Vieraskynäkirjoitus: Tohtori Matti Tolonen
Kerroin Ylen Kansanradiossa 11.8.2002 lapsipotilaastani, lappilaisen terveydenhoitajan pojasta, jonka epilepsia parani täysin neuvomallani ravintolisähoidolla. Lapin keskussairaalan neurologit sanoivat jälkeenpäin, ettei tällä pojalla ole ollutkaan koskaan epilepsiaa. Ohjelman jälkeen monet ovat kyselleet, mihin epilepsian ravintolisähoito perustuu ja onko sitä tutkittu tieteellisesti. Ravintolisähoitoja ja niiden biologisia vaikutusmekanismeja on tutkittu ja selvitetty paljonkin viime vuosina. Esimerkiksi Epilepsy & Behaviour -lehdessä julkaistu englantilaisten neurologien tutkimus vahvistaa käsitystä omega-3-rasvahappojen edullisista vaikutuksista epilepsiassa. Myös espanjalaiset neurologit suosittelevat tutkimusten perusteella kalaöljyn omega-3-rasvahappoja epilepsian täydentäväksi hoidoksi (Tejada ym. 2016). Yhdysvaltain terveysviraston PubMed-tietokannassa on jo yli sata tieteellistä artikkelia pelkästään omega-3-rasvahappojen vaikutuksista epilepsiassa. Osa tutkimuksista on antanut ristiriitaista tietoa, joten neurologit jatkavat edelleen asian tutkimista. Uusi kliininen tutkimus antaa uutta toivoa vaikeahoitoisille epileptikoille, joiden kohtaukset jatkuvat lääkehoidosta huolimatta. Tutkimus julkaistaan Epilepsy and Behavior-lehdessä.
Tutkimus on tärkeä, sillä lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastaa noin 9 000 suomalaista (yhteensä lääkehoitoa saavia potilaita on noin 56 000). Noin joka viidennen epilepsiaa sairastavan lapsen kohtaukset jatkuvat useista eri lääkehoitoyrityksistä huolimatta. Epilepsialääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, ja ne voivat aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, ruokahalun muutosta, mielialan ja käytöksen muutoksia, vapinaa ja huimausta. Pitkään käytettyinä epilepsialääkkeet jäykistävät ja ahtauttavat valtimoita. Epilepsialääkkeet näet vahingoittavat valtimoiden sisäpinnan (endoteelin) toimintaa, mikä voi käynnistää valtimonkovettumataudin.
Tämäkin havainto puoltaa valtimoita suojaavien ravintolisien, kuten berberiinin, D-vitamiinin, E-EPAn, karnosiinin ja magnesiumin käyttöä epilepsian täydentävänä hoitona. Epileptikoilla on todettu yleisesti D-vitamiinin puutetta, mikä havainto puoltaa reilua D-vitamiinilisää (suosittelen niin suurta annostusta, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus S-D-25 nousee tasolle 125–150 nmol/l). D-vitamiini, magnesium ja omega-3-rasvahapot yhteis- ja vuorovaikuttavat aivoissa, joten suosittelen niiden samanaikaista käyttöä neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimukseen valittiin 99 lääkeresistenttiä epilepsiapotilasta. Heistä 85 oli iältään 5–16-vuotiaita ja 14 (1,4 %) oli 17–45-vuotiaita. Heidät satunnaistettiin ryhmiin, jotka saivat vuoden ajan päivittäin joko 2, 4 tai 6 kalaöljykapselia (ja yksi ryhmistä sai lumetta). Yksi ryhmä (n=33) sai DHA-painotteisia kapseleita (417.8 mg DHAa ja 50.8 mg EPAa), toinen ryhmä (n=33) sai EPA-painotteisia kapseleita (385,6 mg EPAa ja 81,2 mg DHA) ja kolmas ryhmä (n=33) sai lumekapseleita (auringonkukkaöljyä). Näin suuria omega-3-määriä ei saa tavallisesta ruokavaliosta.
Tarkoitus oli tutkia kahden erilaisen kalaöljyvalmisteen vaikutusta epilepsiakohtausten esiintymistiheyteen, jota tiedusteltiin kuukausittain osallistujilta tai heidän vanhemmiltaan. Tulosten analyysissa huomioitiin sukupuoli, ikä, tutkimuksen alkuun mennessä esiintyneiden viikoittaisten kohtausten lukumäärä ja luonne sekä käytössä ollut epilepsialääkitys.
Viisikymmentäyhdeksän potilasta (59,6 %) noudatti ohjeita koko vuoden ajan. EPA-ryhmässä sattui kuukaudessa keskimäärin 9,7 ± 1,2 kohtausta, DHA-ryhmässä 11,7 ± 1,5 ja lumeryhmässä 16,6 ± 1,5 kohtausta. Sekä DHA- että EPA-painotteiset valmisteet ehkäisivät kummatkin kohtauksia ja lisäsivät kohtauksettomia päiviä merkitsevästi lumehoitoon verrattuna. DHA-valmiste vähensi vuoden vaikutusjakson aikana kohtauksia 39 % ja EPA-valmiste 42 %.
"Tutkimus osoitti, että EPA ja DHA vähentävät yhtä tehokkaasti epileptisiä kohtauksia lääkeresistenteillä lapsi- ja aikuispotilailla", päättelivät neurologit. Mielestäni tulokset puoltavat E-EPAn käyttöä vaikeahoitoisen epilepsian täydentävänä hoitona.
Teksti: Tohtori Matti Tolonen
Ibrahim FAS, Ghebremeskel K, Abdel-Rahman ME, et al. The differential effects of eicosapentaenoic acid (EPA) and docosahexaenoic acid (DHA) on seizure frequency in patients with drug-resistant epilepsy - A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Epilepsy and Behavior. 2018 Aug 28;87:32-38. doi: 10.1016/j.yebeh.2018.08.016.
Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.
Kerroin Ylen Kansanradiossa 11.8.2002 lapsipotilaastani, lappilaisen terveydenhoitajan pojasta, jonka epilepsia parani täysin neuvomallani ravintolisähoidolla. Lapin keskussairaalan neurologit sanoivat jälkeenpäin, ettei tällä pojalla ole ollutkaan koskaan epilepsiaa. Ohjelman jälkeen monet ovat kyselleet, mihin epilepsian ravintolisähoito perustuu ja onko sitä tutkittu tieteellisesti. Ravintolisähoitoja ja niiden biologisia vaikutusmekanismeja on tutkittu ja selvitetty paljonkin viime vuosina. Esimerkiksi Epilepsy & Behaviour -lehdessä julkaistu englantilaisten neurologien tutkimus vahvistaa käsitystä omega-3-rasvahappojen edullisista vaikutuksista epilepsiassa. Myös espanjalaiset neurologit suosittelevat tutkimusten perusteella kalaöljyn omega-3-rasvahappoja epilepsian täydentäväksi hoidoksi (Tejada ym. 2016). Yhdysvaltain terveysviraston PubMed-tietokannassa on jo yli sata tieteellistä artikkelia pelkästään omega-3-rasvahappojen vaikutuksista epilepsiassa. Osa tutkimuksista on antanut ristiriitaista tietoa, joten neurologit jatkavat edelleen asian tutkimista. Uusi kliininen tutkimus antaa uutta toivoa vaikeahoitoisille epileptikoille, joiden kohtaukset jatkuvat lääkehoidosta huolimatta. Tutkimus julkaistaan Epilepsy and Behavior-lehdessä.
Tutkimus on tärkeä, sillä lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastaa noin 9 000 suomalaista (yhteensä lääkehoitoa saavia potilaita on noin 56 000). Noin joka viidennen epilepsiaa sairastavan lapsen kohtaukset jatkuvat useista eri lääkehoitoyrityksistä huolimatta. Epilepsialääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, ja ne voivat aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, ruokahalun muutosta, mielialan ja käytöksen muutoksia, vapinaa ja huimausta. Pitkään käytettyinä epilepsialääkkeet jäykistävät ja ahtauttavat valtimoita. Epilepsialääkkeet näet vahingoittavat valtimoiden sisäpinnan (endoteelin) toimintaa, mikä voi käynnistää valtimonkovettumataudin.
Tämäkin havainto puoltaa valtimoita suojaavien ravintolisien, kuten berberiinin, D-vitamiinin, E-EPAn, karnosiinin ja magnesiumin käyttöä epilepsian täydentävänä hoitona. Epileptikoilla on todettu yleisesti D-vitamiinin puutetta, mikä havainto puoltaa reilua D-vitamiinilisää (suosittelen niin suurta annostusta, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus S-D-25 nousee tasolle 125–150 nmol/l). D-vitamiini, magnesium ja omega-3-rasvahapot yhteis- ja vuorovaikuttavat aivoissa, joten suosittelen niiden samanaikaista käyttöä neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimukseen valittiin 99 lääkeresistenttiä epilepsiapotilasta. Heistä 85 oli iältään 5–16-vuotiaita ja 14 (1,4 %) oli 17–45-vuotiaita. Heidät satunnaistettiin ryhmiin, jotka saivat vuoden ajan päivittäin joko 2, 4 tai 6 kalaöljykapselia (ja yksi ryhmistä sai lumetta). Yksi ryhmä (n=33) sai DHA-painotteisia kapseleita (417.8 mg DHAa ja 50.8 mg EPAa), toinen ryhmä (n=33) sai EPA-painotteisia kapseleita (385,6 mg EPAa ja 81,2 mg DHA) ja kolmas ryhmä (n=33) sai lumekapseleita (auringonkukkaöljyä). Näin suuria omega-3-määriä ei saa tavallisesta ruokavaliosta.
Tarkoitus oli tutkia kahden erilaisen kalaöljyvalmisteen vaikutusta epilepsiakohtausten esiintymistiheyteen, jota tiedusteltiin kuukausittain osallistujilta tai heidän vanhemmiltaan. Tulosten analyysissa huomioitiin sukupuoli, ikä, tutkimuksen alkuun mennessä esiintyneiden viikoittaisten kohtausten lukumäärä ja luonne sekä käytössä ollut epilepsialääkitys.
Viisikymmentäyhdeksän potilasta (59,6 %) noudatti ohjeita koko vuoden ajan. EPA-ryhmässä sattui kuukaudessa keskimäärin 9,7 ± 1,2 kohtausta, DHA-ryhmässä 11,7 ± 1,5 ja lumeryhmässä 16,6 ± 1,5 kohtausta. Sekä DHA- että EPA-painotteiset valmisteet ehkäisivät kummatkin kohtauksia ja lisäsivät kohtauksettomia päiviä merkitsevästi lumehoitoon verrattuna. DHA-valmiste vähensi vuoden vaikutusjakson aikana kohtauksia 39 % ja EPA-valmiste 42 %.
"Tutkimus osoitti, että EPA ja DHA vähentävät yhtä tehokkaasti epileptisiä kohtauksia lääkeresistenteillä lapsi- ja aikuispotilailla", päättelivät neurologit. Mielestäni tulokset puoltavat E-EPAn käyttöä vaikeahoitoisen epilepsian täydentävänä hoitona.
Teksti: Tohtori Matti Tolonen
Ibrahim FAS, Ghebremeskel K, Abdel-Rahman ME, et al. The differential effects of eicosapentaenoic acid (EPA) and docosahexaenoic acid (DHA) on seizure frequency in patients with drug-resistant epilepsy - A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Epilepsy and Behavior. 2018 Aug 28;87:32-38. doi: 10.1016/j.yebeh.2018.08.016.
Haluatko lukea lisää terveystietoa? Tästä lisää tohtori Tolosen artikkeleita.
RSS Feed