisiä ja kuluttajalle saattaa jäädä epäselväksi tuotteen sisältämät ainesosat, käyttöohje ja varoitusmerkinnät. Euroopan ulkopuolelta tilattujen ravintolisien valmistuksessa eivät välttämättä päde samat tiukat eurooppalaiset normit, joten tuotteen sisältö saattaa olla jotain muuta kuin mihin kuluttaja on tottunut ostaessaan samankaltaisen tuotteen Suomesta. Yhdysvalloista tai Kiinasta tilattu postin toimittama tuote saattaa olla säteilytetty tai sisältää gmo-ainesosia tai sisältää lääkeyrttejä lähtömaan lainsäädännön sallimana, vaikka Euroopassa sisältö johtaisi välittömästi valmisteen markkinoilta poistamiseen.
Jos kuluttaja haluaa ostaa valvonnan piirissä olevia, käyttöohjeen mukaan turvallisia, lain mukaan valmistettuja ravintolisiä, niin hän löytää ne edelleen suomalaisen kaupan hyllystä. Tämän ohjeen allekirjoittavat myös elintarvike- ja lääkevalvonnan viranomaiset. Väitän, että Suomen elintarvikevalvonta on eurooppalaista kärkitasoa ja kotimaisten yritysten omavalvonta pääosin hyvässä kunnossa.
Jopa yli 60 prosenttia suomalaisista on käyttänyt ravintolisiä vuoden aikana. Pääasiassa niitä käytetään ravintoaineiden täydentämiseen, mutta myös erilaisten vaivojen itsehoitoon. Mielestäni on hyvä, että suomalaiset ovat yhä aktiivisemmin kiinnostuneita käyttämään ravintolisiä osana laajempaa pyrkimystä terveellisimpiin elämäntapoihin.
terveisin
Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Olen Björkholmin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kasvisruokavalio on meille ja ympäristöllemme hyödyksi. Kasvisten terveellisyyttä ei enää kyseenalaisteta ja useat ravitsemustieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä tai niistä kokonaan koostuva ruokavalio on terveellisin tapa syödä. Lisäksi on todettu, että kasvisruokavalio ehkäisee länsimaissa yleistyneitä elintasosairauksia kuten sydän - ja verisuonitauteja, syövän sekä diabeteksen riskiä. Kasvisruokavaliota noudattamalla on myös helpompi hallita painoaan. Riski kärsiä ylipainosta on kasvisyöjillä puolet pienempi kuin sekaruokavaliota nauttivilla. Varmaa on myös se, ettei kaikkia kasvisten hyviä ominaisuuksia vielä täysin tunneta.
Samaan pitkään hengenvetoon täytyy myös todeta, että olen eri mieltä Björkholmin näkemyksestä, että kasvikunta mieluusti uhkaa henkeämme luontaistuotteiden muodossa. Björkholm maalaa kuvaa luontaistuotteiden markkinoista, joilla ei ole valvontaa ja joissa tuotteet sisältävät mitä tahansa raskasmetalleista pelkkään vehnäjauhoon. Väitteensä tueksi Björkholm viittaa yli 20 vuotta sitten tapahtuneeseen tapaukseen Belgiassa. Hän tietää kertoa, että ”satakunta naista päätyi 1990-luvulla jonottamaan uutta munuaista syötyään kiinalaista yrttivalmistetta belgialaisella laihdutusklinikalla”. Björkholm unohti kertoa, että kyse oli tuotevirheestä, jossa lääkekasvin sijaan tuotteissa oli munuaisille vahingollista aristolakkiayrttiä. Virheellinen tuote poistui markkinoilta välittömästi Belgiassa, kuten se olisi poistunut lainsäädännön mukaisesti kaikissa muissakin maissa. Päivittäin erilaisia elintarvikkeita poistuu markkinoilta ympäri Eurooppaa. Elintarvikelainsäädännön tärkein velvoite on tehdä turvallisia elintarvikkeita kuluttajille. Tämä koskee myös kaikkia ns. luontaistuotteita muun muassa ravintolisiä. Pelkkä epäilys tuotteen haitallisuudesta voi johtaa elintarvikkeen (kuten ravintolisän) poistumiseen markkinoilta.
Björkholm väitteet siitä, ettei luontaistuotteita juuri valvota on tiedetoimittajan statuksella kirjoittavalta outo ja lisäksi virheellinen.
Suomen elintarvikevalvonnasta vastaavan viranomaisen Eviran sivuilla todetaan, että ”Ravintolisien kuten muidenkin elintarvikkeiden valvonnasta vastaavat kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset. Maahan-tuotavia tuotteita valvoo Tulli. Valvontaa johtavana viranomaisena myös Elintarviketurvallisuusvirasto osallistuu valvontaan teettämällä tarvittaessa omia tutkimuksiaan. Virasto myös tekee koko maata kattavat myyntikieltopäätökset. Valvontaviranomaiset puuttuvat yksittäisen tuotteen myyntiin silloin, kun on aihetta epäillä tuotteen olevan terveydelle haitallinen tai jos tuotteesta annetut tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä tai muuten säännösten ja määräysten vastaisia.”
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tapaa säännöllisesti elintarvikevalvonnan viranomaisia ja mitään Björkholmin kuvaamaan valvontaongelmaa ei Suomessa myytävien ns. luontaistuotteiden eli ravintolisien osalta ole.
On tärkeää korostaa, että suurin ravintolisiin liittyvä kuluttajaturvallisuusriski piilee siinä, että kuluttajat tilaavat tuotteita ulkomaisilta nettisivuilta, jolloin tuotteet eivät ole viranomaisvalvonnan piirissä samalla tavalla kuin suomalaisen kaupan hyllyissä olevat tuotteet. Lisäksi ulkomailta tilattujen tuotteiden pakkausmerkinnät eivät ole suomenkielisiä ja kuluttajalle saattaa jäädä epäselväksi tuotteen sisältämät ainesosat, käyttöohje ja varoitusmerkinnät. Euroopan ulkopuolelta tilattujen ravintolisien valmistuksessa eivät välttämättä päde samat tiukat eurooppalaiset normit, joten tuotteen sisältö saattaa olla jotain muuta kuin mihin kuluttaja on tottunut ostaessaan samankaltaisen tuotteen Suomesta. Yhdysvalloista tai Kiinasta tilattu postin toimittama tuote saattaa olla säteilytetty tai sisältää gmo-ainesosia tai sisältää lääkeyrttejä lähtömaan lainsäädännön sallimana, vaikka Euroopassa sisältö johtaisi välittömästi valmisteen markkinoilta poistamiseen.
Jos kuluttaja haluaa ostaa valvonnan piirissä olevia, käyttöohjeen mukaan turvallisia, lain mukaan valmistettuja ravintolisiä, niin hän löytää ne edelleen suomalaisen kaupan hyllystä. Tämän ohjeen allekirjoittavat myös elintarvike- ja lääkevalvonnan viranomaiset. Väitän, että Suomen elintarvikevalvonta on eurooppalaista kärkitasoa ja kotimaisten yritysten omavalvonta pääosin hyvässä kunnossa.
Jopa yli 60 prosenttia suomalaisista on käyttänyt ravintolisiä vuoden aikana. Pääasiassa niitä käytetään ravintoaineiden täydentämiseen, mutta myös erilaisten vaivojen itsehoitoon. Mielestäni on hyvä, että suomalaiset ovat yhä aktiivisemmin kiinnostuneita käyttämään ravintolisiä osana laajempaa pyrkimystä terveellisimpiin elämäntapoihin.
terveisin
Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
RSS Feed