Virvoitusjuomaveron korottamista 25 miljoonalla eurolla on osin perusteltu terveyssyillä. Vuonna 2018 virvoitusjuomaverosta kertyi valtiolle 154 miljoonaa euroa. Ajatuksena on veron korottamisella ohjata kuluttajia vähentämään sokeripitoisten limonadien juontia ja ohjata kohti terveellisempiä valintoja.
Verotulojen saamiseksi valtiolle viranomainen on vuosien aikana ryhtynyt laajentamaan virvoitusjuoma-käsitettä tuoteryhmiin, joita ei tulisi katsoa kuuluvaksi virvoitusjuomiksi. Vuosia sitten nousi kohu, kun myös marjamehuista ryhdyttiin keräämään virvoitusjuomaveroa ja terveelliseksi katsottujen marjamehujen hinnat nousivat. Kotimaisten marjojen käytön lisäämisen ja kansanterveydellisen näkökulman kannalta ratkaisu oli huono.
Virvoitusjuomaveron piiriin on nykyisellään ujutettu jo mm. suositut kombucha-juomat, urheilijoiden proteiinijauheet, kookosvedet, paastomehut ja muut terveysvaikutteiset vihannes-, juures-, marja- ja hedelmämehut.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pitää tällaista veropohjan laajentamista monelta osin ongelmallisena ja näyttää siltä, että virvoitusjuomaveron maksuperusteen tulkinnassa on unohdettu virvoitusjuomaveron alkuperäinen tarkoitus ohjata juomien kulutusta kansanterveydellisistä näkökulmista.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto esittää (20.9.2019) Valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossaan, että virvoitusjuomaveron korotus perutaan ja hallitus selvittäisi virvoitusjuomaveronkorotuksen kansanterveydelliset vaikutukset perusteellisemmin.
Voisiko luomua tukea poistamalla luomutuotteet virvoitusjuomaveron piiristä?
Suomalaiset ostavat yhä enemmän luomuelintarvikkeita. Pro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa yhteensä 336 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Muutaman edellisen vuoden aikana luomumarkkinat ovat kasvaneet 13-14 prosentin vuosivauhdilla.
Pro Luomun mukaan eniten luomun myynti lisääntyi mehujen ja mehukeittojen, lastenruokien, panimojuomien ja juustojen tuoteryhmissä. Myynti lisääntyi paljon myös pakasteiden ja terveystuotteiden tuoteryhmissä.
On ristiriitaista, että hallitusohjelmassa pyritään lisäämään luomutuotantoa ja samalla tehdään veroratkaisuja, joilla on negatiivinen vaikutus luomutuotteisiin. Hallituksen tulisi selvittää, voisiko luomuksi luokitellut elintarvikkeet jättää kokonaan veronkorotuksen ulkopuolelle tai kokonaisuudessaan vapauttaa luomutuotteet virvoitusjuomaverosta.
Keinomakeutusaineet virvoitusjuomissa
Kasviksista (vihanneksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä) valmistetuissa täysmehuissa on aina luontaista sokeria. Ehdotettu veronkorotus tulee väistämättä vähentämään näiden terveellisten raaka-aineiden käyttöä mehutuotteissa ja suuntaamaan tuotekehitystä keinomakeuttajien ja lisäaineiden käyttöön.
Vaikka keinomakeutusaineet (mm. asesulfaami K ja aspartaami) ovat usein kalorittomia ja auttavat pienentämään sokerikuormaa, niiden turvallisuudesta ja hyödyllisyydestä on osin ristiriitaisia näkemyksiä. Ei siis välttämättä ole hyvä suunta ohjata valmistusta ja kulutusta keinomakeutusaineiden käyttöön, varsinkin niin, että veroratkaisu mahdollisesti samalla vähentää kasviksista tehtyjen mehujen käyttöä.
Virvoitusjuomaveron korotuksella saattaa pahimmillaan olla negatiivinen ohjausvaikutus ja korotuksen alkuperäinen tavoite positiivisesta ohjauksesta epäonnistuu.
Lue terveyskauppojen lausunto virvoitusjuomaveron korotuksesta kokonaisuudessaan TÄSTÄ.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
Verotulojen saamiseksi valtiolle viranomainen on vuosien aikana ryhtynyt laajentamaan virvoitusjuoma-käsitettä tuoteryhmiin, joita ei tulisi katsoa kuuluvaksi virvoitusjuomiksi. Vuosia sitten nousi kohu, kun myös marjamehuista ryhdyttiin keräämään virvoitusjuomaveroa ja terveelliseksi katsottujen marjamehujen hinnat nousivat. Kotimaisten marjojen käytön lisäämisen ja kansanterveydellisen näkökulman kannalta ratkaisu oli huono.
Virvoitusjuomaveron piiriin on nykyisellään ujutettu jo mm. suositut kombucha-juomat, urheilijoiden proteiinijauheet, kookosvedet, paastomehut ja muut terveysvaikutteiset vihannes-, juures-, marja- ja hedelmämehut.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto pitää tällaista veropohjan laajentamista monelta osin ongelmallisena ja näyttää siltä, että virvoitusjuomaveron maksuperusteen tulkinnassa on unohdettu virvoitusjuomaveron alkuperäinen tarkoitus ohjata juomien kulutusta kansanterveydellisistä näkökulmista.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto esittää (20.9.2019) Valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossaan, että virvoitusjuomaveron korotus perutaan ja hallitus selvittäisi virvoitusjuomaveronkorotuksen kansanterveydelliset vaikutukset perusteellisemmin.
Voisiko luomua tukea poistamalla luomutuotteet virvoitusjuomaveron piiristä?
Suomalaiset ostavat yhä enemmän luomuelintarvikkeita. Pro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa yhteensä 336 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Muutaman edellisen vuoden aikana luomumarkkinat ovat kasvaneet 13-14 prosentin vuosivauhdilla.
Pro Luomun mukaan eniten luomun myynti lisääntyi mehujen ja mehukeittojen, lastenruokien, panimojuomien ja juustojen tuoteryhmissä. Myynti lisääntyi paljon myös pakasteiden ja terveystuotteiden tuoteryhmissä.
On ristiriitaista, että hallitusohjelmassa pyritään lisäämään luomutuotantoa ja samalla tehdään veroratkaisuja, joilla on negatiivinen vaikutus luomutuotteisiin. Hallituksen tulisi selvittää, voisiko luomuksi luokitellut elintarvikkeet jättää kokonaan veronkorotuksen ulkopuolelle tai kokonaisuudessaan vapauttaa luomutuotteet virvoitusjuomaverosta.
Keinomakeutusaineet virvoitusjuomissa
Kasviksista (vihanneksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä) valmistetuissa täysmehuissa on aina luontaista sokeria. Ehdotettu veronkorotus tulee väistämättä vähentämään näiden terveellisten raaka-aineiden käyttöä mehutuotteissa ja suuntaamaan tuotekehitystä keinomakeuttajien ja lisäaineiden käyttöön.
Vaikka keinomakeutusaineet (mm. asesulfaami K ja aspartaami) ovat usein kalorittomia ja auttavat pienentämään sokerikuormaa, niiden turvallisuudesta ja hyödyllisyydestä on osin ristiriitaisia näkemyksiä. Ei siis välttämättä ole hyvä suunta ohjata valmistusta ja kulutusta keinomakeutusaineiden käyttöön, varsinkin niin, että veroratkaisu mahdollisesti samalla vähentää kasviksista tehtyjen mehujen käyttöä.
Virvoitusjuomaveron korotuksella saattaa pahimmillaan olla negatiivinen ohjausvaikutus ja korotuksen alkuperäinen tavoite positiivisesta ohjauksesta epäonnistuu.
Lue terveyskauppojen lausunto virvoitusjuomaveron korotuksesta kokonaisuudessaan TÄSTÄ.
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto
RSS Feed