Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) luonnontuotealan toimialaraportti julkaistiin kolmannen kerran. Terveyskaupat ovat jälleen huomioitu ministeriön raportissa. Tuore raportti tukee terveyskauppojen tulevaisuuden näkymiä korostamalla mm. maailmalla yhä vahvistuvaa terveys- ja hyvinvointitrendiä ja luontoarvojen vahvistumista. Terveystrendi on maailmalla suurin luonnontuotealaan vaikuttava yksittäinen kasvun ajuri.
Ministeriön luonnontuotealan toimialaraportti sisältää paljon mielenkiintoista tietoa alan tulevaisuuden näkymistä, joista on hyvä olla tietoinen myös terveyskaupan osalta.
TEM:n luonnontuotealan toimialaraportti kokonaisuudessaan löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ.
Tässä tiivistettynä katsaus raportin antiin terveyskaupan näkökulmasta.
Luonnontuotteet kauneudenhoidossa ja lemmikkieläimille
Terveyskaupan myönteisiä tulevaisuusnäkymiä tukeavat mm. arviot hyvinvointi- ja kosmetiikka-alasta. Luonnontuotteiden käyttö kauneudenhoidossa on huomioitu raportissa luonnonkosmetiikan osalta, Huomioita saavat myös turve-, pakuri- ja koivunmahlavalmisteet sekä lemmikkieläimille suunnatut valmisteet. Varsinkin kotimaiselle pakurille povataan hyviä vientimarkkinoita ja pakurin "viljelyyn" liittyvät innovaatiot ovat synnyttäneet Suomeen myös uutta liiketoimintaa.
Elintarvikeala suurin luonnontuotteiden hyödyntäjä
Luonnontuotteita jalostavista yrityksistä suurin osa toimii elintarvikealalla. Ne tuottavat elintarvikkeita, ravintolisiä tai juomia. Raportissa todetaan myönteisenä kehityksenä mm. se, että luonnontuotteiden jalostustoiminta on kasvanut Suomessa. Luonnontuotteiden, kuten marjojen jalostus tuottaa lisäarvoa ja jättää liiketoiminnasta enemmän euroja Suomeen.
Lääkinnällisille sienille ja villiruoalle nostetta
Lahottajasienistä (joilla on ravitsemuksellisia tai fysiologisia ominaisuuksia) käytetään nykyisin merkittäviä määriä vain pakuria. Suurin osa kerätystä pakurista käytetään ravintolisäteollisuudessa. Pakurijauhetta on tarjolla teenä ja kahvisekoituksissa. Toinen merkittävä lahottajasieni on lakkakääpä eli reishi, jota pidetään maailmanlaajuisesti merkittävänä lääkinnällisenä sienenä. Sitä esiintyy Suomessa Pohjanmaan rannikkoa myöten, mutta Koillismaalla ja Lapissa se on melko harvinainen. Lakkakääpää myydään Suomessa jauheena ravintolisätuotteissa. Varsinkin ravintolisiä valmistavat yritykset ovat kiinnostuneita lahottajasienistä, kuten pakurista ja lakkakäävästä. Suomessa pakurin ympärille on syntynyt uutta yritystoimintaa, ja pakuria käytetään myös uusissa tuoteinnovaatioissa. Toistaiseksi pakurin markkinointia rajoittaa sen hyväksytty käyttö ainoastaan teenä ja ravintolisänä. Pakurista on innostuttu siinä määrin, että sen viljelyä ja käyttöä edistämään on perustettu oma yhdistys, Pro Pakuri Finland ry. Raportissa todetaan myös villiruokabuumin lisäävän luonnontuotteiden kysyntää. Tämän on näkynyt nokkosen uusvanhana käyttötarkoituksena salaatissa esimerkiksi pinaatin tapaan käytettynä. Kasvien osalta tuotteistus on vielä alkumetreillä, ja kasvien käyttö vaatii myös kuluttajien opastusta.
Hyvinvointi- ja kosmetiikka-ala
Yritysten määrä hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalla on kasvanut vuoden takaisesta. Luonnonkosmetiikkayritykset ovat nyt aiempaa paremmin esillä lukuisten messutapahtumien ja lehdistön kiinnostuksen ansiosta. Hyvinvointipalveluissa luontoa ja luonnontuotteita käytetään jo nyt varsin monipuolisesti. Perinteisintä käyttöä ovat turve-, yrtti- ja mutakylvyt ja yrttisaunat sekä hunajahoidot.
Luonnosta lääkkeitä ja kemian yhdisteitä
Luonnontuotealan korkean tason erityisosaamista edustavat ne kemiallisia yhdisteitä valmistavat yritykset, joiden tuotteet perustuvat luonnontuotteiden ainesosien erottamiseen ja kaupallistamiseen. Ne tuottavat bioaktiivisia ainesosia mm. ravintolisä-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Luonnontuotteista eristetyistä uusista ainesosista odotetaan löytyvän ratkaisuja mm. sairaalabakteerin torjuntaan tai teollisuuden väri- ja säilöntäaineiden luonnonmukaisiksi korvaajiksi. Luonnonyhdisteillä kuten pihkalla on pystytty vastaamaan taloudellisesti kestävällä tavalla mm. sairaaloissa haavanhoito-ongelmiin. Osalla tähän luokkaan kuuluvista yrityksistä on lääketehdasluvat. Kuusiuutteella on havaittu positiivinen vaikutus alavirtsaoireiden hoidossa, ja yritys aloittaa ihmiskokeet vuoden 2018 aikana. Fimean kotimaisten lääketehtaiden listalta löytyy myös luonnontuotteita lääkkeeksi jalostavia yrityksiä, mm. A Vogel Oy, Aromtech Oy ja Hankintatukku Oy
Luonnonkosmetiikan käyttö kasvaa
Yhä useampi kuluttaja hakeekin vaihtoehtoja tavanomaisille kauneustuotteille luonnonkosmetiikasta. Terveystietoisuus vaikuttaa myös siihen, että kuluttajat haluavat välttää turhia kemikaaleja. Luonnonkosmetiikkaa ei ole erikseen laissa määritelty, joten sama laki koskee sekä luonnonkosmetiikkaa että tavanomaista kosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikan markkina-arvoksi arvioidaan vuoteen 2018 mennessä jopa 18 miljardia euroa. Luonnonkosmetiikka on erityisesti eurooppalainen ilmiö, mutta Yhdysvallat ja Kiina tulevat hyvää vauhtia perässä. Luonnonkosmetiikan markkinan arvioidaan yksin Saksan alueella olevan yli miljardin euron luokkaa. Myös Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa ala on merkittävä ja yrityksiä on paljon. EU:n tiukat kosmetiikkasäännökset avaavat eurooppalaisille markkinoita myös Kaukoitään, jossa markkinoita riittää. Yksin Kiinan markkinan arvioidaan olevan yli 35 miljardia euroa. Luonnonkosmetiikan uusia trendejä ovat mm. hiusvedet ja -öljyt, ihoöljyt sekä värikosmetiikka. Luonnonkosmetiikan nousu näkyy myös ihoon liittyvien ravintolisien kiinnostuksen nousuna: tällaisia ovat esimerkiksi kollageeni ja biotiini, joita on ihon kunnolle suunnatuissa valmisteissa.
Luomu
Suomessa on maailman suurin luomukeruuala, yli 13 miljoonaa hehtaaria. Tällä hetkellä sitä osataan hyödyntää vasta marjakaupassa. Yrittäjien kiinnostus luomuun on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan, millä keinoin yritykset saisivat luonnosta luomuraaka-ainetta myös muualta Suomesta kuin pohjoisesta.
Mahla
Mahlaa kerätään vain keväisin, ja keruukausi on vuodesta riippuen suhteellisen lyhyt, vain muutaman viikon verran. Keruukautta voidaan pidentää, jos kerättävät alueet sijaitsevat eri kasvuvyöhykkeillä ja keruuta voidaan porrastaa. Koivu voi tuottaa mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Koivunmahlaa kerääviä ja jalostavia yrityksiä on toistaiseksi vain muutamia, mutta alan odotetaan kasvavan, koska luonnosta kerättäville raaka-aineille on kysyntää etenkin juomateollisuudessa. Mahla on raaka-aineena vaativa, koska se pilaantuu helposti. Suurin mahlantuottaja Euroopassa on tohmajärveläinen Nordic Koivu Oy, jonka tuotannosta 97 % menee vientiin. Mahlatuotteita näkyy jonkin verran myös muiden Euroopan maiden messuosastoilla, mutta hyvin brändätyllä tuotteella ja tuotteen alkuperämerkinnällä tai luomulaatuisuudella suomalainen mahla voi saada markkinaetua. Hyvänä esimerkkinä tästä on Buddha Water. Se on suomalaisesta koivunmahlasta tehty hiilihapotettu luomulaatuinen terveysjuoma.
Pihka
Pihka on havupuiden eteeristen öljyjen seos, jolla puu suojautuu mm. tuhohyönteisiltä ja sieniltä. Sekä kuusen- että männyn pihkaa voidaan käyttää ulkoisten hoitotuotteiden ja kosmetiikan raaka-aineena. Kuusen ja männyn pihkasta on maksettu noin 40 euron kilohintoja. Suomessa Repolar Oy on onnistunut tuotteistamaan pihkaa apteekkituotteeksi saakka. Pihkan käyttö voi laajentua, jos pihkan keruun menetelmiä saadaan kehitettyä vielä nykyistä pidemmälle.
Luonnonyrtit
Luonnonvaraisille kasveille ei ole Suomessa muodostunut vakiintunutta raaka-ainehankinnan ketjua. Suosituimpia kasveja, kuten nokkosta, kuusenkerkkää, kuusenhavuja, koivua ja katajaa kerä- tään kuitenkin vuodessa jo tuhansia kiloja kuivattuna. Luonnonkasveja on otettu viljelyyn joko niiden heikon saatavuuden tai uhanalaisuuden takia. Viljely onkin olennaisesti parantanut mm. nokkosen, ruusujuuren ja väinönputken saatavuutta. Luonnonkasveja saa raaka-aineeksi edullisesti ja helposti myös ulkomailta, mutta kasvien vaikuttavien aineiden pitoisuudet ovat yleensä paljon suomalaista raaka-ainetta alemmalla tasolla. Kotimaisuus ja varsinkin luomu lisäävät tuotteen markkina-arvoa myös luonnonkasvien jalostuksessa.
Mehiläistarhaus ja hunajan tuotanto
Suomalaisilla mehiläistarhoilla hunaja on tärkein tuote. Sivutuotteena myydään mm. mehiläisvahaa, siitepölyä ja propolista. Meillä hunajaa käytetään pääasiassa elintarvikkeena, mutta muualla sitä käytetään paljon myös kylpylähoidoissa, kosmetiikassa ja lääkevalmisteissa. Nykyisissä käypä hoito -suosituksissa hunajaa suositellaan yli 1-vuotiaiden lasten akuutissa öisessä yskässä.
Marjatuotteille on kysyntää maailmalla
Food from Finland -ohjelman mukaan markkinoita on erityisesti innovatiivisille suomalaisille tuotteille. Suosittuja ovat villimarjoihin perustuvat tuotteet, kuten mehut, smoothiet, välipalatuotteet, jälkiruoat sekä kaikki marjapohjaiset raakaaineet. Pohjoismaissa on smoothie-innostuksen myötä pakastemarjojen kulutus kasvanut voimakkaasti.
Terveystuotekaupan trendit
Suomalaiset ovat ahkeria ravintolisien käyttäjiä. Useiden kuluttajatutkimusten perusteella voidaan arvioida, että noin 60 % suomalaisista on viimeisen vuoden aikana käyttänyt jotain ravintolisää, ja noin 30 % käyttää tuotteita kuukausittain. Yleisimmin tuotteita käytetään ravitsemuksen täydentämiseen, yleiseen terveydentilan edistämiseen tai sairauden hoitoon. Ministeriön raportissa on kooste Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton terveyskaupoille tekemästä trendikyselystä.
TEM:n luonnontuotealan toimialaraportti tukee terveyskaupan hyviä tulevaisuuden näkymiä ja kertoo siitä, että kiinnostus luonto-, hyvintointi- ja terveysasioihin on yhä laajeneva toimialojen rajat ylittävä trendi.
Jos haluat saada laajemmin tietoa luonnontuotealan toimialaraportista, niin löydät sen tästä linkistä.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Ministeriön luonnontuotealan toimialaraportti sisältää paljon mielenkiintoista tietoa alan tulevaisuuden näkymistä, joista on hyvä olla tietoinen myös terveyskaupan osalta.
TEM:n luonnontuotealan toimialaraportti kokonaisuudessaan löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ.
Tässä tiivistettynä katsaus raportin antiin terveyskaupan näkökulmasta.
Luonnontuotteet kauneudenhoidossa ja lemmikkieläimille
Terveyskaupan myönteisiä tulevaisuusnäkymiä tukeavat mm. arviot hyvinvointi- ja kosmetiikka-alasta. Luonnontuotteiden käyttö kauneudenhoidossa on huomioitu raportissa luonnonkosmetiikan osalta, Huomioita saavat myös turve-, pakuri- ja koivunmahlavalmisteet sekä lemmikkieläimille suunnatut valmisteet. Varsinkin kotimaiselle pakurille povataan hyviä vientimarkkinoita ja pakurin "viljelyyn" liittyvät innovaatiot ovat synnyttäneet Suomeen myös uutta liiketoimintaa.
Elintarvikeala suurin luonnontuotteiden hyödyntäjä
Luonnontuotteita jalostavista yrityksistä suurin osa toimii elintarvikealalla. Ne tuottavat elintarvikkeita, ravintolisiä tai juomia. Raportissa todetaan myönteisenä kehityksenä mm. se, että luonnontuotteiden jalostustoiminta on kasvanut Suomessa. Luonnontuotteiden, kuten marjojen jalostus tuottaa lisäarvoa ja jättää liiketoiminnasta enemmän euroja Suomeen.
Lääkinnällisille sienille ja villiruoalle nostetta
Lahottajasienistä (joilla on ravitsemuksellisia tai fysiologisia ominaisuuksia) käytetään nykyisin merkittäviä määriä vain pakuria. Suurin osa kerätystä pakurista käytetään ravintolisäteollisuudessa. Pakurijauhetta on tarjolla teenä ja kahvisekoituksissa. Toinen merkittävä lahottajasieni on lakkakääpä eli reishi, jota pidetään maailmanlaajuisesti merkittävänä lääkinnällisenä sienenä. Sitä esiintyy Suomessa Pohjanmaan rannikkoa myöten, mutta Koillismaalla ja Lapissa se on melko harvinainen. Lakkakääpää myydään Suomessa jauheena ravintolisätuotteissa. Varsinkin ravintolisiä valmistavat yritykset ovat kiinnostuneita lahottajasienistä, kuten pakurista ja lakkakäävästä. Suomessa pakurin ympärille on syntynyt uutta yritystoimintaa, ja pakuria käytetään myös uusissa tuoteinnovaatioissa. Toistaiseksi pakurin markkinointia rajoittaa sen hyväksytty käyttö ainoastaan teenä ja ravintolisänä. Pakurista on innostuttu siinä määrin, että sen viljelyä ja käyttöä edistämään on perustettu oma yhdistys, Pro Pakuri Finland ry. Raportissa todetaan myös villiruokabuumin lisäävän luonnontuotteiden kysyntää. Tämän on näkynyt nokkosen uusvanhana käyttötarkoituksena salaatissa esimerkiksi pinaatin tapaan käytettynä. Kasvien osalta tuotteistus on vielä alkumetreillä, ja kasvien käyttö vaatii myös kuluttajien opastusta.
Hyvinvointi- ja kosmetiikka-ala
Yritysten määrä hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalla on kasvanut vuoden takaisesta. Luonnonkosmetiikkayritykset ovat nyt aiempaa paremmin esillä lukuisten messutapahtumien ja lehdistön kiinnostuksen ansiosta. Hyvinvointipalveluissa luontoa ja luonnontuotteita käytetään jo nyt varsin monipuolisesti. Perinteisintä käyttöä ovat turve-, yrtti- ja mutakylvyt ja yrttisaunat sekä hunajahoidot.
Luonnosta lääkkeitä ja kemian yhdisteitä
Luonnontuotealan korkean tason erityisosaamista edustavat ne kemiallisia yhdisteitä valmistavat yritykset, joiden tuotteet perustuvat luonnontuotteiden ainesosien erottamiseen ja kaupallistamiseen. Ne tuottavat bioaktiivisia ainesosia mm. ravintolisä-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Luonnontuotteista eristetyistä uusista ainesosista odotetaan löytyvän ratkaisuja mm. sairaalabakteerin torjuntaan tai teollisuuden väri- ja säilöntäaineiden luonnonmukaisiksi korvaajiksi. Luonnonyhdisteillä kuten pihkalla on pystytty vastaamaan taloudellisesti kestävällä tavalla mm. sairaaloissa haavanhoito-ongelmiin. Osalla tähän luokkaan kuuluvista yrityksistä on lääketehdasluvat. Kuusiuutteella on havaittu positiivinen vaikutus alavirtsaoireiden hoidossa, ja yritys aloittaa ihmiskokeet vuoden 2018 aikana. Fimean kotimaisten lääketehtaiden listalta löytyy myös luonnontuotteita lääkkeeksi jalostavia yrityksiä, mm. A Vogel Oy, Aromtech Oy ja Hankintatukku Oy
Luonnonkosmetiikan käyttö kasvaa
Yhä useampi kuluttaja hakeekin vaihtoehtoja tavanomaisille kauneustuotteille luonnonkosmetiikasta. Terveystietoisuus vaikuttaa myös siihen, että kuluttajat haluavat välttää turhia kemikaaleja. Luonnonkosmetiikkaa ei ole erikseen laissa määritelty, joten sama laki koskee sekä luonnonkosmetiikkaa että tavanomaista kosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikan markkina-arvoksi arvioidaan vuoteen 2018 mennessä jopa 18 miljardia euroa. Luonnonkosmetiikka on erityisesti eurooppalainen ilmiö, mutta Yhdysvallat ja Kiina tulevat hyvää vauhtia perässä. Luonnonkosmetiikan markkinan arvioidaan yksin Saksan alueella olevan yli miljardin euron luokkaa. Myös Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa ala on merkittävä ja yrityksiä on paljon. EU:n tiukat kosmetiikkasäännökset avaavat eurooppalaisille markkinoita myös Kaukoitään, jossa markkinoita riittää. Yksin Kiinan markkinan arvioidaan olevan yli 35 miljardia euroa. Luonnonkosmetiikan uusia trendejä ovat mm. hiusvedet ja -öljyt, ihoöljyt sekä värikosmetiikka. Luonnonkosmetiikan nousu näkyy myös ihoon liittyvien ravintolisien kiinnostuksen nousuna: tällaisia ovat esimerkiksi kollageeni ja biotiini, joita on ihon kunnolle suunnatuissa valmisteissa.
Luomu
Suomessa on maailman suurin luomukeruuala, yli 13 miljoonaa hehtaaria. Tällä hetkellä sitä osataan hyödyntää vasta marjakaupassa. Yrittäjien kiinnostus luomuun on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan, millä keinoin yritykset saisivat luonnosta luomuraaka-ainetta myös muualta Suomesta kuin pohjoisesta.
Mahla
Mahlaa kerätään vain keväisin, ja keruukausi on vuodesta riippuen suhteellisen lyhyt, vain muutaman viikon verran. Keruukautta voidaan pidentää, jos kerättävät alueet sijaitsevat eri kasvuvyöhykkeillä ja keruuta voidaan porrastaa. Koivu voi tuottaa mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Koivunmahlaa kerääviä ja jalostavia yrityksiä on toistaiseksi vain muutamia, mutta alan odotetaan kasvavan, koska luonnosta kerättäville raaka-aineille on kysyntää etenkin juomateollisuudessa. Mahla on raaka-aineena vaativa, koska se pilaantuu helposti. Suurin mahlantuottaja Euroopassa on tohmajärveläinen Nordic Koivu Oy, jonka tuotannosta 97 % menee vientiin. Mahlatuotteita näkyy jonkin verran myös muiden Euroopan maiden messuosastoilla, mutta hyvin brändätyllä tuotteella ja tuotteen alkuperämerkinnällä tai luomulaatuisuudella suomalainen mahla voi saada markkinaetua. Hyvänä esimerkkinä tästä on Buddha Water. Se on suomalaisesta koivunmahlasta tehty hiilihapotettu luomulaatuinen terveysjuoma.
Pihka
Pihka on havupuiden eteeristen öljyjen seos, jolla puu suojautuu mm. tuhohyönteisiltä ja sieniltä. Sekä kuusen- että männyn pihkaa voidaan käyttää ulkoisten hoitotuotteiden ja kosmetiikan raaka-aineena. Kuusen ja männyn pihkasta on maksettu noin 40 euron kilohintoja. Suomessa Repolar Oy on onnistunut tuotteistamaan pihkaa apteekkituotteeksi saakka. Pihkan käyttö voi laajentua, jos pihkan keruun menetelmiä saadaan kehitettyä vielä nykyistä pidemmälle.
Luonnonyrtit
Luonnonvaraisille kasveille ei ole Suomessa muodostunut vakiintunutta raaka-ainehankinnan ketjua. Suosituimpia kasveja, kuten nokkosta, kuusenkerkkää, kuusenhavuja, koivua ja katajaa kerä- tään kuitenkin vuodessa jo tuhansia kiloja kuivattuna. Luonnonkasveja on otettu viljelyyn joko niiden heikon saatavuuden tai uhanalaisuuden takia. Viljely onkin olennaisesti parantanut mm. nokkosen, ruusujuuren ja väinönputken saatavuutta. Luonnonkasveja saa raaka-aineeksi edullisesti ja helposti myös ulkomailta, mutta kasvien vaikuttavien aineiden pitoisuudet ovat yleensä paljon suomalaista raaka-ainetta alemmalla tasolla. Kotimaisuus ja varsinkin luomu lisäävät tuotteen markkina-arvoa myös luonnonkasvien jalostuksessa.
Mehiläistarhaus ja hunajan tuotanto
Suomalaisilla mehiläistarhoilla hunaja on tärkein tuote. Sivutuotteena myydään mm. mehiläisvahaa, siitepölyä ja propolista. Meillä hunajaa käytetään pääasiassa elintarvikkeena, mutta muualla sitä käytetään paljon myös kylpylähoidoissa, kosmetiikassa ja lääkevalmisteissa. Nykyisissä käypä hoito -suosituksissa hunajaa suositellaan yli 1-vuotiaiden lasten akuutissa öisessä yskässä.
Marjatuotteille on kysyntää maailmalla
Food from Finland -ohjelman mukaan markkinoita on erityisesti innovatiivisille suomalaisille tuotteille. Suosittuja ovat villimarjoihin perustuvat tuotteet, kuten mehut, smoothiet, välipalatuotteet, jälkiruoat sekä kaikki marjapohjaiset raakaaineet. Pohjoismaissa on smoothie-innostuksen myötä pakastemarjojen kulutus kasvanut voimakkaasti.
Terveystuotekaupan trendit
Suomalaiset ovat ahkeria ravintolisien käyttäjiä. Useiden kuluttajatutkimusten perusteella voidaan arvioida, että noin 60 % suomalaisista on viimeisen vuoden aikana käyttänyt jotain ravintolisää, ja noin 30 % käyttää tuotteita kuukausittain. Yleisimmin tuotteita käytetään ravitsemuksen täydentämiseen, yleiseen terveydentilan edistämiseen tai sairauden hoitoon. Ministeriön raportissa on kooste Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton terveyskaupoille tekemästä trendikyselystä.
TEM:n luonnontuotealan toimialaraportti tukee terveyskaupan hyviä tulevaisuuden näkymiä ja kertoo siitä, että kiinnostus luonto-, hyvintointi- ja terveysasioihin on yhä laajeneva toimialojen rajat ylittävä trendi.
Jos haluat saada laajemmin tietoa luonnontuotealan toimialaraportista, niin löydät sen tästä linkistä.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
RSS Feed